Parit kirppislöydöt [kevät 2022]

Klassinen tilanne: minulla on vino pino kirppisvaatteita, mitä en ole saanut kuvattua ja postattua tänne blogiin. Jatkan siis sekalaisella tavaralinjalla, olkaa hyvät!

Värilliset pikkulasit

 
Nämä violetin ja sinisen sävyiset pienet juomalasit löysin Nihtisillan kierrätyskeskuksen ruukkuosastolta. Niihin oli lätkäisty hintalappu tekstillä "ruukku 1 €". Hieman erikoista, mutta ihan mukava oli löytää vanhempaa tuotantoa olevia juomalaseja alle euron hintaan. Olin melko varma, kun nämä lasit nappasin matkaani, että kyseessä olisi Kaj Franckin Kimara-lasit, mutta nyt en ole enää varma asiasta. Tämän kaltaisia laseja on aikoinaan valmistettu Suomessa ja muissa pohjoismaissa runsaasti, eli lasin alkuperä saattaa jäädä arvoitukseksi, koska mitat Kimara-lasien kanssa ei täsmää.

Kimara-laseista Designmuseo kirjoittaa sivuillaan näin: Vuosina 1953–1967 Nuutajärvellä tuotannossa olleet Kimara- eli Kartiolasit 2744 olivat Kaj Franckin suunnitelmissa ensin cocktail- eli kimaralaseja. Lasit saattoi hankkia tietyn värisinä tai monessa eri värissä. Kimara-nimi viittaa pakkauksessa olevien eriväristen lasien sekoitukseen.

Lasit maksoivat kantisalen jälkeen yhteensä 2,70 euroa.

Tanskalainen kukkaruukku ja parit pikkulautaset

Kevään kirppismatkalta Tampereelta löysin hyvävointisen anopinhampaan ruukkuineen. Myöhemmin kävi ilmi, että kasvi majailee tanskalaisessa Rögildin pikkuruukussa. Olin ilahtunut, kun katseeni osui Karkkilan Romuenkelissa samaiseen pikkuruukkuun eurolla ja päätin hankkia toisen yksilön kasveja varten, kun hintakin oli varsin kohdallaan. 

Hyvä tuuri jatkui, koska löysin Nihtisillan kierrätyskeskuksesta kaksi samaisen ruukun lautasta! Nappasin matkaani myös pienen valkoisen lasitetun lautasen, koska tällaisista tuntuu aivan pienten kasvien kanssa olevan usein pula. Lautasten setti maksoi 2,70 euroa yhteensä.

Niisku-figuuri

Melkoisen järjetön hankinta, mutta onneksi hyvin miniatyyrimäinen sellainen löytyi Leppävaaran Fidasta 1,50 eurolla. En voinut vastustaa tavallista sympaattisemman näköistä Niiskua. 

Sirke Happosen Muumioppaassa kuvailu alkaa vähintäänkin osuvasti: Niisku on Niiskuneidin umpiasiallinen veli. Hän luottaa kokousprotokollaan maailmanlopunkin edessä ja viis veisaa tunteista ja tanssista.  

Värilliset korttipohjat ja huopapohjalliset

Askartelen edelleen joulukortteja, eli käytännöllinen ja hyvä löytö tuli tehtyä Huittisissa Kakkostien kirppiksellä. Myynnissä oli ehkä jonkun paperikaupan jäämistöä, koska erilaisia korttinivaskoja oli paljon tarjolla. Päädyin kahteen jouluiseen nippuun ja yhteen moniväriseen. Paksu nippu kortteja maksoi yhteensä 7,60 euroa. 

Toinen ei ehkä aivan sesongin tuote ovat nämä huopaiset pohjalliset. Oivalliset talvikenkiin – ja talvihan taas tulee, vaikka nyt saadaan onneksi hetken nauttia kesästä! Pohjalliset maksoivat 2,80 euroa.

Oikein hyvää, kaunista ja kesäistä juhannusta!

Parit Muumimukit kirppikseltä

Lopetin Muumimukien ostamisen uutena vuonna 2016, kun Arabia siirsi viimeisetkin rippeet astiatuotannostaan Aasiaan. Kirjoitin tuolloin yhden blogihistoriani suosituimmista teksteistä. Tuo bloggaus on myös huomattavan kantaaottava, toisin kuin lähes kaikki muut tekstini. Olen edelleen tismalleen samaa mieltä kuin yli 5 vuotta sitten. Tuntuu tosin, että Muumimukit eivät ole yhtä suosittuja tai trendikkäitä kuin tuolloin. No, trendit vaihtuvat ja ovat syklisiä, eli ehkä 10 vuoden kuluttua eletään uutta Muumi-buumia. Ehkä.

Uusia mukeja ilmestyy edelleen aivan tolkuton määrä vuodessa. Olen itsekin tippunut kärryiltä kaikista uutuuksista, varsinkaan kun nuo mukit eivät ole ostoslistallani, paitsi, jos löydän niitä kohtuulliseen hintaan kirpparilta. Ja jos kyseinen muki sykähdyttää. 

Olen aina pitänyt huomattavasti enemmän ns. talvimukeista ja myönnän, että tämän talven muki oli niin söpö ja liikuttava, että pyysin sitä joululahjaksi – kierrän siis välillä uusien mukien hankkimista hieman kyseenalaisin keinoin, mutta ehkä tämä ei ole niin vakavaa.

Alkuvuodesta näin mainoksen uudesta Haisulista ja myönnän, että olin heti aivan myyty! Edellinen harmaa-musta Haisuli oli todella pitkään tuotannossa ja olenkin miettinyt, koska uusi muki sorvattaisiin. En siis miettinyt juurikaan, kun nappasin Lahdessa Launeen Suurkipputorilla tämän mukin ostoskoriini 16 eurolla. Haisuli ei ole hahmona mikään ykkössuosikkini Muumitarinoissa, mutta mukin kyljessä hahmo nostaa hymyn huulilleni.

Toinen kirppismuki löytyi puolestaan Jyväskylästä Kirpparille.fi-kirppikseltä. Tämä Tuutikki ilmestyi muistaakseni vuonna 2016 ja olen etsinyt kyseistä mukia siitä asti kirpparilta. Olen kerran aikaisemmin mukin bongannut ja silloin ajattelin, että kyllähän näitä tulee vastaan, mutta ei, eipä mukeja ole näkynyt. 15 euron hintalappu ei hidastanut ostopäätöstä ja nyt minulla on myös kauan etsimäni violetti-vaaleanpunainen Tuutikki käytössäni.

Pitääkin jälleen kaivaa Muumi-kirjat esiin, en ole pieneen aikaan niitä lukenut tai selaillut. Muumimania näkyy kyllä erityisesti kesäisin: ensimmäisen pienen moottoriveneemme nimi oli Hemuli (vene oli ihan Hemulin näköinen!) ja nykyinen paatti on nimetty  Niiskuksi. Veneemme aiheuttaa positiivista (?) huomiota välillä, kun rantaudumme Fortunoiden sun muiden Aallottarien sekaan.

Onko sinulla Muumimukeja ja millaisia ajatuksia ne herättävät?

Kirppislöytöjä Turusta

Kävin pitkästä aikaa muutamalla kirpparilla Turussa! Mukana ovat myös Maskun puolelta löytyneet jutut, jos tarkkoja ollaan. Wanhasta Nestorista löysin 17 eurolla viime vuoden muumitalvimukin. Ihastelin tätä jo uutena, mutta kuten osa ehkä muistaa, en osta näitä mukeja enää laisinkaan uutena. Mukissa oli tarrat kyljessä vielä, mutta minulla on kaikki muumimukit käytössä, eli tarran repäisin heti alkuunsa pois. Vaikka olen keräilijäluonne, en ole oikein käsittänyt koskaan tuota tarra-asiaa näissä mukeissa (tai muissakaan). 

Samaisesta paikasta tuli vastaan vaivaisella 4 eurolla Nuutajärven lasin kaunis sininen pikkumaljakko. Näitä 4910-maljakkoja on tehty ainakin kolmessa eri värissä aikoinaan. Vaasin suunnittelijaa ei tunneta, mutta esineen suunnitteluvuosi on 1952. Olen tätä mallia ihastellut ystäväni luona ja nyt tuli ekaa kertaan vastaan sopuhintaisena tällainen itselle vastaan myös. 

Olen kuin vaivihkaa kerryttänyt jälleen vähän liiankin innokkaasti maljakkojen määrää tässä huushollissa. Syksyn aikana on löytynyt ainakin kolme uutta lasimaljakkoa. Nyt pitää yrittää pitää näpit jälleen erossa maljakoista! Värillisen lasin setti tuossa hyllyllä näyttää omaan silmääni tosi kauniilta, mutta pian ei hyllyyn mahdu enää uusia juttuja laisinkaan.

Tiikkiset vähän isommat pikkuhaarukat maksoivat yhteensä 6 euroa. Haarukat ovat Japanista alkujaan. Tiikkiset aterimet ovat ihania ja ns. onneksi meillä ei ole astianpesukonetta ja kaikki astiat pitää pestä käsin, niin ei tule houkutusta laittaa esim. näitä haarukoita astianpesukoneen armoille.

Turun Ekotorille menin joulupallojen perässä, mutta lokakuun lopussa ei joulujuttuja ollut vielä laisinkaan esillä. Pettymys! En minäkään tosin kaipaa joululauluja vielä raikaamaan kauppoihin ja joulusuklaatkin ihmetyttävät lähikaupassa, mutta yritän tänä vuonna etsiä ja löytää hyvissä ajoin joulupalloja, koska ajattelin taas askarrella pallokranssin ja nyt alkaa omat varastot olla vähän tyhjät.

Ekotorilla silmiini osui hieman turhakemainen bambi-harja. Tällä on kätevä lakaista leivänmurut pöytäliinalta, mutta pöytäliina on kovin harvinainen näky tässä taloudessa. Bambi-harja on minusta ennen kaikkea aivan mielettömän söpö! Tämä japanilainen harja maksoi 3 euroa. Harja tulee mahdollisesti roikkumaan keittiöön jonnekin, mutta täytyy vielä katsella paikkaa paremmin.

Kirppis-Center Manhattanilta löytyi myös useampi juttu! Pitääkö olla huolissaan, että ostin jo toisen setin Upsala-Ekebyn / Gelflen lautasia? Löysin samaa mallia olevia pullalautasia elokuussa Majlis-koristeella ja nyt nämä Sparta-lautaset vähän kuin vahingossa kulkeutuivat ostoskoriini. Tämä malli ja erilaiset koristeet iskevät tosi lujaa tällä hetkellä. 

Kaksi ruokalautausta ja kaksi pullalautasta maksoivat yhteensä 5,50 euroa.

Toinen vaikeasti vastustettava asia oli Scandia-pikkulusikat. Kuusi lusikkaa oli kimpassa ja yhden hinnaksi jäi 2,45 euroa. Scandiaa olen saanut kerrytettyä ihan mukavasti tämä vuonna.

Yksi perusvaate löysi tiensä vaatekaappiini: Benettonin täysvillainen neuletakki. Tämä tummanharmaa on mielestäni todella kaunis ja edellisen vastaavan käytin jokunen vuosi sitten aivan puhki asti. 8 euroa hyvälaatuisesta villavaatteesta tuntui kohtuulliselta. 

Tällainen setti kaikkiaan löytyi reissulta. Mielestäni oikein hyvä kokonaisuus!

Ps. löytyi niitä joulupallojakin, mutta olen vähän niin kuin kerryttänyt joulujuttuja ja niistä sitten lisää lähempänä h-hetkeä

Uusi sohva ja vähän kirppislöytöjä

No niin, nyt on uusi sohva saapunut! Johan tätä jo odotettiinkin. Valintaprosessi ei lopulta ollut kovinkaan pitkä, mutta kyllä tällaista sijoitusta piti hetkinen pohtia. Kävimme Helsingin keskustassa useammassa liikkeessä ja iskin silmäni tähän Hakolan Bobo-sohvaan heti ekalla visiitillä. Ennen kuin lopullinen päätös tehtiin, piti tsekata luonnollisesti halvemmat vaihtoehdot ja olla varma, että tämä istuu meille. Saimme onneksi isomman palan verhoilukangasta matkaamme, niin pystyimme mallaamaan kyseistä väriä. Sanoisin, että värivalinta on oikein onnistunut, vaikka eihän tämä ainakaan neutraali ole.

Kaikki Hakolan sohvat tehdään Suomessa Etelä-Pohjanmaalla Jurvassa ja tämä asia painoi vaakakupissa totta kai. Mielummin lataan euroni suomalaiseen vastuulliseen toimijaan, kuin johonkin aivan muuhun. Koska lähes kaikki mitä hankin, on käytettyä, oli tietysti uuden hankkimisessa aikamoiset kriteerit. Bobo on Joanna Laajiston suunnittelema ja samaan sarjaan kuuluu myös ainakin nojatuoli. Tämä tumma laventeli värinä ja villasekoitekangas materiaalina ovat ymmärtääkseni poistumassa valikoimista, mutta onneksi ehdimme saada vielä juuri tämän materiaalin ja sävyn.

Pyörittelin olohuoneen järjestyksen uusiksi ja katsotaan nyt, jääkö sohva tälle paikalle vai testataanko vielä jotakin muuta. Ehkä hetki täytyy tottua tähän järjestykseen ja sitten kokeilla uusiksi, jos siltä tuntuu. Kuvien ottamisen jälkeen lättäsin seinälle vielä Esteri Tomulan Kurjenkello-lautasen, on muuten tismalleen sama sävy kukassa kuin tuossa sohvassa. 

Kotosalle on löytänyt tiensä myös setti kirppislöytöjä, ettei kirppisasiat ihan pääse unohtumaan. Porin suunnalta löytyi pari juttua: Muumimamma-muki löytyi rikkoutuneen tilalle onneksi ihan kohtuulliseen hintaan (15 euroa) Patakirppikseltä ja samaisesta paikasta matkaani tarttui jotenkin hassun mallinen lasimaljakko 9,90 eurolla. Maljakon pohjassa on tarra, mikä kertoo vaasin olevan kierrätyslasia Espanjasta. Tähän maljakkoon toimii varmasti isompi setti kukkia kivasti ja hei, voisihan tätä käyttää myös esim. boolimaljana!

Retrolinnasta löysin puolestaan Ristomatti Ratia -merkin kylpytakin 14,90 eurolla. En usko, että kylpytakkia on juurikaan käytetty ja onneksi tämä tuli nyt vastaan, sen verran repaleinen vanha yksilöni alkoi olla. Edellinen takkini onkin noin 20 vuoden takaa. 

Yksi sympaattinen ja mielestäni tosi kaunis löytö on tämä punottu kori. Kori löytyi Hangosta Temppeli-kirppikseltä vähän yli eurolla. Sen pohjassa on nimi ja vuosiluku 1963. Joku on siis itse tämän korin askarrellut, ihanaa. Haluaisin löytää tuonne sisälle mahtuvan ruukun, jotta voisin käyttää tätä ns. suojaruukkuna, mutta katsotaan, löytyykö tarpeeksi kapeaa ja korkeaa ruukkua. 

Tällainen kokonaisuus uutta ja vanhaa tällä erää. Ihanaa, että kesällä toivottavasti on jo erilaiset pihakirppikset ja rompetorit mahdollisia – kesää kohti siis! 

Minikeittiö

Puolittain hätäpäissä ostettu vanha pulpetti Turun SPR:n Kontista ennen muuttoa, osoittautui sittenkin ihan hyväksi hankinnaksi. Uuden kodin keittiö on käytävämäinen pitkulainen tila, minne ei oikeastaan kamalan paljon isompi pöytä edes mahtuisi.

Pulpettia ei ollut edes ajatus käyttää minipöytänä, vaan lisätasona ja sellainena se nyt toimii. Kahvinkeitin istuu pulsalle hyvin ja mukana menossa on myös keittiön "paras" hyödyke, eli Tikkutikka. No, tuo hammastikkuja tarjoileva tikka on edelleen mielestäni aivan ihana turhake –tyyppi on niin sympaattinen!

Pulpetin (20 euroa) alle sijoitettiin lehtikori ja pulpetin ylle löysin tori.fi:stä varmaankin 50- tai 60-luvulta peräisin olevan puisen hyllyn. Aika vastaavan kaltainen hyllykkö löytyy myös olohuoneesta.

Keittiön hyllyssä on tätä nykyä mausteita ja pieni radio. Tuo muovivaaka (alkujaan peräisin myös kirpparilta) ei ole koskaan ollut vaakakäytössä, sen verran pieleen se näyttää. Vaakakuppi suorastaan huutaa jotain roikkuvaa viherkasvia sisälleen, mutta katsotaan, mitä sinne vielä keksin.

Hylly ei ollut aivan ilmainen, 50 euroa yhteensä, mutta mielestäni silti kohtuullinen kukkarolle, koska hyllykkö on täyspuuta ja miellyttää ehdottomasti enemmän silmää, kuin monet uudet, kalliimmat hyllyt.

Nykyinen keittiömme on hitusen ongelmallinen senkin takia, että siellä täytyy pitää myös pyykinpesukonetta, koska kone ei mahdu kylpyhuoneeseen. Onneksi aikoinaan jo edelliseen Turun-asuntoon piti hankkia erikoiskapea kone, koska tuohon käytävämäiseen tilaan ei kyllä mitenkään menisi tavallisen kokoinen pyykkäri.

Hyllyn viereen seinälle pääsivät mukanani jo 20 vuotta kulkenut oranssi metallinen seinäkello ja viime kesän huippulöytö, muumilaatta 90-luvulta. Ehkäpä seinälle eksyy vielä muutakin, mutta tällä hetkellä kokonaisuus on tällainen.

Tuo radion musta johto ottaa ikävästi silmään joka ikisessä kuvassa. Argh, pitäisi suunnilleen koteloida tuo ruma johto tai keksiä joku muu naamiointikeino.

Tämä viimeinen kuva ei ole laisinkaan tuunattu tai stailattu. Hyllyä vastapäätä on siis tietenkin pesualtaat, taso ja hella. Tuolta taso suurimman osan aikaa näyttää: likaisia astioita, leivänmuruja, sekasortoa. Toki se joskus on vähän siistimpikin, mutta helposti ilman tiskikonetta, keittiöni näyttää juuri tuolta.

Millaisia ajatuksia keittiön hylly ja pulpetti herättävät?

Iloista helmikuuta! Toivotaan, että talvi saataisiin etelään edes tässä kuussa.