tiistai 22. syyskuuta 2020

Vaatteita, vaatteita

Minulla on käynnissä tänä vuonna ihan itse päätetty (tai aiheutettu) kirppisvaatehaaste: 24 uutta vaatetta saa löytää tiensä vaatekaappiini vuonna 2020. Voin sanoa, että tekee tiukkaa, vaikka keväällä kirppistely oli lähes jäissä.

Nyt mennään järjestysnumerossa 21. Toki, jos joukosta jättää pois esim. urheiluvaatteet, päästään vähän pienempään määrään ja jos mukaan ottaisi myös huivit tai muut asusteet, olisi luku vähän korkeampi. Ihan uusia vaatteita tai kenkiä en ole tänä vuonna hankkinut laisinkaan  useana vuonna olen tainnut ostaa joko yhdet upouudet kengät tai jonkin sellaisen perusvaatteen, mitä on ollut lähes mahdottomuus löytää kirpparilta (esim. oikeankokoiset housut). Vuodesta 2015 lähtien olen tietoisesti ostanut lähes kaiken secondhandina.

Viimeisimpiä kirppisvaatehankintoja tulee tässä. Loppuun olen niputtanut vielä viime vuonna hankittuja vaatteita, joita en ole laiskuuksissani saanut kuvattua aikaisemmin.

Salon Secondhandmarketista löysin jonkun itse ompeleman vanhemman puuvillaisen mekon (tai tunikan). Aion käytää tätä mekkona, mutta vaate toimisi varmasti myös tunikamaisesti housujen kanssa. Kangas on ihanan paksua ja laadukasta. Myös kankaan kuosi miellyttää kovasti. Vaate maksoi 7 euroa. 



Tämän ihanan värisen pehmeän, alkujaan Stockmannin villapaidan (100% lampaanvillaa) nappasin ystäväni kirppiskuormasta. Maksoin paidasta pari euroa. Paita on enemmänkin vihertävä, mutta kuvissa väri näyttää pikemminkin ruskealta. 



Sattumalta villapaita on ihan täydellinen match hyvin 80-lukulaisiin kreiseihin juhlasortseihin, mitkä löysin Espoosta Nihtisillan kierrätyskeskuksesta vitosella. Sortsien materiaali näyttää silkiltä, mutta matsku on jotakin tekokuitua tai sekoitetta. Tämä vaate on jonkun itse ompelema tai ompelijalla teetetty.



Mustan pliseeratun silkkipaidan bongasin ennen koronakurimusta Fredrikinkadun Relovesta. Paidassa on hihansuissa ja helmassa alpakkavillasta kudotut kapeat resorit, mutta olen itse pitänyt paitaa niin, että resorit eivät ole näkyvissä, vaan käännetyt  paita toimii hyvin myös näin. Silkkipaita kustansi 13 euroa.



Viime vuodelta postaamattomia (mustia) vaatteita tulee tässä:

Musta pellavaa ja silkkiä yhdistävä toppi löytyi jo kesällä 2019 Hyvinkään UFFista, mutta päälle tämä toppi päätyi lopulta vasta tänä kesänä. Paita on ihan tosi kiva ja ihan ykkönen hellekelillä. Vaatteessa ei ole mitään lappuja kiinni, eli en tiedä vaatteen alkuperää. Materiaaliensa puolesta hyvä löytö ja vaatteen hinta, 5 euroa oli mielestäni kohtuullinen.




Paidassa on takaosassa silkkiä eniten, mutta myös kaula- ja hihansuissa sekä helmassa. Kuva ei tee tälle vaatteelle oikeutta. Livenä toppi on varsin kiva! 

Todellinen perusvaate löytyi puolestaan ennen joulua Secondhandmarketista Salosta. Kyse on puuvillaisesta tunikasta tai mekosta, missä on takana hauska erillinen kangas. Tämä yhtä aikaa rento, mutta ei aivan rönttöinen vaatekappale on osoittautunut todella monikäyttöiseksi ja vaatteella on kerääntynyt monta käyttökertaa. Tunika maksoi 4 euroa ja on alkujaan Wrangler-merkkiä.


Ystäväni kirppiskuormasta löytyi viime vuoden puolella värikäs kukallinen vanhempaa Polan tuotantoa oleva viskoosipaita ja Nanson musta trikoopaita. Näistä maksoin yhteensä 2 euroa.



Jännää, miten tämä kirppisvaatehaaste vielä etenee! Montaa vaatetta ei tänä vuonna auttaisi enää löytyä, mutta katsotaan nyt, millaisia oljenkorsia alan vielä käyttää. Olen tämän vuoden puolella myynyt 18 vaatetta tähän mennessä, eli onneksi vaatteiden kohdalla on ollut myös poistumaa.

Oletteko löytäneet hyviä kirppisvaatteita viime aikoina? 

perjantai 18. syyskuuta 2020

Arabian maustepurkkeja

Lupailin edellisessä postauksessa, että tällä kertaa luvassa olisi vaatepainotteinen katsaus, mutta pöh, en saanut silitysrautaa käteeni, eli unohdetaan vielä hetkeksi vaatteet ja katsotaan, josko hamassa tulevaisuudessa olisi luvassa kirppisvaatteiden esittelyä.



Tein elämäni ensimmäisen kirppistourneen Lohjalle ystävieni kanssa ja reissu oli ihan super kiva! Kyllä seurassa kirppistely on aivan erityistä ja jotenkin tällä hetkellä kaikki vähänkin sosiaalinen tuntuu aivan mahtavalta luksukselta.

Meillä kaikilla on onneksi hieman erilaiset mieltymykset tavaroiden ja vaatteiden suhteen, eli emme  hyökkää aivan samojen asioiden kimppuunkirppiksellä. Onneksi myöskään kenkä- ja vaatekoot eivät ole aivan identtiset  esimerkiksi tällä erää sovitimme kaikki samaa ihanaa vintagesilkkimekkoa, mutta  ainoastaan yhdelle meistä vaate oli oikean kokoinen.


Mieluisin löytö reissulta olivat nämä mustavalkoiset Arabian maustepurkit. Täytyy myöntää, että käsillä on selvästi uusi keräilykohde, hmmm...No, ainakin nämä purnukat ovat käyttöesineitä ja tilaakin näille on keittiön hyllyllä. Alahylly on omistettu ns. mysteeripurkeille. Näiden purkkien alkuperä ei ole vieläkään selvinnyt, mutta vanhempaa pohjoismaista designia luulen näiden olevan. 



Keraamiset purnukat ovat Esteri Tomulan kuvittamat ja purkit ovat olleet Arabian tuotannossa vuosina 19591971. Näitä löytyy kaiken kaikkiaan 14 erilaista, mutta en aio havitella koko sarjaa. Ihastuttavan Keltaisen kahvipannun Pauliinan kotoa taitaa nykyään löytyä koko setti näitä kaunokaisia.



Purkit olivat omalla kipurajalla hinnan suhteen, 10 euroa kipale Lohjan The Kirppiksellä. Katsotaan, tuleeko näitä lisää vastaan ja millä hinnalla. Varsinkin tällaiset nimetyt purkit ovat käteviä. Toki värikkäiden purnukoiden kohdalla muistan värien perusteella sisällön kutakuinkin, mutta onhan tuo mausteen nimi tuossa kyljessä mitä käyttäjäystävällisin  kun vielä noudattaisi tekstiä, olisi käyttö vielä jouhevampaa.

Löytyykö muita näiden purnukoiden kerääjiä? 

Mukavaa syyskuun loppupuolta!

keskiviikko 2. syyskuuta 2020

Mysteerimaljakko ja pari muuta kirppislöytöä

Kirpputori Wanhan Nestorin hyllyssä nökötti omaa silmääni miellyttänyt keraaminen maljakko. Koska hintalappukaan ei ollut aivan mahdoton, 7 euroa, niin maljakko löysi uuden majasijan. Mielestäni astia on vanhempaa tuotantoa, ei mitään ns. tiimarikamaa tai Ikeaa, mutta en ole löytänyt aavistukselle mitään vahvistusta.


Pohjassa lasitteen alla himmeästi näkyvä "koe"-teksti vie ajatukseni Arabian tehtaalle tai jollekin muulle keramiikkapajalle, mutta mitään varmuutta tästäkään ei ole. Etsin erilaisin hakusanoin ja kuvien avulla vastaavaa tekstiä tai kuviointia, mutta eipä ole tärpännyt. 

Ei sillä, että esineen tarvitsisi olla mitään merkkiä tai tunnistettavaa designia, olisi vain hauska tietää jotakin tästä maljakosta, jos tietoa löytyisi. Ehkäpä se, että maljakon kuvio näyttää hitusen samalta kuin Richard Lindhin suunnitteleman Kerä-ruukun kuvio, aiheuttaa tämän aivosekamelskan. En myöskään usko, että maljakon kuviointi on Hilkka-Liisa Aholaa, vaikka hänen kokeiluissaan hieman vastaava merkintä löytyykin.



Samaiselta kirppiskäynniltä löytyi myös toinen mieluisa löytö, pieni Apostolinmiekka-viherkasvi. Tätä kasvia olen metsästänyt jo pidempään ja nyt etsintä palkittiin. Toivottavasti viherkasvi pärjää huomassani ja alkaa tuosta myös kasvaa. Kasvi maksoi 5 euroa. 



Minulle on kertynyt vähän kuin vahingossa useampi perinteinen huonekasvi: posliinikukka, tuoksupelarginoa, valkotupsukki. Jotenkin nämä perinteiset viherkasvit tuntuvat istuvan vielä paremmin vanhempaan taloon, kuin aivan uuden uudet kasvit. 



Kirppiskeskus Hassiselta löysin sinisen kolmionmallisen Kilta-astian (3,90 euroa). Minulla on tätä samaista Ulla Procopén suunnittelemaa lautasta pari jo ennestään, mutta mustanruskeassa värissä.  Franckin Kilta-sarjaan liitettiin aikoinaan myös muiden suunnittelijoiden astioita, esimerkiksi juuri Ulla Procopén kynästä lähtöisin olevia malleja. Kolmikulmaisia, pyörälinjaisia kulhoja valmistettiin vuosina 19571965. Värit ovat tuttua Kiltaa: sinistä, vihreää, keltaista, valkoista ja mustanruskeaa.

Seuraavaksi onkin luvassa vaatepainotteinen postaus, koska en ole pieneen aikaan jaksanut kuvata noita viheliäisiä tekstiilikasoja. Nyt pitäisi siis ottaa silitysrauta käteen ja ryhdistäytyä. 

Kaunista syyskuun alkua ja palataan taas kirppisjuttuihin!