Näytetään tekstit, joissa on tunniste Arola. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Arola. Näytä kaikki tekstit

tiistai 4. marraskuuta 2025

Kirppisvaatteet (nro 8–10) + Vuokot

Tämän vuoden kirppisvaatteiden kiintiö alkaa lähestyä tappiaan – tavoite oli pysyä 12 vaatteessa. Melko liki taidan päästä. Ehkä muutamalla vaatteella menee yli.

Toki porsaanreikänä tässä itse asetetussa haasteessa on kohtuuhintainen vanha Marimekko ja Vuokko. Tämä voi tuntua vähän fuskaukselta, koska 12 uuden kirppisvaatteen lisäksi olen siis hankkinut useamman vintage Vuokon. Näille vaatekappaleille en pysty sanomaan ei, jos helmiä tulee vastaan.

8. Kestilän vintage trenssi

Olen etsinyt pitkään itselleni sopivaa trenssiä ja Vintedissä tärppäsi. Tässä takissa on vähän leveämmät hihat ja ne on juuri sopivan mittaiset. Myös takin vihreänruskea väri (näyttää kuvissa enemmän beigeltä) poikkeaa trenssien usein liian beigestä massasta.





Takissa on vyö, ja olen pitänyt vyötä solmittuna taakse. Tämä laadukas vanhan tuotannon trenssi maksoi 13 euroa.

9. Arolan jättimäinen villatakki

Bongasin jo kesän alussa Vallilan Bella-kirppikseltä XL-kokoisen Arolan muhkean villatakin 10 eurolla. Vaatteen sammalemainen väri ja takin loistavat materiaalit (mohair, alpakka) menivät sen faktan edelle, että takki on aikamoisen iso.




Juhannuksena tämä pääsi testiin, koska oli sen verran viileätä ulkona ja muhkea neule istui juuri hyvin suomalaiseen kesäsäähän. Katsotaan, jos duunaan hihoja jotenkin lyhyemmäksi tai sitten vain käärin niitä, kuten ekallakin käyttökerralla tein.

10. Viskoosinen paita- ja housusetti

Tämä setti löytyi kesällä Savonlinnasta ViaDia-kirppikseltä 4 eurolla. Paita ja housut ovat "kreppimäistä" viskoosia. Kuva ei tee vaatteelle laisinkaan oikeutta. Tämän hienous on juuri siinä, että koko asu on samaa kuosia. 



Vaatetta oli vaikea kuvata, kankaan pohjaväri on vihreä, ei musta tai ruskea. Setti on kokoa 38 ja kieltämättä asu on vähän liian iso minulle. Käytössä olen solminut paidan helmat ja kääntänyt housujen vyötärönauhaa pari kertaa, jotta vaate tuntuisi paremmin istuvalta. Nancy Friday -merkki taitaa olla ehtaa ysäriä ja löysin vain secondhand-osumia, kun yritin vähän selvittää kyseistä brändiä.

Tätä settiä pidin elokuussa monta kertaa ja vaate on erittäin käytännöllinen ja herättää lähes aina positiivista huomiota.

+ Vuokot

Ehkä paras tämän vuoden Vuokko on tämä mustavalkoinen paitatakki. Olen pitänyt tätä jo monen monta kertaa. Tämä on ollut ylläni takin ominaisuudessa ja sitten ikään kuin jakkuna. Pidän vaatteen japanilaisesta vibasta paljon.




Tämä, kuten muutkin Vuokot löytyivät Vintedistä. Tästä maksoin 25 euroa. Olen pitänyt vyötä takana, mutta sen voi solmia myös eteen.

Raidallinen kauluspaita houkutteli siksi, että minulla on tismalleen samaa kuosia oleva mekko. Kesällä minulla olikin pari kertaa yllä niin sanotusti koko setti, eli mekko ja paita samasta kankaasta. Tämä raidallinen kauluspaita maksoi 15 euroa.







Kolmas ekstravaate on myös Vuokkoa: mustaharmaaraidallinen syystakki. Minulla oli vastaava takki, mutta eri värityksellä. Tämä on ihan todella kätevä vaate. Takin a-linjaisuus takaa sen, että sen alle saa ihan kunnon villapaidan. Ja tuo ei näytä pöhköltä, vaikka alle ei olisi kuin ohut vaate. Takki oli 25 euron löytö. 

Mitä tykkäätte kirppisvaatelöydöistä? Olisiko joku vaatteista lähtenyt matkaasi myös?

keskiviikko 5. helmikuuta 2014

Kolme vaatetta

Kävin melkein puolentoista vuoden tauon jälkeen Yliopistonkadun Olga-neidissä. Vein aikoinaan myyntiin omia vaatteitani tuonne ja en ole sen jälkeen oikein osannut käydä ostomielessä Olgassa. Tällä kertaa kuitenkin kiertelin liikkeen läpi ja laiskuuttani (ja lämpimästä talvipukeutumisesta johtuen), ostin sovittamatta Arolan merihenkisen villamekon.

Arola on mm. Vuokon lisäksi suomalainen merkki, jonka vaatteisiin kiinnitän aina huomiota juurikin laadukkaiden materiaalien vuoksi. Akaan Seudun artikkeli kertoo Pirkko Arolan perustaman yrityksen tarinan. Vuoteen 1990 Arola oli pystyssä, eli mekko on tämän tiedon valossa luultavimmin 1980-luvulta. Hieman pitkät hihat siinä on ja malli on vähän liiankin väljä, mutta talvisäässä tämä mekko toimii mitä parhaiten (vyön kanssa).



Pistäydyin myös saman kadun varrella olevassa Pelastusarmeijan kirpparilla. Yleensä en osta housuja sovittamatta, mutta Zaran vahapintaiset housut eurolla uskalsin ottaa mukaani. Samaisella reissulla jalassani oli melkein vastaavat housut, eli tiesin koon olevan hyvä. Kotona en joutunut pettymään, koska housut onneksi istuivat.






Merihenkisten ostosten sarja jatkui, koska löysin myös tummansinisen puuvillaneuleen. Neule on paksu ja mukavan tuntuinen  ja mitä parasta, se on täyttä puuvillaa. Harvinaista nykyneuleissa, mitkä tuppaavat olemaan melkein aina ainakin osittain tekokuitua.