Kaj Franck: Scandia

Kaikki taisi niin sanotusti alkaa siitä, kun parisen vuotta sitten bongasin lähes puoli-ilmaiseksi pari Kaj Franckin Hackmanille (Sorsakoski) suunnittelemaa Scandia-otinta pihakirppikseltä. Eihän minun pitänyt näitä todellakaan keräillä, mutta nyt tilanne näyttää tältä.

Harmittaa, että en aikoinaan ryhtynyt näitä hommaamaan kirppiksiltä, koska nyt näiden raidallisten aterimien hinnat huitelee harmillisesti pilvissä. Itse asettamani raja on, että yli 5 euron kipurajaa per aterin ei saa ylittää. Viimeisimmät Scandia-löydöt ovat Maskun Wanhasta Nestorista ja Facebook-kirppikseltä.

Alkujaan olin innoissani, kun Iittala otti nämä uustuotantoon, mutta sitten asia kääntyi päälaelleen: en todellakaan halua upouusia maailman toisella puolella valmistettuja haarukoita ja veitsiä. Kerään mielummin kitsastellen näitä vanhoja alkuperäisiä aterimia ja ehkä tällainen hidas kerääminen sopii kirppisharakalle paremmin kuin se, että ostaisin läjän uusia aterimia isolla rahalla. 

Aikoinaan Scandia oli tuotannossa vuosina 1952–1989. Ei ihme, että nämä ruokailuvälineet istuvat juuri Kilta-astioiden kanssa todella hyvin yhteen, kyseessä on lähes saman aikakauden tuote. Yritin ottaa illalla pari kuvaa aterimista in action, mutta aika kamalia kuvia tuli. Nyt kyllä on ihan keskellä päivääkin todella pimeää. Miten tämän aina joka vuosi unohtaa? Heihei, hyvät kuvausolosuhteet ja luonnonvalo.

Jaksamista, iloa ja valoa marraskuuhun, joka ihan juuri tekee tuloaan!

Sekalaisia kirppislöytöjä

Kaikenlaista pientä ja sekalaista on tarttunut kirppareilta matkaani pitkin syksyä. En olisi koskaan Turussa asuessani ja turkulaisena hankkinut kotiini Turku-kuppia, mutta nyt entinen kotikaupunki ansaitsee päästä ministi esille. Vanha, matkamuistomainen kuppi toimii hyvin tuikkukuppina. 

Itse lasiesine on Kaj Franckin Nuutajärven lasille suunnittelema Häränsilmä-tuhkakuppi. Huh, menneitä aikoja ja tuhkakuppien kulta-aikaa – sisällä tupakointi tuntuu niin absurdilta, vaikka kyllä sitä edelleen myös harrastetaan. Hankin aikoinaan pari pikkuvikaista Häränsilmää myös tuikkukupeiksi, mutta myin ne eteenpäin, mutta nyt palasin jälleen tämän saman esineen pariin.

Nostalgiset suomalaisten kaupunkien kuvitukset miellyttävät silmää. Minulla on joskus ollut parit kaupunkiviirit, mutta isoimman retroinnostuksen jälkeen olen tainnut laittaa eteenpäin myös kaikki viirit. Kuppi kustansi 4 euroa ja se löytyi Turun kupeesta Maskusta Wanha Nestori -kirppikseltä.

Keltaisen Kilta-teekupin bongasin puolestaan Salosta Secondhandmarketista 1,50 eurolla. Olen nyt kiltisti seurannut puhelimen muistiinpanoissa olevaa listaa nimeltä "puuttuvia Kilta-astioita" ja yrittänyt olla hamstraamatta Kiltaa. Toki, kun huokeaan hintaan löytyy osia, niin pakkohan sitä on kokoelmaa kasvattaa. 

Valkoista Kiltaa löytäisin mielelläni lisää. Tuntuu, että sitä tulee vastaan äärettömän harvoin. Onkohan valkoiseksi lasitettu fajanssi ollut jotenkin hauraampaa kuin muun väriset astiat? Minulla ei esimerkiksi ole laisinkaan valkoisia teekuppeja. Niitä olisi mahtava vielä saada. Muutenhan Kiltaa on ihan kunnolla kertynyt!

Eteiseen puolestaan löytyi ihanan haahkanpoikasen kaveriksi vanha lintukuva ruokista. Ruokit ovat haahkan tavoin upeita saariston lintuja. Ruokki on suorastaan hykerryttävä näky, kun se lentää: linnun pyrstö ja pää näyttävät lähes samalta ja tuosta sikarimaisesta puikulasta ei oikein tiedä, mikä on pyrstö ja mikä on pää. Ruokin kiivaat siiveniskut ovat tiheää "väpätystä". 

Ruokeilla on myös tapana tulla ikään kuin morjestamaan veneilijää: lähes joka kerta mökkimatkalla yksi tai kaksi ruokkia liitää, tai siis väpättää tsekkaamaan, kuka liikkuu veneellä ja minne. Wikipedia kuvailee ruokkia hauskasti: Ruokki (Alca torda) on merilintu, pohjoisen pingviiniksikin kutsuttu.

Tori.fi:stä hankin vähän aikaa sitten Arabian SN-kukkaruukun aluslautasen kympillä. Olin jo aivan innoissani, että vihdoin hallussani olisi kookkaan ruukun alle oikean kokoinen aluslautanen. Juu, pitäisi varmasti aina ihan oikeasti mitata, mitä on etsimässä tai ostamassa, koska hups, lautanen ei ollutkaan oikeaa kokoa. 23 cm:n ruukun lautasen metsästys jatkuu siis edelleen...

Viimeinen, hieman kummallisesti nurkassa kuvattu viritys on musta kannellinen pahvipurkki, jonka ostin Lohjan Keskuskirpputorilta selvittämään johtosekasortoa. Purkki toimii tehtävässään silloin, kun sieltä ei ole esillä esim. läppärin latausjohtoa. 

No, sentään nurkassa olevat johdot ovat hetkellisesti siististi, vaikka tämä systeemi ei aivan täydellisesti toimikaan. Purnukka maksoi 7 euroa.  

Tällainen sekalainen setti tällä erää. Vielä on jotakin kirppislöytöjä rästissä – jatketaan siis kirppisjuttujen parissa pian taas! 

Mahtavat löydöt alle kahdellakympillä!

Matkasin Hyvinkäälle pitkästä aikaa ja olihan sitä pakko myös piipahtaa paikkakunnan suosikkikirppiksellä, eli Tingi ja Tongissa. Vierailu oli menestys! Jätin kirppikselle vaikka mitä houkutuksia, mutta kyllä ostoskori täyttyi ihan kunnolla kotiin viemisistäkin.

Löydöt näyttävät tältä. Hieman huolestuttavan puunsävyinen tuo kasa on, mutta harvemmin nämä esineet ovat aivan vierekkäin, paitsi näin kuvaushetkellä. 

Nämä kaksi ohutta tiikkistä astiaa tai alustaa olivat 2 euroa kipale (ei koskaan Helsingissä tuolla hinnalla). Astioiden pohjassa on muistuma leimasta, mutta siitä ei saa enää selvää. Toinen tarjottimista päätyi kukkaruukun alle lipaston päälle. 

Samaisesta kirppispöydästä nappasin mukaani myös kiinnostavan puisen "punotun" tarjottimen. Myös tämä tarjotin maksoi vain 2 euroa.

Tarjottimen alkuperästä ei ole mitään käsitystä, mutta sen kaikki yksityiskohdat, puun liitoksista punontaan, ovat mielestäni aivan ihanat. Tarjotin istuu tosi kivasti Arabian SN-kukkaruukkujen kanssa tuohon ikkunalaudalle.

"Eteishalliin" päätynyt vanhempi saksalainen kello oli 50%:n alennuksessa ja hinnaksi jäi 9 euroa. Olin kellon kanssa kahden vaiheilla, mutta nyt olen tyytyväinen hankintaan, sen verran hyvin se istuu 1930-luvulla rakennetun kerrostalomme henkeen. Kellon toimivuudesta ei ollut täysiä takeita, mutta hyvin tuo ruksuttaa ja pysyy vielä ajassakin!

Kaksi 1920-luvun henkistä laakeaa skumppalasia oli iloista löytää kokoelman jatkoksi. Nyt minulla on näitä laseja jo yhteensä 14 kappaletta. Vielä kun saisi juhlat järjestettyä! Ehkä vielä jonakin päivänä, ehkä. Nämä lasit myytiin settinä ja paketin muista laseista löytyi pientä säröä reunasta, eli nämä lasit eivät päässeet jatkoon. Lasit maksoivat yhteensä 2,25 euroa. 

Matkaani lähti myös messinkinen simpukankuoren mallinen astia (oikeasti tuhkis), mutta sen annoin lahjaksi eteenpäin. Tässä vielä setti ihanuuksia, mitä kirppikselle jäi. Tuo ryijymatto olisi ollut vain 15 euroa (ja itseasiassa kohtasin myyjän, kun tuota kuvailin ja olisin saanut maton kympillä), mutta likainen pinta olisi vaatinut kunnon pesulapesun ja ehkä matto olisi ollut kuitenkin hitusen liian retro...ehkä. Myönnän, että matto jäi kyllä kutkuttamaan mieleen. 

Oikein mukavaa lokakuun alkua! Jatketaan taas kirppisjuttujen parissa! 

Edit: lisäsin vielä mukaan tuon unohtuneen ryijymaton kuva, mistä juttua postauksessa