keskiviikko 30. joulukuuta 2015

Kirppisvuosi 2015

On aika laittaa kirppisvuosi 2015 pakettiin! Voisi sanoa, että vuosi oli tavarapaljouden ja kukkaron ohenemisen suhteen oikein onnistunut. Olen hankkinut paljon ja kaikkea. Nyt jopa vähän nolottaa. Luulin tuossa jokin aika sitten, että vuonna 2014 tuli aivan varmasti hankittua tosi paljon enemmän second hand -vaatteita kuin tänä vuonna. Väärin. Vaatteita on kertynyt ihan luvattoman paljon.

Jottei ihan mene itseruoskinnaksi, olen myös laittanut kiertoon ja myyntiin kohtuullisen satsin tavaraa. Wärtsilän Finelin emali ja Kilta-astiat ovat rokottaneet kukkaroa eniten, mutta suorastaan rakastan näitä astioita, eli ehkäpä näihin hankintoihin voin olla vain tyytyväinen.

Tyytyväinen en ole siihen, että olen tänäkin vuonna haalinut väärän kokoisia vaatteita kirppikseltä. Kuinkahan kauan menee oppia, että noukin ostoskoriini vain ja ainoastaan oikean kokoisia vaatteita? Nyt yritän siis (taas kerran) tulevana vuonna hankkia vain sellaisia vaatteita, mistä oikeasti tykkään ihan hurjasti ja mitkä ovat jo valmiiksi sopivan kokoisia.

Tänä vuonna olen hankkinut kolme upouutta mekkoa (Ivana Helsinki), yhdet nahkaiset ballerinat (Unisa) ja villaturbaanin (R/H) + sukkia, alusvaatteita ja sukkahousuja kaupasta. Kierrätyskeijuilu on siis jatkunut melkeinpä vanhaan malliin, vaikka en viettänytkään "vuosi ilman upouusia vaatteita" -tyyppistä vuotta. Uudet vaatteet pyrin edelleenkin ostamaan niin, että kannatan suomalaista tai vielä mieluummin paikallista designia (ja erityisen mielelläni ostaisin vaatteita, mitkä on tehty Suomessa).

Tämän pitemmittä puheitta, vuoden 2015 hitit ja hudit, olkaa hyvä:

HITIT, top 5

1. Kilta-astiat, tietysti

Vuonna 2015 Kilta-kokoelmani kasvoi yllättävän paljon.

Pitkään haaveilemani marmeladipurkki löytyi vihdoin!


Tämä kannu oli aivan hävyttömän halpa; puolitoista euroa!
2. Tatti-kulhot. Ensin iso ja sitten pieni.

Yksi kirppishamsterin haave toteutui: Wärtsilän Finelin tattikulhot löysivät tiensä kotiini.

3. Marimekon ja Diorin silkkipaidat

Ajaton, laadukas, kiinnostava = Marimekon silkkipaita.
Silkkipaita viidellä eurolla.
4. Varislinnut-opetustaulu. Ihana lahja, mikä ilahduttaa edelleen minua joka päivä.

5. Longchampin nahkalaukku. Saaristokirppis näytti heinäkuussa parhaat puolensa.

Livenä tämä laukku näyttää niin paljon paremmalta!

HUDIT, top 3

1. Liian suuret vaatteet

Miksi, oi miksi tämä mekko ei ole kutistunut laisinkaan?

2. Eripariastiat. Olen todennut, että minun ei kannata ostaa suunnilleen mitään muita astioita kuin Kiltaa. Hyvin nopeasti haluan päästä eroon kaikista yksittäisistä "ihan kivoista" kupeista ja kipoista.

Kermakko ja sokerikko ovat löytäneet onneksi jo uuden omistajan itselleen.

Tämä pannu lähti Siivouspäivänä uuteen kotiin.


Kalavati meni kaupaksi FB-kirpparilla.
3. Liian kalliit ostokset. Tässä voisi myös komeilla Kilta-mausteikon kuva, mutta annetaan olla.

Pikku Pehtoorikin on vaihtanut jo omistajaa, mutta siitä lisää myöhemmin.

En keksi muita huti-kategorian muotoja. No, olihan tässäkin jo tarpeeksi. Viimeisen kategorian astioista pidän kyllä, mutta juuri nämä ostokset ovat jääneet mieleen vähän liian hintavina. Hienoinen Muumimuki-innostus ei ainakaan helpota rahan säästämistä.

Hitti-kategoriassa voisi olla paljon muitakin löydöksiä. Kun nyt selailin tätä blogia, tuntui että moni muukin esine/astia/vaate olisi voinut sijoittua listalle.

Tuntuu, että vuosi meni taas ihan yhdessä hujauksessa. Hurjaa.

Kiitos kaikille teille ihanille lukijoille ja kommentin jättäneille. Jatketaan samaan malliin ensi vuonna!

maanantai 28. joulukuuta 2015

Viimeisiä viedään

Yritin kasata kaikki loput postaamattomat kirppislöydöt yhteen. Minulla on jonkinmoinen pakkomielle, että kun vuosi vaihtuu, pitää kaikki vuoden 2015 kirppiskamat olla eetterissä. Joulukuu on ollut kirppistelyn suhteen vähän rauhallisempi, mutta syksyltä on jäänyt roikkumaan myös ostoksia. Kerin seuraavaksi kirppislöytövyyhtiä uusimmasta vanhimpaan.



1. Gorilla-neuletakki, 5 euroa

Kuinka moni muistaa gorillaneuletakki nro 1:n? Isolle gorillalle kävi vähän köpelösti! Neule tuoksui todella voimakkaasti parfyymilta ja pitkäkään pakastaminen ei auttanut. No, päätin pestä vaatteen hienopesussa 30 asteessa ja vielä villanpesuaineella. Olipa naurussa pitelemistä (lue: kierin lattialla), kun pesukoneesta paljastui täysin huovuttunut pienelle lapselle sopiva (?) tiivis takkikaveri. Heh. Epäilen oikeasti, että neuletakki oli tehty huovutuslangasta ja minä laitoin pahaa aavistamatta sen pesuun. Käsityöihmiset, mitä takille mahtoi oikeasti tapahtua?

Uusin pikkugorilla ei toivottavasti käyttäydy vastaavasti. Tämä hieman kimmeltävä yksilö löytyi Puutarhakadun Pelastusarmeijalta vitosella. Toivon takille hieman enemmän käyttökertoja kuin edelliselle tyypille.



2. COS-neuletakki, 17 euroa

Tämän takin kohdalla meni monta asiaa niin kuin ei olisi pitänyt. Tapoin kaupungilla aikaa ja ajauduin UFFille. En normaalisti käy kyseisessä paikassa laisinkaan ja nytkin pisti heti alussa vihaksi: hinnoittelu pilvissä, uusi exclusive-osasto (hinnat eivät ole enää edes pilvissä, vaan avaruudessa) ja aina yhtä ärsyttävä retro/vintage-osasto (onko 90-luku vintagea...?). COSin silkkipuuvillaneuletakin vetovoima oli kuitenkin liiallinen. Köyhdyin takista kirppishinnoissa liikaa, mutta COSin asteikoilla vain vähän. Ja laatu on taattu.



3. Nahkahame, 5 euroa

Nahkahameitahan minulta löytyy kaapista jo kolme mustaa, kaksi ruskeaa, yksi vihreä ja yksi vaaleansininen. Aina on kuitenkin tilaa uusilla väreille. Tervetuloa ruskehtavan punainen hamonen osaksi kokoelmaani! Aion leikata hameen helmaa hieman lyhyemmäksi. Tämä löytyi Yliopistonkadun Pelastusarmeijalta viidellä eurolla. Kunpa joku päivä törmäisin vielä mokkanahkaiseen tummansiniseen yksilöön!





4. Metallirasia ja lusikat

Raision A-laatukirppis ei kuulu peruskohteisiini, mutta jokunen aika sitten poikkesimme sielläkin. En voinut vastustaa tämän koristeellisen peltipurkin kutsua. Varsinkaan, kun hinta oli naurettavat 1,50 euroa. Minulla on joskus ollut samalla kuosilla koristettu pienemmän kokoinen purkilo, mutta myin sen eteenpäin. Otin nyt askeleen siis taaksepäin ja omistan taas melkein saman rasian, mutta isompana. Onkohan tässä aikoinaan myyty kahvia? Kaksi mustapäistä pikkulusikkaa löytyi puolestaan eurolla Mälikkälän kirppikseltä. Mälikkälän kirppis toimii muuten entisessä tv-tehtaan talossa. Minulle tuli loppusyksystä yllätyksenä, että tuolla toimii taas kirpputori. Kivaa.





5. Marimekon kauluspaita, 1,50 euroa

Joskus lokakuussa Kirppis-Center Manhattanilla tapahtui ihme: loosissa roikkui hyväkuntoinen Mika Piiraisen kynästä syntynyt piparkakkukuvioinen puuvillapaita 1,50 eurolla. Kyllä! Ihmeitä voi siis edelleen sattua  jopa Manhattanilla. En halua myöntää, että paita on yhden koon liian suuri. Käytän sitä väkisin, koska se on niin ihana!



6. Minni Hiiren samettipaita, 5,50 euroa

Tämä hitusen huvittava juhlapaita löytyi Yliopistonkadun Pelastusarmeijasta. Paita on saksalainen ja epäilen sitä 80-lukulaiseksi. Tylli/harsomaiset puhvihihat ja piparkakkureunus kauluksessa jakaa mielipiteitä, mutta minä hihittelen joka kerta paidan nähdessäni. Jos tämän kanssa laittaisi Minni Hiiren korvat, olisi naamiaisasu melkein valmis. Olen yhdet synttärit tämä päällä juhlinut ihan tosissani (kyseessä ei siis ollut teemapirskeet...).

7. Oversize-samettimekko, 5 euroa

Kuvassa todella informatiivisesti esillä oleva musta kasa on siis samettipintainen mekko. Kokolapussa on L-merkintä ja mekko kuuluisi varmasti olla aivan erilainen oikeasti päällä. Minulla se on polveen ulottuva löysä mekko. Tämä päällä olen juhlinut yhdet pikkujoulut ja jouluaaton. En välitä ns. makkarankuorimekoista ja jotakin ryhtiä tähänkin kaapuun saa vyöllä. Pelastusarmeijasta löytyi tämäkin vaatekappale.



8. Simpukkariipus, 1 euro

Simpukan tai kotilon mallinen metallinen riipus löytyi lokakuussa Kirjakahvilan lauantaikirppikseltä. Olin itse myymässä ja onnistuin pitämään näppini erossa, melkein, muiden myyjien tavaroista.



8. Your Face -nilkkurit, 15 euroa

Nämä vain muutamia kertoja pidetyt nahkanilkkurit ostin ystävältäni. Kengät ovat tarpeeksi kapeat ja lesti hyvä, vaikka korkoa on jonkin verran. Vielä en ole näitä käyttänyt ja odottelen jospa ilmat vähän kylmenisivät, niin kenkien ihanan pehmeälle kangasvuorille tulisi käyttöä.





9. GANT-villapaita, pari euroa

Tämä lasten (poikien) villapaita löytyi kevättalvella Tuohitorilta parilla eurolla, mutta unohdin kuvata sen muiden löytöjen kanssa. Paita on osoittautunut lämpimäksi ja käyttökelpoiseksi. Vaikka sen tyyli ei ole aivan tyypillisintä minua, pidän tästä urheilu- ja high school -viritteisestä paidasta yllättävän paljon. 100%:n villa materiaalilapussa oli myös osasyy ostoon.



10. Nanson yöpaita, pari euroa

En edes muista koska, mutta todennäköisesti tämän vuoden puolella löysin SPR:n Kontista lammasyöpaidan. Yöpaita on hyvälaatuista puuvillaa. Tämä lammaskaveri on todella arkinen perusvaate, mutta todella käyttökelpoinen. Hintaa en enää muista, mutta sen muistan, että hinta ei ollut laisinkaan paha.




Tällainen sekalainen satsi siis. Pari retroisaa joululahjaa ostin itselleni, mutta niistä lisää myöhemmin. Mukavaa joulukuun viimeistä viikkoa!

keskiviikko 23. joulukuuta 2015

Joulua, joulua

Kirppisrakkautta toivottaa kaunista, retroisaa ja leppoisaa joulua! Tänäkin vuonna lasiset vanhemmat pallot päätyivät koristamaan olohuoneen ikkunaa. Weisten kylmäsävyiset muoviset palluraiset asettelin makuuhuoneen ikkunalaudalle lasipurkkeihin. Keittiöstä sekoittuvat erilaiset joulutunnelmat sulassa sovussa: kultaa kimaltava Weisten palloröykkiö, lahja-amaryllis Metropol-kahvipurkissa ja perinteinen puinen kolmihaarakynttelikkö sekä vahat lasiset joulukuusenkoristeet ikkunassa.









Loppuun vielä pari kuvaa viime viikonlopun glögikesteissä. Lahjaksi saatu huonekuusi nököttää Kilta-astioiden kanssa olohuoneessa. Tarkkasilmäisimmät bongaavat kesällä löytyneen kultaisen puulinnun kuusen katveesta. Hän istuu oikein hyvin joulutunnelmaan!


Ensi viikkoon!

tiistai 22. joulukuuta 2015

Peili ja valonpilkahdus

Viime lauantaina aurinko pilkahti hetken. Käytin tilaisuutta hyväksi ja sain vihdoin kuvattua jo alkuvuodesta hankkimani viilupintaisen muotopeilin (en tiedä, onko muotopeili oikea sana). Peili ei ole aivan uuden karhea, vaan sen peilaava pinta hieman aaltoilee: kun peiliin katsoo, tuntuu vähän kuin olisi huvipuiston hullunkurisessa peilisalissa. Vähän.



Peili (noin 20 euroa) löytyi alkuvuodesta, mutta se oli pitkään laittamatta seinälle. Aluksi sitä liian lähellä oli Versailles-opetustaulu ja kokonaisuus ei oikein miellyttänyt. Nyt on peili vihdoin kohdillaan.

Tämän löydön tein jo kuopatulta Pansion Löytökirppikseltä. Nykyään Löytökirppis pitää näköjään majaa Raisiossa. Täytyy ehkä mennä kurkistamaan, miltä uusi paikka näyttää. Tuo Pansion toimipiste oli omassa asteikossani aika karu: sisäilma tuntui homeiselta ja osa tavarasta oli aika huonossa kunnossa. No, täytyy katsastaa uusi osoite jossain kohtaa.

Seuraavaksi yritän saada itsestäni irti pientä joulusiivouksen tynkää. Jouluhan on täällä ihan just!

lauantai 12. joulukuuta 2015

Blogini tarina (haaste)

Sain mukavan haasteen ihanalta Ihan oikea blogi? -blogin Johannalta. Ideana on kertoa, miten blogini on saanut alkunsa, muuttunut/kehittynyt ja mitkä ovat olleet blogin taitekohtia. Kiitän haastekunniasta!

Kuvituksena on kännykkäräpsyjä Instagramista. Teemana on tällä kertaa Muumimukit. Hauskaa olisi, jos kuvituksena olisi kulissien takana -kuvia tai historiaa valottavia otoksia – täytyy kuvailla joskus sellaisiakin vastaisuuden varalle.

Kaksi vuotta sitten

Olin kypsytellyt ideaa omasta kirppisteemaisesta blogista puoliksi vitsillä jo jonkin aikaa – olihan kirppisharrastaminen lähtenyt jo ajat sitten lapasesta. Ideana aivan alun perin oli se, että blogista tulisi oma arkistoni, paikka mistä näkisin kaikki kirppisromppeeni. Ennen bloggaamista ajattelin vilpittömästi, että kirppisostosten esittely julkisesti hillitsisi kirppishamstraamista, mutta näin kaksi vuotta myöhemmin voin kertoa, että ajatus oli harhaa.

Uusin talvimuki on sulattanut sydämeni. Rakastan mukin tarinaa, kuvitusta ja piirtojäljen tarkkuutta. Kiitos äiti! 


Itse blogin perustaminen kävi sutjakkaasti: en miettinyt sen kummemmin postausideoita tai agendaa, saati sitten sitä olisiko vastaavia sivustoja verkko jo pullollaan. Aivan sama, tämähän olisi minun (yksityinen) arkistoni. Nimeksi kaavailin myös "Kirppishamsterin tunnustuksia", mutta jokin tuon kaltainen yksilö blogosfääristä löytyikin jo. Niinpä hyvä kakkonen, Kirppisrakkautta, piirtyi Bloggerin syövereihin.

Joululomalla vuonna 2013 otin kanssa-asujan järjestelmäkameran käteeni, yritin kuvata vähäisessä valossa jotakin peltirasiaa ja tajusin jo siinä vaiheessa, että kuvaamisesta tulisi helvetillistä. Toki olin kameraa ennenkin pitänyt kädessäni vapaa-ajalla (ja vähän töissäkin), mutta keinovalossa kuvaaminen pimeimpänä vuodenaikana, ei tuottanut ihan sellaisia kuvia kun kuvittelin. No, onneksi en aivan heti lannistunut. Totta puhuakseni, alkuaikojen kuvat – ja vähän nuoremmatkin – ovat aikamoista kuraa.

Ensimmäisen vuoden kirjoittelin blogia ns. ylhäisessä yksinäisyydessä. Olin aivan ihmeissäni, kun kävijätilastot kertoivat, että joku todellakin lukee tekelettäni. Välillä sain kommentin, pari. Olin otettu ja iloinen – ja jatkoin matkaa. Osalle ystäviäni kerroin, että kirjoitin kirppisblogia, mutta esimerkiksi Facebookissa en asiasta hiiskunut sen enempää.

Olin suurkuluttanut kyllä blogeja ennen omaa kirjoitteluani jo vuosia, mutta aivan eri genren äärellä (muoti- ja lifestyleblogit). En myöskään ollut tottunut kommentoinut toisten tekstejä, eli bloggaamisen vastavuoroisuus ja juuri kommentointi oli minulle melko vierasta.

Ehkä syyspuolella vuonna 2014 tajusin, että Kirppisrakkautta oli listattu parin muun bloggaajan Näitä luen tms. -listoihin. Vähitellen aloin etsiä ja lukea samanhenkisiä blogeja, kommentoida välillä toisten tekstejä ja listata muiden blogeja Kirppisrakkauden sivupalkkiin.

Håll Sverige rent -muki löytyi pitkän etsinnän jälkeen kirppikseltä. 


Vuosi sitten

Olin hurahtanut pahasti Facebookin retrokirppisryhmiin. Myös summat, mitä kirppishankintoihin käytin, alkoivat huolestuttavasti kasvaa. Viattomasti Wärtsilän Finelin emalia alkoi tunkea entistä enemmän kotiin. Toki tietämys retrojutuista kehittyi myös koko ajan lisää.

Tuntui entistä luontevammalta kommentoida muiden blogeja ja kommentteja alkoi tulla tällekin alustalle lisää. Oi, kivaa, kiitos! Niinpä blogistani alkoi tulla muutakin kuin vain oma arkistoni. Toki, vieläkin Kirppisrakkautta keskittyy melkein pelkästään kirppislöytöihin, mutta postausideat varioivat pikkuisen enemmän.

Instagramiin Kirppisrakkautta (kirppur) meni noin 8 kuukautta sitten. Myös Instasta on tullut tärkeä paikka. Kuinka hienoja typpejä ja tilejä siellä onkaan! Olen saanut vastauksia keräilykysymyksiin ja mukavasti vertaistukea myös kirppiselämöintiin.

Juuri nyt

Haluaisin julkaista useammin tekstejä, ottaa parempia kuvia, kirjoittaa inspiroivia tekstejä...Mutta. En haluaisi ostella yhtä paljon kirppistavaraa. Tuntuu, että kirppistelyn määrä vain kasvaa ja samalla myös tavaran määrä. No, ikuisuusongelmia. Minulla on myös ideoita jo vuosien varrella hankituista kirppiskamoista, mutta jotenkin aina tulee uutta päivitettävää ihan reaaliaikaisestikin.

Kirjoittaminen on aina (?) sujunut suht liukkaasti, eli voisin kyllä näpyttää vaikka kuinka, mutta kuvaaminen on monelle bloggaajalle tuttuun tapaan näin talviaikaan vähän jäissä. Nytkin kuvaamatta on mustia vaatteita ja mustia kenkiä...ehkä saan nuo möröt eetteriin ensi kesänä. Nyt tuloksena on epätarkkoja, keltaisella keinovalolla maustettuja kuvakauhistuksia.

Tove 100 -juhlamuki (ilman rillejä) kirppikseltä.


Juuri nyt olen myös iki-iloinen kaikista saamistani blogikommenteista. Kyllä kommentit ovat tämän touhun suola! Suuri kiitos siis kaikille lukijoille, satunnaisille piipahtajille ja kanssabloggaajille.

Haluaisin haastaa mukaan tarinointiin neljä loistavaa blogia: Oravanpesä, Valtavirrassa, Häivähdys purppuraa ja Ketunkololla. Kiitos, jos otatte haasteen vastaan!
 
Haasteen ohjeet:
1. Haaste on avoin kaikille bloggareille (teema voi olla mikä tahansa). Saat osallistua vasta saatuasi haasteen (ja niitähän voi toki myös pyytää, jos tiedät jonkun saaneen sen).
2. Kirjoita ja julkaise oma tarinasi blogissasi: miten blogisi sai alkunsa, kuinka se on kehittynyt ajan saatossa ja mitkä ovat olleet merkittävimpiä taitekohtia.
3. Haasta mukaan neljä blogia kirjoittamaan oma tarinansa. Mikäli joku kieltäytyy suorilta käsin, voit haastaa jonkun toisen.
4. Muista ilmaista tarinasi yhteydessä linkkeineen päivineen, miltä blogilta sait haasteesi ja kenet haastat mukaan.
5. Mikäli olet Instagramissa, käy halutettasi lisäämässä jonkin kuvasi yhteyteen tagi #blogisitarina. Näin kaikki Instagramissa olevat bloggarit näkevät, kenen kaikkien blogeissa nuo tarinat ovat nähtävillä.

Tässä myös yksi Muumipurkkilöytö parin viikon takaa. Jäi sen verran paljon harmittamaan, kun en viime vuonna tätä purkkia kaupasta hankkinut, että Raision A-laatukirppikseltä kiikutin purnukan vajaalla viidellä eurolla kotiin.


















Tällainen kertomus siis Kirppisrakkauden lyhyestä historiasta. Olisi myös hauska kuulla kommenttiboksissa, koska ja miten sinä löysit blogin äärelle?

Ps. tekstissä toistuu aivan järkyttävän monta kertaa sana "blogi". Blogibloginblogiibbloginiblogissani.