maanantai 31. lokakuuta 2016

Tukholman tuliaiset

Tukholman reissu sujui edellisviikolla mitä parhaiten. Osittain samoja paikkoja ja seutuja kiertelimme tälläkin kertaa kuin vappuna 2015. Majoituspaikkana toimi ketjuhotelli Scandic Malmen Södermalmilla  viime kerran asuntosäätö oli liian hyvin muistissa, eli päätimme ottaa rennosti ja päädyimme hotelliin. Asunnot ovat usein persoonallisempia ja aikataulullisesti joustavampia, mutta kyllä laadukas hotelliaamiainen on parhaimmillaan ihan parasta (Scandic Malmenille plussaa kiitettävästä luomuruokatarjonnasta)!




Ekana päivänä lähdimme heti kävellen Södermalmin putiikkien ja kirppiksien kimppuun. Jo klassikoksi muodostuneelta Nytorgetin Stockholms Stadsmissionin kirpputorilta nappasin matkaani kuitenkin vain yhden tarjottimen. Englantilainen Worcester Ware -tarjotin oli toki mieluinen löytö viidellä eurolla, mutta paikasta on löytynyt edellisillä kerroilla sellaisia helmiä, että odotukset olivat melko korkealla, myönnettäköön. Vaatteita ja kenkiä ihastelin, mutta erityisesti kenkien kanssa tuntui olevan huonoa tuuria tällä kertaa: kaikki sovittamani kengät olivat liian suuria (ehkä kengännumero 35 on vähän hankala välillä).



Stadsmissionin ikkunassa koreili parit kenkäihanuudet. Harvemmin Suomessa kirpparin ikkunassa näkee 50 eurolla YSL:n tai Louboutinin korkokenkiä! Huh.




Nytorgetin nurkilla on vaikka mitä söpöjä putiikkeja ja hyvä valikoima vintagevaateliikkeitä. Pidemmän tovin vietin miesten Ritz Vintage Clothingissa lähinnä makutuomarina. Ritzin lähellä majailee myös muun muassa Södra Skattkammaren, oikea herkkuliike. Kyseessä on laadukasta vintagea myyvä putiikki. Ihastelin astioita ja kaikkia ihania teak-huonekaluja, mutta tyydyin vain katselemaan. Samaiselta kadulta (Bondegatan) löytyvä naisten vintage-vaatteisiin erikoistunut Lisa Larsson Second Hand oli pullollaan todella kauniita asuja, mutta yhtään täydellistä yksilöä ei osunut kohdalle, eli kukkaron nyörit pysyivät kiinni.


Punaiselta ristiltä tarttui mukaani lasinen karahvi 3,50 eurolla. Vesikarahvia minulla Helsingissä ei ole, eli tämä käyttöesine tulee tarpeeseen. Voi olla, että kaadin on Ikeaa tai vastaavaa. Jos joku tietää kannun alkuperästä, kertokaa ihmeessä.


Taistelin itseni kanssa myös tällaisen ihanan nahkalaukun äärellä. En kuitenkaan sortunut. Tämä laukkukaunokainen olisi maksanut noin 25 euroa. Täytyy kyllä myöntää, että aina kun näen tämän laukun kuvassa, tulee mieleen että ehkä olisi sittenkin pitänyt vain törsätä.

Toisena matkapäivänä tapahtui pienoinen kirppismoka. En ollut selvästikään googlaillut tarpeeksi hyvin Tukholman Vårgbergissa sijaitsevaa Loppmarknadenia, koska paikka oli pettymys. Tila oli kyllä suht suuri, mutta myyjiä oli suht vähän tavallisena keskiviikkopäivänä ja iso osa myytävästä tavarasta oli uutta krääsää. Kivojakin juttuja paikassa oli esillä ja saatavilla, mutta hinnat olivat aikamoisia. Voi olla, että viikonloppuna paikka on kiinnostavampi, mutta minulle tämä vierailukohde ei kyllä ollut paras mahdollinen tapa viettää lomapäivää...

Onneksi samaisen päivän Moderna museetin ja Nordiska museetin visiitit eivät tuottaneet minkäänlaista pettymystä, vaan esimerkiksi Nordiska museetin korunäyttely pullisteli kaikkea lumoavaa ja tuijotin koruaarteita aivan innoissani.



Kävimme myös Stockholms Stadsmissionin Remake-liikkeessä, missä hyödynnetään ylijäämätekstiiliä ja designataan vaatteita käytetyistä materiaaleista. Ihastuin mustaan neulepipoon ja Remake-liikkeen ideaan ja halusin kannattaa liikettä, vaikka pipo ei aivan kirppishintoihin menekään (25 euroa). Pipo on muuten aivan loistava! Materiaali on ohutta, ei kutittavaa ja lämmintä. Myöskään hiukset eivät lättäänny aivan totaalisesti tämän pipomallin kanssa.


Kolmas matkapäivä pyhitettiin taas Södermalmin secondhand-liikkeille ja kirppiksille. Jo pitkään toiminut Beyond Retro on niin sanotusti takuuvarma, mutta aika kallis.

Itse etsin erityisesti jotakin hauskaa 60-luku-teemaisiin juhliin ja käytin lopulta polyesterimekkoon 30 euroa. Harvemmin hankin ns. yksiä juhlia varten mitään näin kallista, mutta mekko on sen verran hauska ja istui juhlien teemaan + päälleni sen verran hyvin, että pulitin vähän enemmän rahaa kuin yleensä kirppisvaatteisiin. Ehkä hieman ärsyttävää on se, että mekossa oli kaksikin tahraa, pari pientä virhettä kankaassa ja yksi puuttuva kiinnityshakanen, mutta näistä virheistä huolimatta, en saanut kruunuakaan alennusta mekosta.



Södermalmin Hornsgatanilla on myös oikea keskittymä laadukkaita second hand -puoteja. Iso osa liikkeistä on hintavia, mutta niiden tarjonta on myös todella priimaa. Jos etsii merkkivaatteita tai valmiiksi valikoituja, selkeitä liikettä, ovat esim. Filippa K Second Hand ja Judits Second Hand oivia valintoja.



Samaiselta kadulta löytyvät myös Myrorna (Pelastusarmeija) ja yksi Stockholms Stadsmissionin ja Punaisen ristin kirppari. Ainoastaan Stadsmissionilta löytyi jotakin: mustapäiset pikkulusikat kahdella eurolla. Nyt minulla alkaa kyllä olla aika paljon tämän kaltaisia pikkulusikoita, eli täytyy vähän katsella tarkemmin koko kasaa ja kenties karsia. Näin näitä samaisia pikkulusikkoja myös eri second hand -liikkeissä ja aika paljon suurempi summa hintalapussa näkyi olevan, kuin tuo pari euroa.


Viimeinen kohde oli minulle uusi Slussenin Emmaus. Ja huh, tällä kertaa juuri tämä paikka oli kyllä potin voittaja! Rekeissä roikkui vaikka mitä kiinnostavia vaatteita, osa kalliilla ja osa kirppishinnoilla.

Harmi, että aika kävi vähiin vaatteiden sovitteluun, eli päädyin taistelemaan itseni kanssa pienen astiahyllyn äärellä. Olen miettinyt jo aikaisemmin, että minun ei pitäisi haksahtaa Arabian ns. puhalluskoristeisiin 60-70-luvun kuppeihin. Ja, kuinkas kävikään. Lyhyen, mutta kiivaan kamppailun tulos, oli sortuminen. Kannoin neljä kuppia ja lautasta Suomeen mukanani. Yksi kuppipari maksoi alle 6 euroa.



Tällainen reissupostaus tällä erää. Aivan kaikkia kierrettyjä paikkoja en muistanut laittaa ylös, mutta voin lämpimästi suositella Södermalmin koluamista, jos kirppisshoppailu innostaa.

Loppuun vähän vielä yleisiä fiiliskuvia ja ikkunashoppailumatskua. On se Tukholma aina yhtä ihana!




maanantai 17. lokakuuta 2016

Helsingin-hankinnat

Olen ollut melko kohtuullinen syksyn kirppistelyjen kanssa. Ihan hyvä niin, koska yritän mukautua taas opiskelijaelämän tuomaan opiskelijabudjettiin. Ihan aina en osaa tai pysty tai halua, mutta jotenkin kirppareilla tolkku on pysynyt ihan mukavasti päässä. Tänään on tosin edessä kolmen päivän pieni Tukholman-matka ja tämä saattaa tietää pahaa kukkarolle. Luvassa on puhtaasti lomareissu, eli kirppistelyäkin on toivottavasti hyvällä mitalla edessä!

Olen käynyt joitakin kertoja Kampin kirpputorilla ja Töölöntorin Relovessa. Aivan kaikkia löytöjä en tällä kertaa esittele, kun uskottelen itselleni, että saan raahattua järjestelmäkameran vielä jokin päivä myös Helsinkiin ja pääsen kuvaamaan loput hankinnoista.



Kellertävän vihertävä ALU-rasia löytyi Kampin kirpputorilta jo alkusyksystä 12 eurolla. Tässä kerrosrasiassa oli vain yksi kerros jäljellä, mutta ihastuin rasiaan liikaa ja nappasin sen mukaani leipälaatikoksi.




Täysin käytännöllinen ja tylsä ostos oli samaisesta paikasta muovinen ruokailuvälineiden säilytyskotelo. Aluksi kaikki ruokailuvälineet sun muut olivat suloisessa sekasorrossa vetolaatikossa, mutta myönnettäköön, että niiden käyttömukavuus paranee huomattavasti, kun ne ovat järjestyksessä. Kotelo maksoi 1,50 euroa.



Vaatteita käyn hipelöimässä tasaiseen tahtiin Relovessa. Paikka näyttää enemmänkin ns. tavalliselta vaateliikkeeltä kuin perinteiseltä kirpputorilta ja kirppistelyn voi aloittaa tai lopettaa kivan oloisessa kahvilassa. Reloveen voi vain tuoda myytävät asiat ja paikka hoitaa loput (hinnoittelu, järjestely jne.), mutta toki Relovea voi myyjän ominaisuudessa hyödyntää ihan tavallisen kirpparin tavoin. Hinnat ovat vaihtelevia, ihan parin euron löydöistä sataseen. Osa tuotteista on selvästi merkkivaatekategoriaa tai designer-tuotteita, osa vähemmän kallista. Itse en ole suuria summia ostoksistani pulittanut, mutta olen tietoisesti yrittänyt välttää kalliita hankintoja. Mielestäni Relovessa on yleisesti ottaen vaatteet laadukkaita ja tuolta voi löytää myös todellisia helmiä!




Mustavalkoisen viskoosimekon (Mango) löysin kolmella eurolla ja ranskalaisen täysvillaisen vekkihameen kuudella eurolla. Molemmat vaatteet on todettu käytössä toimiviksi. Tuo villavekkihame on ihanan lämmin.

Nyt kohti Tukholmaa! Edellisen reissun tarinointia pääsee lukemaan tästä. Onko teillä lukijoilla joitakin viime hetken Tukholman-vinkkejä?

sunnuntai 9. lokakuuta 2016

Palaset-lokerikko

Ostin ikuisuus sitten jo kuopatulta Kaboom-kirppikseltä Palaset-lokerikon. Pitkään lokerikko vain nojaili epämääräisesti keräämässä pölyä makuuhuoneen nurkassa, kunnes nostin sen seinälle tänä keväänä. Pian kiinnityksen jälkeen keittiöön löytyi uusivanha hylly ja keittiön nurkkaus koki taas muutoksen. Jouduin tunkemaan lokerikon ja ison kehystetyn Tapas-julisteen samalle seinälle. Aika ahdasta on, mutta olkoon. Tässä siis täytetty hylly, olkaa hyvät.




Haaveilin lapsena tällaisesta pikkukrääsähyllyköstä, mutta en sellaista koskaan saanut. En tosin muista, pyysinkö edes tällaista kapistusta, mutta sen tiedän, että nämä ovat aina viehättäneet minua. Koriste-esineet ovat tosin vähän ristiriitoja aiheuttava aihealue minulla, mutta täytyy kai myöntää, että fanitan niitäkin.


Hyllykön jokaisella tavaralla on enemmän tai vähemmän tarina taakkanaan. Iso osa on kirppislöytöjä, kuten lastenastiaston sokerikko, krokotiiliauto, Muumit tai Dresdner-pankin norsulipas. Metalliset vedettävät vieterieläimet ovat yksi keräilykohteistani. Pikkutipu on ostettu uutena, isompi lintu on äitini kotitalosta saatu.




Lokerikossa on toki matkamuistoja, esim. Japanin-reissulta kaksi onnentuojakissaa tai makaava bambi Budapestista. Äitini on tuonut minulla Nukkumatti-hahmon Berliinistä ja valkoiset hioutuneet kivet olen kerännyt jostakin rannoilta. Lapsena keräsin ulkomaanmatkoilla aina kamalan kasan siskoni kanssa kauniita kiviä simpukoita, luulen että osa luonnon omista matkamuistoista on edelleen jossakin tallessa vanhempieni luona.

Myönnettäköön, että lokerikko on siisteysintoilijan painajainen, mutta onneksi sisälläni ei asu kovinkaan iso intoilija ja strutsinsulkahuiska on pelastanut monta pölyntäyteistä hetkeä.

Rentoa sunnuntaita ja iloa alkavaan viikkoon!