torstai 31. elokuuta 2017

Tuuria kirppiksellä

Mitä mieltä olette? Tuuria vai ei: suomalaiset Pertti Palmrothin nahkanilkkurit, Tamara Aladinin Carmen-maljakko/kynttilänjalka ja silkkipaita löytyivät kirpparilta alle kympillä.



Nämä kaikki majailivat Turun Yliopistonkadun Pelastusarmeijassa. Rekeissä roikkui paljon kivoja vaatteita muutenkin ja kannoin kasan sovitukseen. Lopulta sain karsittua vaatteet minimiin ja mukaani lähti vain yksi silkkipaita (3,80 euroa).

Pertti Palmrothin nilkkureita (4,20) en vain voinut jättää hyllyyn, vaikka en niin sanotusti tarvitse yhtään paria mustia nilkkureita lisää. Nämä herkkäpintaiset kengät eivät ole aivan tuliterät ja siksi ajattelin ottaa rennosti kerrankin tämän kaltaisten jalkineiden kanssa. Yleensä varon suunnilleen jokaista askelta mokkanahkaisten kenkien kanssa, mutta nyt annan mennä!


Kengät ovat kokoa 2,5 eli kerrankin ne ovat ilman pohjallista sopivat. Minulla on vanhempia Palmrotheja ollut, mutta nämä taitavat olla ensimmäiset melko uudet yksilöt. Palmrothin kenkien historiasta pääsee lukemaan täältä.


Syksyn tullen, täytyy minun katsella taas kriittisesti kenkävarastojani. Kenkiä(kin) tuppaa olemaan aivan liikaa ja ahdistun joka ikinen kerta, kun siirrän eri kauden kenkiä toisten tieltä eteisestä kaappeihin. Ja silti en onnistu vastustamaan kenkien kutsua kirpparilla...


Carmen-kääntömaljakon (Nuutajärven lasin tuotannossa vuosina 19721981) tai kääntökynttilänjalan bongasin myymälän alakerrasta niin sanotusti tavallisten astioiden joukosta 1,70 eurolla. Yleensä tunnistetut ja kalliimmat astiat ovat yläkerran vitriineisssä, mutta tämä esine ei ollut läpäissyt kirppiksen tunnistusseulaa. Minusta monitoimiesine vaikutti kovin tutulta ja nopean googlauksen tuloksena uskoin silmiäni ja nappasin matkaani tämän esineen. Tuuria, eikö totta!


Minulla on mustien nilkkureiden lisäksi fiksaatio silkkivaatteisiin. Tämä syksyinen silkkipaita on kauniisti leikattu. Ainoastaan hihan pituus ei ole aivan ideaali. Itse asiassa edellinen omistaja on lyhentänyt sen hihoja. Olisi hauska tietää, minkä mittaiset nämä hihat ovat alkujaan olleet. Katsotaan, jos viitsin lyhentää hihoja entisestään.

Paidan helma ei ole aivan suora ja nuo pienet sivuleikkaukset tekevät paidasta vielä paremman. Selän nappikkiinnitys kruunaa kokonaisuuden.


Tällaiset syksyiset hankinnat tällä erää. Selvästi katse on jo käännetty kohti kylmempiä hetkiä, vaikka elokuuta vasta syyskuuhun vaihtuukin.

Ps. itse asiassa ostojen loppusumma oli 11,50, mutta näppärästi kanta-asiakaskorttia vilauttamalla summa tippui 9,77 euroon. En ole laisinkaan bonuskortti-ihiminen, mutta tämä kortti on yksi harvoista, joita olen hankkinut.

Pps. tämä ei ole maksettu ylistyslaulu Pelastusarmeijan kirppiksille

sunnuntai 20. elokuuta 2017

Keltaista Kiltaa


Bongasin tori.fi:stä ilmoituksen, missä komeili ihana setti keltaista Kiltaa: kannu, kaksi vatia, soikea lautanen, kulppi kannella ja pikkulautanen. Minun oli suorastaan pakko laittaa viestiä myyjälle ja pääsin katsomaan astioiden kunnon ennen lopullista ostopäätöstä (reilua!). Tämä koko kokonaisuus maksoi 40 euroa.



Kaikki muut osaset ovat virheetttömiä, mutta kulpin kannessa  sopii myös uunivuokaan  on pieni särö. Pieniä lasitevirheitä ja naarmuja on osassa astioissa, mutta nuo kauneusvirheet eivät minua haittaa. Toisin olisi, jos esimerkiksi paloja puuttuisi.

Tuo iso kulppi on muuten yksi suosikeistani Kilta-astioissa. Jotenkin sen muotoilu iskee ja lujaa. Kahva kruunaa kokonaisuuden. Yksi iso kulppi minulta löytyykin jo valkoisena.


Iloinen yllätys setissä oli tämä soikea lautanen, mitä minulla on vain ruskean mustana kolme kappaletta. Nyt on yksi keltaisenakin! Tämä astia on ollut osa Kiltaa vain hetken, vuosina 19591962.


Näiden astioiden kuvaaminen oli muuten tuskallista tällä erää. Helsingin asunnossa ainoa kuvauspaikka on ruokapöytä (tai siis työpöytä) ja ikkunasta tuleva valo aiheutti sen, että suunnilleen kaikista kulmista oli vastavaloa. Tämänkin takia kuvien väritasapaino on hassu ja en saanut ns. samaa keltaista kaikkiin ostoksiin.  

Näitä tarjoiluvateja minulla on monessa värissä, mutta kapeampaa mallia ei ollut aikaisemmin keltaisena. Tuollaisen ison vadin rottinkikehikkoineen sain ystäväni avustuksella aikaisemmin tänä vuonna, eli iso vati pääsi jo myyntiin ja uuteen kotiin, kiitos Siivouspäivän.



Rentouttavaa sunnuntaita ja aurinkoista tulevaa uutta viikkoa!

tiistai 15. elokuuta 2017

Siivouspäivä lähenee!

Olettehan huomanneet, että Siivouspäivä on nyt elokuussa jo tämän viikon lauantaina eli 19.8.! Yleensähän elokuiset Siivouspäivät ovat olleet kuun viimeisenä viikonloppuna, mutta nyt kirppistapahtuma on pikkuisen aikaisemmin.

Suuntaan itseni ja matkalaukkuni, mikäli sää sallii, Helsingin Ruttopuistoon (eli Vanhaan kirkkopuistoon) jo aamusta lähtien. Pidetään peukkuja, että sää suosii kirppistelijöitä ja myyjiä! Mukana on ennen kaikkea vaatteita, mutta myös astioita, koruja jne.

Aiotteko suunnata myymään tai ostamaan lauantaina?


maanantai 7. elokuuta 2017

Kirppisrallin saalis

Viime lauantaina koitti odottamani Marttilan kirppisralli. Vähän jännäksi veti, kun vesisadetta oli lupailtu enemmän tai vähemmän koko viikonlopuksi, mutta lopulta rallista selvittiin kuivin jaloin. Aikamoisia kuuroja osui kohdalle, mutta ainakaan sää ei ollut tylsä, vaan tasaisen vaihteleva.


Matkasimme jo hyvissä ajoin Turusta Marttilaan ja ensimmäiseen kohteeseen kurvattiin ennen puolta yhtätoista. Ralli oli todella hyvin järjestetty: kirppiskohteet löytyivät Google Mapsista, paperisia karttoja oli jaossa ja tienvarsikyltit + kohdeviitat olivat suorastaan pro!


Paikkoja tuli kierrettyä lopulta yli 20, ei siis kaikkia osallistujia läheskään (yli 50 paikkaa), mutta viitisen tuntia kierrokseen meni. Väkeä oli liikkeellä mukavasti omasta mielestäni ja kaikki sujui mallikkaasti. Olen tyytyväinen, että minulla oli seuraa mukana, joka toimi samalla autokuskina, eli en joutunut edes pähkäilemään parkkeeraamisia.


Monessa myyntipaikassa oli tarjolla myös kahvia ja pullaa tai muita makeita ja makkaraa (kasvissyöjälle suolaista purtavaa ei oikeastaan ollut). Ison sadekuuron aikana osuimme paikkaan, missä tarjoiltiin todella herkullisia vohveleita. Vohvelit olivat hauskasti vielä traktorin mallisia maatilan tapaan.

Suurin osa myynnissä olleista kamoista oli suht uutta: vaatteita, astioita, leluja. Toki vanhempaa tavaraa ja keräilyjuttuja oli myös, mutta silmiini osui esim. vain yksi Kilta-astia ja suomalaista lasia oli yllättävän vähän tarjolla. Se ei kuitenkaan menoa haitannut! Monia kivoja kohtaamisia osui reitille ja poikkeuksetta tapahtumassa oli mukava tunnelma.


Ehkä hauskin löytö oli suht kookas Taistelevat metsot -kanavatyö. Tätä omassa mittapuussani erittäin kitschiä esinettä ihastelin heti, mutta ehdin jo melkein kävellä autolle takaisin, kun tajusin että tuo on saatava! Kuvasarja esittääkin Metsojen matkaa ihailevasta alkukuvasta auton takakonttiotokseen. Luulen, että tuo kanavatyö ei ole ollut aivan halpa alun perin tai ainakaan sen kehystys (kehykset puuta). Nyt maksoin Metsoista 5 euroa.



Makuuhuoneesta löytyy jo aikaisemmin pari muuta Taistelevat metsot -toisintoa, mutta tämä yksilö taitaa kuitenkin päästä mökille. Olen itse asiassa hieman kyllästynyt makuuhuoneemme kitsch-nurkkaan (löytyy täältä) ja en tätä suht kookasta duunia saisi enää edes tungettua seinään.


Hauskaa on myös se, että bongasin juuri, että Ateneumissa avautuu Taistelevat metsot -maalauksestakin tunnettujen von Wrightin veljesten näyttely lokakuussa. Täytyy mennä katsastamaan koko komeus syksyllä! Jossain vaiheessa kuvasin kirpparilla erilaisia Taistelevat metsot -maalauksia, mutta juttu jäi. Joko maalauksia näkee vähemmän tai sitten olen turtunut. Täytyy pitää silmät auki paremmin.


Ostin rallista vähän kuin vahingossa ison setin aterimia. Olen joitakin kappaleita Hackmanin/Sorsakosken haarukoita, lusikoita ja veitsiä hankkinut mökille, mutta nyt osui sen verran runsaasti näitä aterimia vastaan, että taidan pitää nämä itselläni. Aterimista meillä ei tosin ole pulaa. Pikemminkin päinvastoin. Nämä Sorsakosket löytyivät kahdesta kohteesta ja hinnaksi kokonaisuudelle tuli yhteensä 5 euroa (kaikki eivät ole kuvassa).


Myös mustapäisiä aterimia minulla on jo kahta erilaista settiä entuudestaan. Ensimmäiset löysin aikoinaan Tallinnasta Telliskiven kirpparilta ja toiset taitavat olla Salosta. Virosta hankittuja ottimia voi pestä pesukoneessa, mutta toiset mustapäiset joudun pesemään käsin. Nyt toivon hartaasti, että näiden ottimien muovi kestää konepesun. Aion ainakin kokeilla. Aterimet maksoivat yhteensä kaksi euroa.


Rottinkinen kukkateline maksoi puolestaan euron. Olisin itse asiassa saanut kaksi telinettä samaan hintaan, mutta telineet eivät olleet identtisiä, eli päädyin nappaamaan vain yhden kappaleen mukaani. Ajattelin laittaa tämän keittiöön. Kasviksi sopinee liila juoru - nyt pitäisi vain vihdoin saada kasvi uuteen purkkiin.



Rennot ja hieman pyjamamaiset viskoosihousut irtosivat eurolla. Nämä ovat alun perin H&M:n mallistoa varmaan jokusen vuoden takaa.


Melko kohtuullisena pysyi kirppisrallin löytösaldo omalla kohdallani. Ensi vuonna taidan kokeilla Loimaan rompepäiviä, jotka osuivat samaan viikonloppuun kuin Marttilan ralli tänä vuonna. Ralleilu on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen kirppistapahtuma!