Mökkitavaraa

Kaikenlaista isompaa ja pienempää, hyödyllistä ja ehkä myös hyödytöntä on löytynyt käytettynä mökille. Olen edelleen ylpeä, että tällä hetkellä olemme hankkineet täysin uutena vain: 2 vesikanisteria, 2 vesiämpäriä, 3 kynnysmattoa ja 1 puutarhalapio. Toki tämä on vaatinut ahkeraa tori.fi:n ja Vintedin selailua sekä kirppisten ja kierrätyskeskusten kiertelyä, mutta onneksi todella paljon on löytynyt käytettynä!

Yksi uusi lasivihannes lisää on löytänyt tiensä luokseni. Punainen chili tuli vastaan Perniön SPR:llä 4 eurolla. Tuo solahti hyvin muiden lasihedelmien ja -vihannesten joukkoon. Yksi lisä Riihimäen lasipurkkeihin löytyi samaiselta kirpparilta eurolla. Kaunis punottu kori on ottanut vähän osumaa, mutta toimittaa nyt hyvin hansikkaiden säilytyspaikan virkaa. Tuo kori maksoi myös euron Perniön SPR:llä.

Neljä vanhempaa saksalaista maustepurkkia löytyi Nihtisillan kierrätyskeskuksesta. Purkeissa on kauniit tiikkiset kannet ja pyrin laittamaan näihin sisään mausteita, mitä kyljessä kerrotaan: fenkoli, valkosipuli, curry, pippuri. Nämä maksoivat 8,40 euroa yhteensä. Lasisten maustepurkkien kylkiin on tarkoitus kirjoittaa dymolla teksti, mitä purkista löytyy (dymo Vintedistä totta kai).

Valkoinen kevyt muovi-istuin sopii todella hyvin pyöreän ruokapöydän äärelle. Tämä tuli vastaan Maskun Wanhassa Nestorissa 8 euroa. Ei paha hinta!

Espoon Merituulen Kontissa en pystynyt vastustamaan tanskalaisen Steltonin sinistä kermakkoa ja sokerikkoa. Nuo maksoivat yhteensä 8 euroa. En ole ihan varma, onko näille käyttöä, mutta annetaan astioille mahdollisuus. Hyvin käytännöllinen Fiskarsin pikkuveitsi tarttui Vantaan Tammiston Kontissa 4,50 eurolla matkaani.

Erilaisia tyynynpäällisiä olen etsinyt ihan urakalla. Pesin vanhat ulkona käytetyt tyynyt, joita oli runsain mitoin, mutta tyynyt ovat sen verran kulahtaneita ja eivät ehkä aivan omaan makuuni, niin olen nyt peittänyt tyynyjä uusilla päällisillä: 3 vaaleanvihreää tyynynpäällistä löytyi Vintedistä 3,30 eurolla. Tummanvihreä ja kuvassa uskomattoman ryppyinen pellavatyynynpäällinen tuli vastaan Raision kirppiksellä 3 eurolla.

Itse asiassa ostin jo viime vuoden puolella 2 Finelin emalilautasta Keravan Oliverin kirppikseltä yhteensä 15 eurolla. Mökillä astiat ovat seikkailleet vähän siellä sun täällä. Kirkas emali istuu 70-luvun mökkifiilikseen todella hyvin.

Kuvatodiste myös isommasta jääkaapista, mikä löytyi tori.fi:stä. Eihän tuollainen möhkäle mikään kaunistus ole, mutta nyt mahtuu edes hitusen enemmän tavaraa jääkaappiin. Tämän kuljettaminen jyrkkää rinnettä alas, on tarina erikseen. Onneksi jääkaappi ja kantajat säilyivät ehjinä. 

Loppuun vielä muistutus, että mökillä tai kotona eivät paikat ole todellakaan aina ihan tiptop!

Ihanaa kesäkuuta ja juhannusta!

Uuden sohvan tarina

Mökin uusi (vanha) sohva on nyt täällä! Alkujaan ajattelimme, että yritämme värjätä edellisten omistajien harmaanbeigen sohvan. Muutaman epäonnistuneen värjäysoperaation jälkeen (kangasväri ei tarttunut keinokuitukankaaseen lähes laisinkaan) mietimme myös, että osan vanhan sohvan päällyksistä voisi teettää uudelleen, mutta emme koskaan päässeet toteutusvaiheeseen.

Tilasimme myös yhden pullon sudittavaa kangasväriä, mutta tuokin testi jäi toteuttamatta. Halusimme jotakin hieman värikkäämpää, mikä istuisi myös mökin aikakauteen. Oranssinpunaiset alkuperäiset keittiönkaapit sanelivat sisustuksen suuntaa. 

Pienen turhautumisen jälkeen, vastaan osui onneksi Tuusulassa Finvint Factory -nimisessä vintageliikkeessä suomalainen 1970-lukulainen sohvaupeus! 

Pientä jännitystä oli ilmassa ennen kuin sohva saapui mökille, koska emme olleet mitanneet sohvaa...Onni oli meidän puolella ja sohva istuu onneksi paikalleen kuin nakutettu. Hankimme myös tori.fi:n kautta hitusen isomman ja uudemman jääkaapin, ja tuon kapistuksen kulma näkyy kuvissa myös sohvan rinnalla. 

Sohva on kotimainen ja siinä on alkuperäinen kangas. Myyjä oli huoltanut ja pessyt sohvan. Luulin aluksi itsekin, että sohva on päällystetty uudelleen, mutta kuulemma ei. Kangas saattaa olla Metsovaaraa, mutta asiasta ei ole varmuutta. Tällaisia modulaarisia kevyitä vuoteeksi muunneltavia sohvia on aikoinaan myynyt esimerkiksi Asko, mutta tätä kuosia on kuulemma harvemmin liikkeellä.

Sohvan ylle sijoitimme toisen Artekin hyllyn, ja hankin okransävyisen tyynyn (päällinen + tyyny 8,50 euroa) Porttipuiston Kierrätyskeskuksesta. 

Loppuun vielä kuvat vanhan sohvan kanssa. Metsässä palaa -ryijy ei istunut uuteen kokonaisuuteen, mutta se siirtyi vierashuonetta koristamaan. Ryijyn tilalle testasin aikoinaan Savonlinnasta hankkimaani opetustaulua. Tuo kasvitaulu tuo mielestäni sopivaa raikkautta kokonaisuuteen. 

Nyt en kaipaa sisustukseen lisää räiskyvyyttä, pikemminkin jotakin vähän neutraloivaa seuraavaksi. Olen joka tapauksessa super tyytyväinen, että uusi vanha sohva sopii hyvin mökin henkeen ja että vanha sohva löysi uudet omistajat tori.fi:n avulla.

Ihanaa ja aurinkoista kevään jatkoa!

Loimaan Rompepäivät 2025

Olen monena vuotena haaveillut, että pääsisin Loimaan Rompepäiville. Tapahtumaa on nyt järjestetty 20 vuotta ja se osuu usein elokuun ekaan viikonloppuun. Tänä vuonna onnisti! Kesän aikana rompetoreja tuli kerrettyä kaksi: alkukesästä Nakkilassa ja elokuussa Loimaalla.

Rompetorit eroavat muista ulkoilmakirppiksistä usein niin, että myynnissä saattaa olla lähes mitä vain: auton osia, työkaluja, puutarha-asioita jne. Yhteistä kuitenkin on, että myytävä tavara on lähes kokonaan käytettyä. Toki näissä tapahtumissa näkee myös uuden krääsän myyjiä, mutta onneksi vähemmän.

Loimaan Rompepäivät alkavat jo perjantai-iltaisin ilmaisella sisäänpääsyllä (en tiedä, onko tuolloin paikalla vähemmän myyjiä) ja kirppishulinat jatkuvat lauantaina iltapäivään. Tänä vuonna lauantaina aamulla satoi todella rankasti Loimaalla ja Loimaan liepeillä ja ehkä tästä syystä myyjiä oli kuulemma vähemmän paikalla kuin tavallisesti.

Me saavuimme tapahtumapaikalle puolenpäivän aikoihin, kun aurinko jälleen paistoi ja ilma oli yllättävän lämmin. Rompetorin alue oli aikamoisen laaja ja myyjiä romppeineen riitti ainakin omaan makuuni. Myös porukkaa oli liikkeellä paljon. Itse sukkuloin aikamoisen nopeasti myyntipöytiä läpi, koska meillä oli hitusen tiukka aikataulu tapahtuman kiertämiseen. Luulen, että ehdin kuitenkin käydä läpi kaikki myyntikojut.

Osa pöydistä oli tuttuun tapaan ammattimyyjillä ja myytävä tavara oli toki kiinnostavaa, mutta hintavaa myös. Osa oli selvästi tyhjentänyt pihavaraston sisällön peräkärryyn ja ajanut paikalle. Pidän toki siitä, että myytävää tavaraa on laidasta laitaan. Amatöörimyyjien hinnat olivat tietysti huokeampia ja kivoja yllätyksiä tuli vastaan.

Kallein ostos oli pöytävalaisin, 45 euroa. Sain tingittyä hinnasta hitusen. Ihastuin valaisimen muotokieleen ja maitolasiseen kupuun. Myyjä väitti valaisimen olevan Itsua, mutta en ole löytänyt mitään todistetta asiasta. Joka tapauksessa valaisin miellyttää silmääni kovasti.

Halvin löytö oli kaksi rintakorua ja Aarikan korvikset tuliaiseksi ystävälleni yhteensä 2 eurolla. Trooppinen kala on todella blingbling ja pingviini hyvin timanttinen.

Hankin myös ensimmäisen viikonpäiväpyyhkeeni. Olen näitä ihaillut ennenkin, mutta nyt, kun pyyhkeen hinta oli 11 euroa, niin päätin hankkia tuon. Minulla on kuvitelma, että pyyhe on Tampellan, mutta näin ei taida olla. Löysin vastaavia kuvituksia, mutta italiankielisellä tekstillä mm. eBaysta. Tämän alkuperä taitaa siis olla Italiassa. Näiden pyyhkeiden kuvitus on ihanan nostalginen, hyvin 1950-lukulainen. Jos tiedät näistä pyyhkeistä enemmän, laita kommenttia tulemaan.

Vastaan tuli hyvin pian myös toinen viikonpäiväpyyhe, sunnuntai. Tämän bongasin Oriveden Orikirppikseltä 12 eurolla. Tässä pyyhkeessä on värit hieman voimakkaammin tallella, kuin rompepäiviltä löytämässäni yksilössä. 

Rompepäiviltä bongasin ystävälleni kaksi marjapoimuria todella halvalla sekä pari Ruska-sarjan kaakaokuppia huokeaan hintaan myös. Myös jokunen joululahja löytyi, mutta niitä en voi tietenkään tässä kohtaa paljastaa. 

Ps. pyyhekuvat ovat aika kammottavia, koska en viitsinyt silittää pyyhkeitä kuvausta varten

Trendikäs (?) valaisin

Olohuoneen ikkunan edessä olevan pöydän ääressä tuppaa varsinkin talviaikaan olemaan hämärää. Meillä on toki kattovalaisin, mitä pidetään päällä välillä, mutta useammin olohuonetta valaistaan monien kohdevalaisimien avulla. Tässä taloudessa ei arvosteta liian kirkkaana loimottavaa yleisvaloa, se suorastaan ahdistaa. Parempi monta pientä valonlähdettä kuin yksi iso. Myös valonvärillä ja teholla on väliä.

Havahduin vasta vähän aikaa sitten, että kas, pöytävalaisimia löytyy myös johdottomia – kätevää. Näin varmaankin Instagramissa ensimmäisen kerran Verner Pantonen suunnitteleman uudenaikaisen Flowerpot-pöytävalaisimen. Tämä ladattava malli on versio 1960-luvun valaisimesta. Flowerpotit ovat siis uustuotantoa ja ne myydään tanskalaisen &Tradition-merkin alla.

Valaisimesta sanotaan Finnish Design Shopin sivuilla näin: &Traditionin johdoton Flowerpot VP9 -pöytävalaisin on kannettava versio ikonisesta Verner Pantonin suunnittelemasta Flowerpot-pöytävalaisimesta. Iloisen pyöreä Flowerpot-valaisin syntyi 60-luvun Flower Power -aikakauden inspiroimana (...) Flowerpot-valaisimen siluetti syntyy kahdesta erikokoisesta puolipallosta, joiden välistä valo heijastuu pehmeästi. 

Ihastuin siis ajatukseen kätevästi liikuteltavasta pöytävalaisimesta. Tori.fi:ssä näkyi muutamia yksilöitä, mutta lähes samaan hintaan kuin uusia. Uusia on tällä hetkellä tarjolla vaikka mitä herkullisia värejä! No, kuten kuvasta näkyy, en hankkinut valaisinta herkullisessa värissä, vaan luotin jälleen Vintedin voimaan. Sieltä löytyi hieman tylsän musta, mutta ehdottomasti erittäin käyttökelpoinen Flowerpot 80 eurolla. Valaisimen myi tanskalainen henkilö ja esineessä on muutama pieni kauneusvirhe, mutta se ei menoa haittaa.

Erityisesti ensi syksynä tämä pääsee tositoimiin. Nyt kevätvalon tulviessa sisään, ei tälle ole vielä ollut juurikaan tarvetta. Todella kätevä tämä on ja valaisimesta tuleva valo on ihanan pehmeää. Tässä on kolme voimakkuusastetta ja valaisinta siis ladataan USB-johdolla.

Katsotaan, miten tämä kestää aikaa. Juuri nyt, tämä on varsin trendikäs, mutta haluan uskoa, että ns. vanha klassikko kestää hyvin tuleviakin vuosikymmeniä.