Kranssia kerrakseen

Olen jo useamman vuoden vouhottanut vähintään ennen joulua ja pääsiäistä koristekransseista. Tänä vuonna kranssihommat lähtivät vielä enemmän laukalle, kun aloitin jouluisten kranssien väkertämisen jo lokakuussa. Oikeastaan tuolloin tein Halloween-henkisen tekeleen vähän kuin alkulämmittelynä, koska näin hyvän setin teemaan sopivia koristeita Kaisaniemen kierrätyskeskuksen myymälässä. Halloween ei oikeasti edes kiinnosta ja sitä ei tule vietettyä mitenkään, mutta näköjään kranssien tekeminen syyhytti niin paljon, että tartuin tuolloin aiheeseen.

Olen tänä vuonna löytänyt kaikkea kranssien tekemiseen kierrätettynä: niin kuumaliimapötkylöitä kuin styroksirinkuloita, mutta olen toki hankkinut kuumaliimaa ja kranssipohjia uutena, koska olen duunannut yhteensä kuusi kranssia ja aikamoinen ihme olisi, jos aivan kaikki ainekset löytyisivät käytettynä. 

Koristeita olen haalinut tuttuun tapaan pitkin vuotta eri lokaatioista: parhain innostus saattaa syntyä kesällä, kun osuu joulukoristesuoneen. Joukoristeita olen haalinut ainakin Karjaalta, Lohjalta, Tallinnasta, Forssasta, Salosta, Keravalta, Turusta ja täältä pääkaupunkiseudulta. Tänä vuonna kierrätyskeskuksiin tuli koristeita jo lokakuussa, mutta nyt viime viikkoina olen huomannut, että samaisissa paikoissa ei oikein ole enää kuusenkoristeita – mitä ihmettä? En usko, että koristeet olisivat niin sanotusti loppuneet maailmasta, mutta eikö nyt olisi juuri paras sesonki koristeiden myyntiin secondhandina?

 

Olen huudellut kranssi-innnostuksestani sen verran runsaasti täällä ja etenkin Intagramissa, että useampi henkilö alkoi kysellä kranssien perään ostoaikeissa ja ryhdyin tekemään muutaman kranssin myös ns. tilauksesta.  Askartelin yhteensä kuusi uutta kranssia. Tällä hetkellä kotiseinällä on enää kaksi blingbling-kranssia, mutta vastapainoksi on myös kaksi vähän erilaisista puukoristeista tehtyä kranssia.

Näiden kranssien tekeminen on todella kivaa ja jopa meditatiivista. Tänä vuonna en ole edes polttanut niin paljon sormiani kuumaliimaan, eli pahimmilta tuskan huudoilta on vältytty. Ehkä myös taito kehittyy, olenhan näitä överikransseja tehnyt jo yli kolme vuotta.

Jos innostut tällaisesta kranssista vaikka ensi vuotta ajatellen, niin kannattaa laittaa viestiä. Mielellään näitä edelleen askartelen ja oman kodin seinälle ei aivan niin montaa yksilöä mahdu. Tämän vuoden uusin omalle seinälle jäävä tekele on isomman kokoinen kranssi pienistä puukoristeista (kuvissa tuolla ylempänä), omenista ja kaikesta ei niin kimaltavasta. Näitä koristeita on huomattavasti vaikeampi löytää, mutta toivotaan, että tällaisiakin koristeita osuu vielä kohdalle.

Kimaltavaa ja kaunista joulun odotusta!

Värikästä pääsiäistä!

Löysin jo viime kesänä Kaikulan kesäkirppikseltä lähes sydäntäsärkevän, hieman hauraassa kunnossa olevan pupukoristeen viidellä eurolla. En voinut vastustaa noita väpättäviä viiksikarvoja ja tyypin sympaattista ilmettä. Koristeen pohjassa on käsin kirjoitettu merkintä -52 ja ajattelin sen merkkaavan vuotta, mutta en voi olla asiasta tietenkään aivan varma. Koriste on joka tapauksessa vanha, se on selvää.

Suorastaan rakastan tuota pupua!

Kun on päässyt kranssihommien makuun, kolottaa kranssihammasta lähes jatkuvasti. Eipä siis ihme, että olen odotellut pääsiäistä lähinnä koristekranssien askartelun vuoksi. Viime vuonna vietimme pääsiäisen lähes kokonaan Tallinnassa – tuo matka oli aivan ihana ja onnistunut, mutta tänä vuonna on luvassa enimmäkseen kotona oleilua, eli kaivoin tänä vuonna koristeet jopa vähän etuajassa esiin.

Pääsiäiskoristeita olen napannut kirppikseltä matkaani pitkin vuotta, jos niitä on tullut vastaan. Ajatuksena oli koota yksi uusi kranssi pääsiäiskoristeita arvostavalle ystävälleni. Koska koristeita jäi yli, niin pyöräytin pikkukranssin omaan kotiin. Molempiin riitti koristeet – ja aikamoisen runsaat ilmestykset molemmista yksilöistä tuli.



Olen onnistunut löytämään pupun lisäksi muita vanhempia pääsiäiskoristeita. Joskus taisin mainita, että en erota, onko koriste uusi vai vanha. Nyt olen kuitenkin antanut itseni ymmärtää, että rautalangasta tehdyt pikkutipujen jalat ovat yksi merkki vähän vanhemmasta tuotannosta. Rautalankakoivet eroavat ehdottomasti uusista muovista tehdyistä jaloista. Näitä vanhempia kukkoja, kanoja ja tipuja on löytynyt erilaisista koristepusseista ja näitä omaan silmään vanhempia koristeita en ole halunnut liimata kranssiin, vaan nämä pääsivät pupun kanssa samoille alustoille hengaamaan.

Pääsiäiskoristeita on tullut vastaan ainakin Salosta Secondhandmarketista, Tapiolan Fidasta, Mankkaan Akseli-kirppikseltä, Nihtisillan Kierrätyskeskuksesta, Karjaalta Lähestyskirppikseltä, Lohjalta The Kirppikseltä ja Espoosta Toivontorilta ja Taivassalosta pihakirpikseltä. Koristeisiin on mennyt noin 10 euroa.

Oikein aurinkoista ja kivaa pääsiäisen aikaa!