sunnuntai 2. toukokuuta 2021

Se kukkii!



Tänään aamupäivällä hieraisin silmiäni, koska ikkunalaudalla majaillut apostolinmiekka on vihdoin avannut kukkansa! Onpa kukinto kaunis. Kasvia on seurailtu jo jonkin aikaa ja pienenä 'pelkona' oli, että tyyppi päättäisi kukkia, kun olimme lähes viikon pois kotoa. Onneksi kukkiminen osui vappuviikonloppuun, niin lyhyttä kukkimista ehtii ihailla edes hetken.


Tuo kukka kuihtuu ymmärtääkseni jo huomenna, eli tämän kanssa pitää olla tarkkana. Itse viherkasviin ei kasvanut 12 lehteä ennen kukintaa, toisin kuin jossakin näin vihjailtiin, että raamatullisesti 12 apostolinmiekan lehteä pitää olla kasassa ennen kuin kasvi kukkii.

Ikkunalaudalla on toinenkin kukkija: isoposliinikukka on tänä keväänä tehnyt kaksi ihan uutta kukintoa. Myös yhdessä vanhassa kukintopaikassa oli kukka, mutta nyt ihaillaan näitä uusia tulokkaita.



Marraskuussa hankkimani hienohelma on tehnyt todellisen kasvupyrähdyksen. Siirsin kasvin hyllylle ikkunalaudalta, koska aurinkoisina päivinä keittiö alkaa muuttua aikamoisen kuumaksi. Nyt kasvi on ottanut ehkä hieman nokkiinsa, koska lehtiä kellastuu, mutta täytyy tehdä vähän tehosumuttelua tuolle.



Tässä vielä kuvatodiste Esteri Tomulan Botanica-sarjan kurjenkellosta seinällä. Kukan väri on kuin suoraan sohvasta, vaikka aikamoisen pieneltä tuo kasvilautanen näyttää sohvan lähistöllä.



Loppuun vielä yksi kirppislöytö, mikä on jäänyt postaamatta: pramea kissarintakoru löytyi Hangosta Kirppis-Ankasta eurolla. Kultaa, timanttia ja kimalletta!


Hyvää toukokuun alkua! Jospa pian jälleen vähän enemmän kirppistelyä luvassa kevään myötä!

sunnuntai 11. huhtikuuta 2021

Uusi sohva ja vähän kirppislöytöjä


No niin, nyt on uusi sohva saapunut! Johan tätä jo odotettiinkin. Valintaprosessi ei lopulta ollut kovinkaan pitkä, mutta kyllä tällaista sijoitusta piti hetkinen pohtia. Kävimme Helsingin keskustassa useammassa liikkeessä ja iskin silmäni tähän Hakolan Bobo-sohvaan heti ekalla visiitillä. Ennen kuin lopullinen päätös tehtiin, piti tsekata luonnollisesti halvemmat vaihtoehdot ja olla varma, että tämä istuu meille. Saimme onneksi isomman palan verhoilukangasta matkaamme, niin pystyimme mallaamaan kyseistä väriä. Sanoisin, että värivalinta on oikein onnistunut, vaikka eihän tämä ainakaan neutraali ole.



Kaikki Hakolan sohvat tehdään Suomessa Etelä-Pohjanmaalla Jurvassa ja tämä asia painoi vaakakupissa totta kai. Mielummin lataan euroni suomalaiseen vastuulliseen toimijaan, kuin johonkin aivan muuhun. Koska lähes kaikki mitä hankin, on käytettyä, oli tietysti uuden hankkimisessa aikamoiset kriteerit. Bobo on Joanna Laajiston suunnittelema ja samaan sarjaan kuuluu myös ainakin nojatuoli. Tämä tumma laventeli värinä ja villasekoitekangas materiaalina ovat ymmärtääkseni poistumassa valikoimista, mutta onneksi ehdimme saada vielä juuri tämän materiaalin ja sävyn.




Pyörittelin olohuoneen järjestyksen uusiksi ja katsotaan nyt, jääkö sohva tälle paikalle vai testataanko vielä jotakin muuta. Ehkä hetki täytyy tottua tähän järjestykseen ja sitten kokeilla uusiksi, jos siltä tuntuu. Kuvien ottamisen jälkeen lättäsin seinälle vielä Esteri Tomulan Kurjenkello-lautasen, on muuten tismalleen sama sävy kukassa kuin tuossa sohvassa. 

Kotosalle on löytänyt tiensä myös setti kirppislöytöjä, ettei kirppisasiat ihan pääse unohtumaan. Porin suunnalta löytyi pari juttua: Muumimamma-muki löytyi rikkoutuneen tilalle onneksi ihan kohtuulliseen hintaan (15 euroa) Patakirppikseltä ja samaisesta paikasta matkaani tarttui jotenkin hassun mallinen lasimaljakko 9,90 eurolla. Maljakon pohjassa on tarra, mikä kertoo vaasin olevan kierrätyslasia Espanjasta. Tähän maljakkoon toimii varmasti isompi setti kukkia kivasti ja hei, voisihan tätä käyttää myös esim. boolimaljana!




Retrolinnasta löysin puolestaan Ristomatti Ratia -merkin kylpytakin 14,90 eurolla. En usko, että kylpytakkia on juurikaan käytetty ja onneksi tämä tuli nyt vastaan, sen verran repaleinen vanha yksilöni alkoi olla. Edellinen takkini onkin noin 20 vuoden takaa. 



Yksi sympaattinen ja mielestäni tosi kaunis löytö on tämä punottu kori. Kori löytyi Hangosta Temppeli-kirppikseltä vähän yli eurolla. Sen pohjassa on nimi ja vuosiluku 1963. Joku on siis itse tämän korin askarrellut, ihanaa. Haluaisin löytää tuonne sisälle mahtuvan ruukun, jotta voisin käyttää tätä ns. suojaruukkuna, mutta katsotaan, löytyykö tarpeeksi kapeaa ja korkeaa ruukkua. 



Tällainen kokonaisuus uutta ja vanhaa tällä erää. Ihanaa, että kesällä toivottavasti on jo erilaiset pihakirppikset ja rompetorit mahdollisia  kesää kohti siis! 

sunnuntai 4. huhtikuuta 2021

Pääsiäistä!



Pääsiäinen on sujunut varsin rauhallisissa merkeissä. Tänä vuonna pääsiäiskukat tulivat kauppakassitilauksen mukana ja en päässyt niitä valitsemaan sen tarkemmin, kuin 'erikoistulppaanit 8 kpl', mutta onneksi valintamahdottomuus kääntyi voitoksi – vaaleanvioletit tulppaanit ovat ihanat. Tällainen kerrostettu malli tuntuu myös kestävän pidempään kuin ne ns. tavalliset (ja ei, en aio tehdä tulip massagea näille). Tilauksessa oli mukana myös yksi perunanarsissi, mutta tuo oli sen verran suosittu tapaus, että minulle niitä ei riittänyt.





Jo monta vuotta täällä blogissakin pyörineet pääsiäiskoristeet ovat jälleen esillä. Yhtään uutta koristetta ei ole kertynyt ja ihan hyvä niin. Nämäkin nostelin esiin tosi myöhään verrattuna pääsiäisen kulkuun, en ole ihan hirveän pieteetillä keskittynyt tähän juhlapyhään. Jotakin vanhoja pääsiäiskoristeita voisin kelpuuttaa kirppiksiltä mukaan, mutta oma silmäni ei ole niin harjaantunut näiden koristeiden kanssa, että tuntuu ettei mitään kivaa tule oikein vastaankaan. 




Yksi pienoinen perinne pääsiäiseen liittyy: pääsiäisbrunssi. Tänä vuonna pöytä katettiin jälleen vain kahdelle, ehkä tulevaisuudessa taas ystävätkin pääsevät pöytään. Kasvissyöjänä lampaat sun muut lihat ja kalat jäävät joka tapauksessa väliin, eli olen varsin tyytyväinen mm. parsaan, minicroisantteihin, hedelmiin, leipään. 




Viherkasvien kanssa on muuten jännät hetket käsillä. Apostolinmiekka on kasvattanut komean kukkavarren ja nyt jännätään, koska kukka aukeaa. Tämä tyyppi kukkii vain yhden päivän verran! Jaiks, täytyy olla tarkkana!

Oikein rattoisaa loppupääsiäistä!

perjantai 2. huhtikuuta 2021

Kerrassaan Kiltaa



Viime vuonna jäi postaamatta niin sanottu vuotuinen Kilta-astiakatsaus. Tätä puutetta (?) ei varmastikaan huomannut kukaan muu kuin minä itse, mutta laitetaan tämä kummallisen vuoden piikkiin. Kiltaa kertyi toki viime vuonnakin – ehkä teen tämän vuoden päätteeksi jonkinlaisen tuplakatsauksen asiaan.


Tänä vuonna Kilta-perhe on kasvanut jo useammalla astialla. Etsin erityisesti valkoista Kiltaa ja mukavasti juuri tuo väri on lisääntynyt. Kävipä niin onnettomasti, että puolisoni rikkoi vahingossa joulun alla isomman valkoisen tarjoiluastian (löysin tuon aikoinaan 2 eurolla kirppikseltä!) ja sovimme, että hän hankkii uuden, kunhan kirppiksellä sellainen bongataan. Salon retkellämme tällainen kookkaampi astia tuli vastaan 23 eurolla ja se päätyi ostoskoriin. Uskomatonta, mutta parin päivän kuluttua sain viestin ystävältäni ja hän oli puolestaan löytänyt vastaavan vadin kirppikseltä 8 eurolla. Nyt on sitten näitä astioita tuplasti! Tai oikeastaan triplasti, koska rikkinäinen, liimattu astia löytyy kukkaruukkujen alta kaapista. Jospa vielä suoja-astiaksi kuitenkin?


Kaksi muuta valkoista Kiltaa löytyi Instagramin kautta. Näiden hinta oli pikkuisen korkeampi, yhteensä 35 euroa, mutta juuri tämän mallisia astioita tulee käytettyä lähes kaikkein eniten ja valkoista Kiltaa on huomattavasti harvemmin liikenteessä. Yksi valkoinen neliö minulla on jo ennestään, mutta varsinkin tuo suorakaiteen mallinen astia on ihan super.

Fiilistelin vähän eri kokoisten neliöiden ja suorakaiteiden kanssa. Kätevää ja nerokasta suunnittelua tuo pinottavuus. Ihana Kilta, mahtava Kaj Franck!



Löytyykö ruudun takaa muitakin Kilta-faneja?

Ps. ne edellisten vuosien Kilta-jutut löytyvät: 201420152016201720182019 

tiistai 23. maaliskuuta 2021

Pistokkaita ja Arabian ruukkuja




Kevät ei aiheuta ainoastaan akuuttia tarvetta löytää sisustukseen jotain raikkautta ja kepeyttä (kuten sisustustyynyt), vaan viherkasvihammasta alkaa myös kolottaa entisestään. Tänä vuonna olen tehnyt yllättävän kuuliaisesti mullanvaihtoa lähes kaikille kasveille. Samalla olen harrastanut kukkaruukkujen pientä puljaamista, kun uusia pistokkaita on ilmestynyt ja parit vanhat kasvit ovat vaatineet isompaa ruukkua itselleen.

Olen tietysti hankkinut uusien kasvien lisäksi myös pari uutta Arabian SN-mallin ruukkua: valkoinen 19 cm:n purnukka löytyi jo viime vuoden puolella tori.fista. Myös kookkaan 23 cm:n ruskean ruukun löysin samaisesta paikasta vaivaiseen 10 euron hintaan! Toki ruukun kunnossa on pientä sanomista, mutta olin aikamoisen yllättynyt, kun tuohon hintaan kookkaan ruukun nappasin. Kliiviaan vaihdoin vihdoin mullat ja katsotaan, jospa tämä innostaisi myös kasvia kukkimaan.



Toiseen uuteen ruukkuun istutin pienemmän peikonlehteni. Tuo 19 cm:n ruukku maksoi 20 euroa, eli ihan kohtuullinen hinta sillä myös. Olen ennenkin kirjoittanut samasta aiheesta, mutta aikamoisen kovissa hinnoissa nämä SN- ja SL-mallin ruukut nykyään ovat. Suorastaan ihmettelen, että Arabia ei ole vielä ottanut näitä ruukkuja uustuotantoon!  





Paikalliselta Facebook-kirppikseltä bongasin puolestaan pistokkaita ja kolme uutta kasvitulokasta on nyt kotiutettu: hopeaköynnös, kalanruotokaktus ja soihtuköynnös 'Mona Lisa'. Nämä kasvit maksoivat yhteensä 19 euroa. Toivotaan niille pitkää ikää! Olen hieman kyllästynyt juoruihin ja värinokkosiin, joita joutuu uudistamaan ainakin omasta mielestäni tosi usein. Nyt yritän valita sellaisia kasveja, jotka voivat "vain" kasvaa ja näyttävät silti kohtalaisilta. Ruukuissa on tällä hetkellä juurikin pätkityt viininpunaiset raitajuorut ja värinokkonen. 



Jouluksi hankkimani huonekuusi voi ainakin vielä yllättävän hyvin! Uskalsin vihdoin istuttaa kasvin ruukkuun, kun kuolema ei ole korjannut kausikasvia. Jospa huonekuusi olisi vielä jouluna yhtä pirteässä kunnossa, niin se olisi aivan loistavaa! Yhteen kaupan kasviin sorruin tässä myös: lyyraviikuna nököttää ikkunalaudalla ja toivotaan, että kasvi jaksaa elellä hyvävointisena, vaikka itse en oikein usko markettikasvien tai jättimäisten viherkasviliikkeiden laatuun – ja siksi niin usein yritän hommata kasvit pistokkaina tutuilta tai kirpparilta.


Nyt haaveilen ison fiikuksen istuttamisesta kivaan isoon ruukkuun, mutta en oikein edes tiedä, mistä kannattaisi lähteä etsimään isoja kauniita ruukkuja. Arabian SN-ruukkuja saattaa olla isompia kuin tuo 23 cm:n, mutta en ole koskaan nähnyt tuosta isompaa kokoa. Kasvi tarvitsee selvästi suuremman ruukun ja ehkä altakasteluruukku olisi se järkevin vaihtoehto myös (mutta ne vasta rumia ovatkin!). 


Tällaisia viherkasvikuulumisia tällä kertaa. Toista vuotta kun elellään koronan kanssa, alkaa kummasti esimerkiksi oma piha tai edes parveke houkutella. No, toisaalta viherkasvienkin kanssa pääsee upottamaan sormet multaan, mutta on silti harmi, että 1920- ja 1930-luvun taloissa harvemmin parvekkeita edes löytyy. Sentään on nuo leveät ikkunalaudat.

Iloa ja valoa kevääseen – tsemppiä kaikille tämän korona-arjen keskellä!