keskiviikko 28. helmikuuta 2024

Kirppisvaatteita ja kengät

Olen totta kai hankkinut jo alkuvuonna useamman kirppisvaatteen. Loppuvuodesta himmailen kirppisvaatteiden kanssa, koska olen jo pitkin vuotta hamstrannut tuttuun tapaan runsaasti kaikkea vastustamatonta. Kun uusi kirppisvaatevuosi alkaa, tulppa jälleen irtoaa ja hankin innoissani vaatetta kaappiin. Tänä vuonna on jälleen tavoitteena joka tapauksessa pitää vaateostokset suht kurissa. Yritän saada hankinnat pysymään 18 kipaleessa.   


Tampereen Lielahden kierrätyskeskuksessa silmäni osuivat villin väriseen villatakkiin. Yleensä tämän näköinen kuosi tarkoittaa kamalaa polyesterimateriaalia tai vastaavaa. Oli iloinen yllätys, kun materiaalilappu paljasti, että vaate on täyttä villaa. 



Vaate on selvästi vanhempaa tuotantoa. Hieman lyhyemmän mallinen villatakki on kiva ja toimii hauskana väripilkkuna. Ranskalaista tyyliä ehdottomasti. Villatakki ei ollut hinnalla pilattu: 3,50 euroa.



Violettiin isokauluksiseen paitaan törmäsin Iso Roban Relovessa. Kookas kaulus ja tuo väri olivat vastustamaton yhdistelmä! Paita on myös vintagea, lappu kertoo viskoosisekoitepaidan olevan Portugalista alkujaan. Tällaiset näyttävät kaulukset toimivat parhaiten talvella neuleiden alla. Vaate maksoi 9 euroa.

Mustat samettipintaiset korkokengät bongasin puolestaan Kaisaniemen kierrätyskeskuksesta 10,80 eurolla. Nämä ovat mielestäni käyttämättömät tai maksimissaan kerran sisätiloissa pidetyt. Luulen, että joku on hankkinut verkkokaupasta korkkarit ja kengän malli onkin yllättänyt: koko on 35 ja kenkä on todella kapea, kapeneva kengän kärki vielä korostaa, että näissä yksilöissä ei ole juurikaan ylimääräistä tilaa.



Kengät ovat Peter Kaiser -merkkiä, joka on saksalainen todella pitkän linjan kenkien valmistaja. Yllätys sinänsä, että saksalainen kenkä voi olla niukkaa mitoitusta, mutta en valita. Nämä ovat todella miellyttävät, laadukkaat ja tuo koron leveä malli on aivan ihana. Rakastan myös kengän pintaa! Sisäosa on totta kai nahkaa. Vastaavat kengät kustantavat uutena ainakin 150 euroa, eli tein varsin kohtuullisen hankinnan. 

Oletteko tehneet kivoja kirppisvaatelöytöjä tänä vuonna jo?

perjantai 23. helmikuuta 2024

Uusi Espoon Kontti (ja löydöt!)

Kävin muutama viikko sitten Espoon uudessa Kontissa Suomenojalla. Ennen Kontti sijaitsi Ikean lähellä Lommilassa, mutta nyt uusi liiketila löytyy Merituuli-kauppakeskuksesta. Liike on pienempi kuin vanha Kontti, mutta kuulin myös, että kesän jälkeen Leppävaarassa avataan uusi, isompi myymälä. Tuolta löytyy jatkossa myös huonekaluja. Kontit tuntuvat usein aika hintavilta kierrätysmyymälöiltä, mutta nykyään, kun hinnat ovat nousseet joka paikassa, niin hinnoittelu ei pistä niin kovasti silmään. 

Välillä  myös Konteista tekee oikein passeleita löytöjä, vai mitä mieltä olette uusimmista löydöistä?



Vihreä nahkakäsilaukku 15 euroa


Ihastuin tähän laukkuun heti, kun sen näin. Käsilaukku ei ole aivan minikokoinen, mistä tulee plussaa. Laukku on amsterdamilaisen O My Bagin ja merkki mainostaa olevansa eettinen ja ekologinen  aina plussaa, vaikka kierrätettynä tämän hankinkin. Laukun pinnassa on vähän naarmuja, mutta se ei ainakaan minua haittaa. Tätä mallia ei enää myydä, mutta aikamoisen tyyriitä nämä laukut ovat uutena, eli ihan hyvä munkki kävi tämän suhteen.


Tummanvihreät Sauson nahkahansikkaat 6,50 euroa 

Nämä hansikkaat eivät ole aivan viime vuodelta, koska vuorista löytyy Liisa Sauson lappu, mistä löytyy puhelinnumero vanhalla suuntanumerolla. No, näille ei ole tapahtunut ajan saatossa mitään! Hansikkaat ovat varmasti olleet käyttämättöminä jossakin kaapin perukoilla, kunnes ne on viety Konttiin. Väri on hyvin tummanvihreä – luulin vielä kirppiksellä, että hansikkaat ovat mustat. Liisa Sauso toimii muuten edelleen ja hui, miten kauniita hansikkaita heiltä löytyy, mutta hinnat ovat myös aikamoisia. Upea laatulöytö halvalla!


Puinen rintakoru 5 euroa

Tämä vanha Aarikan rintakoru oli tunnistettu ja laitettu vitriiniin, mutta sen hinta oli tismalleen sama kuin ysärirossien. Korun lehtimäinen muoto miellyttää omaa silmää kovasti. Eihän tätä voinut koruhamsteri vastustaa.


Koirakoru 2 euroa

Hamsteri jatkaa: terrierin mallinen rintarossi on totta kai vähän hassu (varsinkin kissaihmisellä), mutta yhtä aikaa koru on ihan super hieno! Koru on mielestäni jonkinlaista puumateriaalia. Silmämääräisesti tätä voisi luulla muoviseksi, mutta ei. Huomatkaa yksityiskohtana kaulapanta!


Farkkuhaalarit 8 euroa


Nämä alkujaan Monkin käyttämättömän oloiset 100 %:sta puuvillaa olevat farkkuhaalarit istuivat ihme kyllä hyvin päälleni. Housujen lahje on tarpeeksi lyhyt minulle, siitä totta kai plussaa. Ja hyvästä materiaalista. Lähes aina farkkuihin laitetaan elastaania ja olikin aika erikoista löytää ketjuliikkeen farkut, mitkä eivät ole laisinkaan joustavat. Katsotaan, pääsenkö yli lappuhaalarit ja päiväkoti -mielleyhtymästä. Kyllä varmasti.



Löytyikö joukosta suosikkeja?

lauantai 17. helmikuuta 2024

Lomonosovin saukko

Kirppiksellä on yksi kategoria, mitä pyri välttämään: posliinifiguurit. Aina aika ajoin lipsahdan ostamaan kuitenkin myös niitä, mutta tällöin pitää esineen kolahtaa todella syvästi. Tänään se tapahtui.


Silmiini osui Porvoossa Jussin jättikirppiksellä kookas saukkofiguuri. Aikani esinettä kuvasin ja kääntelin, kunnes aivoihini napsahti luja käsky: tämä söpöläinen on ostettava omaksi! Esine ei ollut edes halpa, 35 euroa, mutta nyt tämä tyyppi nököttää kotonani. 



Voi kuulostaa selittelyltä, mutta saukoilla on ihan erityinen paikka sydämessäni. Muistan lapsena, miten hauskalta saukon latinankielinen nimi kuulosti: Lutra lutra. Ja miten opin maitopurkin kyljestä, että nuo eläimet laskevat mäkeä talvella myös ihan hupimielessä, ei (pelkästään) elossapysymisen tai vastaavan vuoksi (kuka muuten muistaa Valion maitopurkkien kyljessä olleet suomalaisten eläinten esittelytekstit ja piirroskuvat?).



En ole koskaan nähnyt luonnossa saukkoa. Olen lähes varma, että Lapissa olen kohdannut sentään saukon jäljet, mutta Muoniossa ja Rovaniemellä olen ihan erikseen kytistellyt saukkoja, jospa niitä olisi virtaavan sulapaikan lähellä näkynyt. Eihän nuo epelit minulle näyttäytyneet. Varmaan naureskelivat viiksiinsä jossakin lähellä, kun etelän turisti yritti päästä lähelle.



Toki saukkoja voi nähdä etelässäkin. Olen pikkuisen kateellinen ystävälleni, joka on ihan Itä-Helsingissä saukon nähnyt. Kaikki mahdolliset saukkovideot ja -kuvat nostattavat joka tapauksessa hymyn huulilleni.



Tämä figuuri on venäläisen Lomonsovin posliinitehtaan tuotantoa. Pohjasta löytyy leima ja teksti USSR. Erilaisia eläinhahmoja tehtiin neuvostoperiodin aikana runsaasti. Minulta löytyy samaisen posliinitehtaan mäyrä, mikä taitaa olla edellinen posliinifiguurilipsahdus.

Löytyykö ruutujen takaa muita saukkofaneja?


Ps. Tämän esineen kuvaaminen oli pirullisen hankalaa. Livenä tyyppi näyttää vielä paremmalta!

keskiviikko 31. tammikuuta 2024

Vuoden ekat löydöt

Ihan super paljon kiitoksia kaikista ihanista kommenteista, mitä blogin juhlavuosipostaus on kirvoittanut! Mahtava startti tälle vuodelle, kiitos siitä.

Kirppiksiä olen tietysti kolunnut tuttuun tapaan jo ihan kunnolla koko tammikuun. Aloitin myös alkuvuodesta listata kirppikset, missä käyn. Jos muistan merkitä vieraillut paikat ylös, niin loppuvuodesta voidaan sitten arvailla, kuinka monta visiittiä plakkariin kertyi. 

Innostuin totta kai heti alkuun hankkimaan muutaman vaatteen. Loppuvuoden yritin olla lähes vilkuilematta vaatteita, kun niitä oli kertynyt jo niin runsaasti, mutta uuden vuoden alussa voi heti tutkailla vaatetarjontaa. Saattaa olla, että loppuvuonna ollaan vastaavassa tilanteessa, mutta eihän sitä koskaan tiedä.

Vähän mietityttää, että onko tämä eka vaatehankinta heti huti: kääntötakki 1980-luvulta. Ihastuin takin hulluttelevaan ilmeeseen Vallilan Bella-kirppiksellä, erityisesti napit ja takin räiskyvä väri tekivät vaikutuksen. Tässä on sellaista Alpeilla laskettelevan Bond-pahiksen vibaa tai tai jääkuningatarta taitoluisteluviboilla. Mutta. Kun takin ekaa kertaa puin ylleni sininen kuosi ylöspäin, alkoi takki näyttää vähän liian slaavilaiselta. Musta tekoturkispuoli on nyt ollut valintani. Tuolloin takkiin ei voi pukea vyötä, eli malli on säkkimäisempi. Hmmmm...katsotaan, miten tämän kanssa käy. Takista maksoin 16 euroa.



Toinen vaatekappale ei kuvassa näytä yhtään miltään: leveähelmainen paitamekko. Vaate on alkujaan Monkin ja tämä löytyi Kallion Distant days -kirppikseltä vitosella. Tuo paikka on muuten todella kiva! Distant days on hyllykirppiksen ja kahvilan yhdististelmä. Kuppila on mukavan rento ja symppaattinen. Plussaa myös siitä, että kirppis on auki perjantaisin iltayhdeksään. Kahvilasta saa myös viiniä, mikä ei vähennä paikan pisteitä todellakaan!


Koruja olen hamstrannut ihan kunnon setin jo tammikuussa: 2 riipusta ja 5 (!) rintakorua. Riipuksista toinen on puuta ja metallia yhdistävä lyhyt Aarikan koru. Tuo löytyi sopuhintaan Espoon Suomenojan kierrätyskeskuksesta 1,80 eurolla. Hopeanvärinen riipus tuli puolestaan vastaan Puotinharjun Fidassa 2,80 eurolla. Korusta tuli todella vahvat Suomi-design-fiilikset. Enkä ollut väärässä: koru on Kalervo Sainion käsialaa. Löysin Mikkelistä aikoinaan saman tekijän isomman korun ja kiitos Materiantaju-blogin tunnistuksen tuolloin, niin aloin epäillä, että tekijä saattaisi olla sama. Koru on  1970-luvulta peräisin.


Rintakoruissa kookas ja värikäs metallinen tukaani teki suuren vaikutuksen, kun häneen törmäsin Klaukkalan Viirin kirppiksellä. Koru oli 4 euroa ja en mitenkään pystynyt vastustamaan kyseistä tyyppiä. Samasta paikasta löytyi jouluinen rintarossi 5,90 eurolla. Tänä vuonna täytyy kaivaa hyvissä ajoin jouluiset rintakorut esiin, koska näiden helyjen sesonki on vain hetkellinen. Tuon joulukorun kohdalla on muuten todella vaikea arvioida, onko koru vanhempi vai vain tehty vanhemman oloiseksi. 



Kyyhkyrintakoru voisi olla myös Unifemin koru, mutta en löytänyt mitään lisätietoa tuosta. Kuvissa korun materiaalia on vaikea hahmottaa, mutta kyse on metallista. Tuo maksoi 0,50 euroa Suomenojan kierrätyskeskuksessa. Ei siis olleenkaan hinnalla pilattu hienous.




Kaksi muuta rintarossia löytyi Itäkeskuksen SPR:n Kontista. Molemmat maksoivat 2 euroa kipale. Tuo edelweiss-kukka taitaa olla vanhempaa tuotantoa, koska korun materiaali taitaa olla bakeliittia. Takana oleva lukko on myös vanhan oloinen. Puuta ja metallia yhdistävä Aarikan koru on ehtaa ysäriä. 



Bella-kirppikseltä löysin Marimekon Puketti-kuosisen huivin. Huivissa ei ole materiaalilappua, mutta epäilen, että kankaassa voisi olla myös silkkiä mukana. Huivin pohjaväri on tummanvihreä, vaikka kuvissa tuo näyttää enemmänkin ehkä mustalta. Tuosta maksoin vitosen. Samaisesta paikasta löysin myös käyttämättömät pohjalliset 2 eurolla. 

Tällainen setti ekoja löytöjä tänä vuonna!

lauantai 27. tammikuuta 2024

Kirppisrakkautta 10 vuotta!

Aikamoista! Perustin hieman yli 10 vuotta sitten tämän blogin. Pyöreä juhlapäivä tuli vähän puskista –tajusin historiallisen päivän lähes myöhässä, mutta nyt olen selaillut blogia ihan urakalla taaksepäin ja on piiiitkän historiapostauksen aika. Ekan tekstin julkaisin tammikuussa 2014. En ehkä tuolloin uskonut, että kirjoitan vielä kymmenen vuoden kuluttua tätä pientä blogiani, mutta tässä ollaan.

Aivan alusta asti idea on ollut kirjoittaa kirppislöydöistä: sama teema on jatkunut läpi vuosien. Mukana on ollut alusta lähtien kirppismatkat ja myös kirppisvinkit. Sisustusasiat ja laveammat aiheet ovat olleet mukana tasaisesti. Omaksi iloksi kirjoittaminen on ollut pääosassa, sekä kirppisostojen arkistoiminen. Kirpparit ja löydöt ovat edelleen siis ykkösenä. 

Yksin tätä hommaa ei ole onneksi joutunut tekemään, vaan lukijat ja kanssabloggaajat ovat tämän homman suola. Kaikki kommentit ovat kullan arvoisia! Olen joka kerta täpinöissäni, kun huomaan, että uusi kommentti on kommenttiboksiin ilmestynyt. Haluan siis erityisesti kiittää jo tässä kohtaa kivoista ja innostavista kommenteista. Ilman niitä en olisi ehkä edes jaksanut postata näitä vuosia. Kiitos 💗

Katsotaan hieman taaksepäin, mistä kaikki alkoi ja minne on tultu. 

2014

Heti ekana blogivuonna käytiin kirppistelemässä myös maakunnissa: Uudessakaupungissa, Forssassa ja Laitilassa. Kesän suuri kirppismatka suuntautui Turusta Porvooseen monen, monen paikkakunnan kautta. Kirppiksiä koluttiin myös Istanbulissa, Berliinissä ja Hampurissa. 

Muutaman rakkaan huonekalun hankin blogin ekana vuonna: metallinen pinnatuoli, 1960–1970-luvulta peräisin oleva hylly ja art nouveau -henkinen peili ovat edelleen oleellisessa osassa sisustusta. Luulen, että noista kaluista en ihan hevillä luovu.



Muutaman kirppislöydön kohdalla tuli hieman kylmäävä olo, kun selailin vanhoja kirjoituksia. Musta ohut neuletakki oli ihan super hyvä ja monikäyttöinen ja hittolainen, kadotin tämän vaatekappaleen syksyllä 2016. Harmittaa edelleen! Kelim-tyylinen käsilaukku on suoer. Miksi, oi miksi, olen myynyt tuon kaunokaisen? Harmittaa myös aivan vietävästi ison Fauna-maljan kohdalla (kuva on muuten taattua 2014-laatua...), koska tuo oli ehdottomasti vuoden 2014 huippulöytö vitosella ja sitten rikoin astian alkuvuodesta 2020.




Lasiset vanhat joulukoristeet oli todellinen helmi Hampurista. Näistä koristeista taisi alkaa joulupallomania, mikä on pahentunut ehdottomasti vuosi vuodelta. Kiltaa olin blogin alkuvaiheessa kerännyt jo hyvän tovin ja rakkaat Kilta-astiat ovat olleet mukana blogissa alusta lähtien.



2015

Blogin toisena vuotena alkoi postauksiin ilmestyä myös kommentteja. Hienoutta! Myös postaustahti kiihtyi selvästi ja ostosten määrä kasvoi siinä samalla. Syy-seuraus-suhde? Suomessa pieniä kirppisreissuja tehtiin ainakin Säkylään, Nakkilaan, Poriin, Yläneelle, Saloon ja Loimaalle. Juuri Salossa taisin vierailla kirppiksillä ekaa kertaa vuonna 2015. Paikkakunta on edelleen yksi suosikeista kirppisten puolesta.

Ulkomaanreissuja oli useampi ja kirppiksiä koluttiin Venetsiassa, Tallinnassa, Tukholmassa ja Budapestissa. Kesän suuri kirppismatka tehtiin ekaa kertaa Itä-Suomeen ja tuosta lähti käyntiin perinnereissu Savonlinnan seudulle kesäisin. Kesällä 2015 tein myös hulvattoman kirppisreissun Vaasaan ystäväni kanssa. Monet kirppistelyt poikivat aikamoisia saaliita. Kirppishuuma aiheutti myös sen, että hankin melko huolettomasti kaikenlaista kivaa ja puolivillaista. Toki myin ainakin kaksi kertaa vuodessa hyllykirppiksellä itse ja tuohon päälle vielä kirppistapahtumissa, eli tavaran kierto oli myös tuolloin suurta. 





Vuonna 2015 olin todella innostunut emaliastioista. Roikuin huomattavan paljon Facebookin retroryhmissä ja hankin todella monta kippoa ja kuppia kyseisistä kirppisryhmistä. Muutaman huutokaupan sinnittelin loppuun asti ja kukkaro huusi noiden kertojen jälkeen hoosiannaa ehdottomasti. 




Lisäsin kirppisostosten hinnat mukaan postauksiin ja se taisi olla hyvä päätös. Usein kuitenkin löytöjen yksi kriteeri on juuri huokoinen hinta. Perustin myös Kirppurakkautta-tilin Instagramiin. Vuoden 2015 puolella löysin myös ensimmäisen Arabian Kala-alustan. Kalojen kanssa homma on lähtenyt ehdottomasti lapasesta viime vuosina!

Muutaman vaatteen kohdalla mietin, että miksi ihmeessä olen mm. näistä vihreistä vaatteista luopunut? Tällä hetkellä haaveilen tyyliin tismalleen samoista asioista. Onneksi vaatekaapista löytyy edelleen blogin ensimmäisinä vuosina löytyneitä vaatehalmiä sekä kirppisvaatteita, joita olen hankkinut ennen tätä blogia. 



2016

Vuoden 2016 syksyllä blogin ulkopuolella tapahtui muutoksia: jäin opintovapaalle ja lähdin Helsinkiin opiskelemaan. Turun-koti pysyi kakkoskotina yhteensä 4 vuoden ajan. Nyt tuntuu melkein nostalgiselta katsella kuvia yksiöistä. Koko perheen muutto Helsinkiin yhden katon alle tapahtui vuoden 2020 alussa, jolloin Turun kauniille asunnolle piti heittää lopulliset hyvästit.



Vuonna 2016 reissasin paljon: secondhand-liikkeitä ja kirppiksiä kierrettiin Japanissa asti. Muut matkat suuntautuivat lähemmäs: Berliini, Zurich, Tukholma, Pariisi. Kotimaan kirppiskohteita mahtui mukaan komea kokonaisuus toki myös. Itä-Suomen ja Pohjanmaan kirppiksiä kierreltiin kesällä. Helsingin ja lähialueen kohteita pitkin vuotta.




Pitkään haaveissa ollut hieman erikoisesti muotoiltu Kilta-tuplakuppi löytyi kevättalvella, Kilta-kokoelmaa kasvattelin muutenkin melkoisen paljon. Kirjoitin myös blogihistorian luetuimman postauksen Muumimukeista. Minua ärsytti sen verran paljon kaiken tuotannon siirtyminen Aasiaan, että en ole tuon jälkeen uutena yhtään kuppia itse hankkinut.


Löysin myös ihan tajuttoman huokeaan hintaan Nanny Stillin keltaisia Sulttaani-kulhoja, mutta omaksi ihmetyksekseni olen nuo kulhot myynyt eteenpäin. Hutiostoksia tuli tehtyä joka vuosi totta kai myös: mm. liian pieni Vuokon mekko on jäänyt kieltämättä vähemmän positiivisena hankintana mieleen. Ohut musta merinovillainen pipo oli aivan super hyvä ja ihana Tukholma-ostos ja kyllä harmitti, kun sen yhtenä päivänä jätin vahingossa metroon. Edelleen sapettaa oma huolimattomuus tuon pipon kohdalla.




2017


Vuoden 2017 aikana kirjoitin ennätysmäärän blogitekstejä. Ehkä täysipäiväinen opiskelu vapautti myös aikaa tälle harrastukselle. Sain mm. aikaiseksi joulukalenterin blogissa. Retroesineet ja emali sekä peltipurkit innostivat tuolloin selvästi edelleen.



Vuosi oli myös matkustelua täynnä: Ateena, Kassel, Venetsia, Wilhelmshaven. Kotimaanreissuista on jäänyt erityisesti hauska kirppistapahtuma kirppisralli Marttilassa mieleen. Pitää joskus vielä osallistua vastaavaan jossakin päin Suomea ehdottomasti!

Arabian kukkaruukkujen metsästys käynnistyi toden teolla viimeistään vuonna 2017. Nyt olen sentään ehkä parisen vuotta himmaillut ruukkujen kanssa, mutta todella paljon niitä(kin) sain haalittua kasaan. Muistelen kyllä lämmöllä niitä aikoja, kun SN-ruukku saattoi ihan tuosta vain osua kohdalle 3 eurolla. Nykyään samainen ruukku maksaa helposti 30 euroa. Tai ehkä kuumin huuma noiden ruukkujen kohdalla on laantunut?


Haavelöytö, eli siro kukkapöytä sopuhintaan tuli vihdoin tori.fi:ssä vastaan loppuvuodesta. Iloitsen edelleen kukkapöydästä päivittäin! Rakastettu takkihankinta tapahtui myös vuonna 2017: ostin pitkän Vuokon takin secondhandina. Olen sen verran ahkerasti tuota pitänyt, että takki täytyisi seuraavaksi viedä ompelijalle paikattavaksi.



Muutama järjetön tavarasta luopuminen osui taas silmiin: miksi olen myynyt eteenpäin esimerkiksi Vuokon raidallisen paidan? Musta Arolan villaneule kuuluu puolestaan kadotettuihin vaatteisiin. Kypsää! Olen aivan varma, että tuo neule olisi edelleen päälläni usein.



Löysin tori.fi:stä 40 eurolla keltaista Kiltaa todella upean setin. Marimekon sininen takkipaita on edelleen ahkerassa käytössä kesäisin. Joskus vähän tyyriimmät hankinnat todella kannattavat. Miniyksiöön löytynyt sängyn päälle asetettava taiteltava pöytätaso oli aivan loistava kirppishankinta. 





2018

Kevätpuoli 2018 meni vielä opiskelun vapaudesta nauttiessa (ja vähemmän ihanaa gradua vääntäen), kunnes syksyllä piti palata ruotuun ja lähteä jälleen palkkatöihin. Aloitin uuden duunin Hyvinkäällä ja vaikka työ ei ollut ihan täysin sitä, mitä halusin, jäi Hyvinkäästä mieleen upeat kirppikset! Nythän yksi suosikkikirppis, eli Tingi ja tongi on jo valitettavasti kuopattu. Onneksi pääsin nauttimaan noista huippumestoista tuolloin.

Vuoteen 2018 mahtui myös vähän ulkomailla reissaamista: Lontoo, Wien. Kotimaassa kirppisteltiin tietysti kesällä Savossa ja pääsin käymään vihdoin Somerniemen kesätorilla kirppisjuttuja ihastelemassa. Ainakin Hämeenlinnassa koluttiin kirppiksiä myös sekä Loviisassa. Hämeenlinnan tuliaisia oli tämä ihana kalapyyhe.


Löysin ekat Botanica-lautaset todella halvalla osana suurta kesän kirppismatkaa ja en tuolloin vielä tiennyt, että myös noiden kanssa homma lähtee laukalle. Nythän Botanica-lautasia on vajaa 40 kipaletta kasassa....Toinen uusi keräilykohde tai lipsahdus tapahtui Hackmanin Scandia-aterimien kanssa. Silloin tosin "harmitti", miksi en kerännyt näitä jo aikaisemmin! Arabian ruukkujen haalinta oli myös kiivasta. Lasiset pallot lisääntyivät myös tasaisesti.






Useampi kiva löytö ja reissu on jäänyt mieleen: Lahdesta lähdin torikauppojen jälkeen kotiin 3 astian kanssa, vaikka ostaa piti vain yksi. Myyjän hyllyt notkuivat Kiltaa ja en voinut vastustaa isomman kokoista kannellista pyöreää astiaa. En ole livenä nähnyt ennen vastaavaa eikä edellenkään toista kipaletta ole tullut vastaan.


Samaisena vuonna törmäsin myös aivan ihanaan 50-lukulaiseen sohvapöytään. Tuo huonekalu on edelleen heittämällä kallein secondhand-hankintani, mutta pöytäkaunokainen tuottaa joka päivä iloa. Olen myöhemmin saanut selville, että pöytä on hyvin suurella todennäköisyydellä Sokevan tuotantoa ja kauhean montaa yksilö ei näitä pöytiä ole valmistettu. 


Vuoden yksi parhaista löydöistä näin jälkeenpäin ajatellen oli Helena Tynellin kynästä syntynyt klassikko, Aurinkopullo. Omasta kappaleesta maksoin 11 euroa Riihimäen kierrätyskeskuksessa. 


2019

Vuonna 2019 tapahtui kirppisrintamalla vaikka mitä kivaa! Teimme ekan kirppisreissun Ruotsiin autolla. Tuo oli mahtava kokemus! Ehkä joskus vielä uusiksi. Kevättalvella Tampereella järjestettiin myös kiva blogikirppistapahtuma, missä olin mukana myyjänä. Finlaysonin alue oli oiva juuri tuolle tapahtumalle. Toivottavasti joskus vielä!




Tänä vuonna tapahtui varmasti lopullinen hurahtaminen rottinkiin. Hankin rottinkihuumassa aikamoisen monta asiaa: lehtitelineen, seinähyllyn, naulakon, peilin. Nyt enää osa löytyy tästä taloudesta. Toukokuussa tein myös ensimmäisen ja edelleen viimeisen helmen roskislöydön: kiitos kaverini vinkin, nappasin lasiroskiksesta Tapio Wirkkalan Ultima Thule -laseja. 



Kotimaan kirppistelyä oli ainakin Kuopiossa, Savossa, Jyväskylässä. Monia hulvattomia kirppiksiä ja sattumuksia kertyi myös vuonna 2019! 

Loppuvuonna piti muuttaa kahdesti: ensin Helsingissä ja sitten massiivinen muutto Turusta Helsinkiin. Samaan syssyyn osui työpaikan vaihto todella haastavaan uuteen duuniin, mikä uuvutti minut jo alkumetreillään. Takki oli aikamoisen tyhjä loppuvuodesta, mutta eipähän kukaan arvannut, millaiset seuraavat pari vuotta olisi edessä. 

2020

Alkuvuosi meni uuden kodin sisustamisessa. Kaksi uutta kirppishuonekalua hankittiin lähes heti: keittiön seinähylly ja makuuhuoneen kaappi. Valaisimia tuli vastaan myös kirppiksillä. Maaliskuussa tulikin sitten kansainvälinen pandemia ja ainakin omassa elämässä moni asia muuttui. Kirppiksiä tuli totta kai koluttua myös vähemmän, mutta tori.fi:n tai Facebookin kautta kirppiskauppoja syntyi.



Keväällä hurahdin totaalisesti viherkasveihin ja käytin selvästi paljon aikaa niiden hoitamiseen (mitä sitä muutakaan kotikaranteenissa). Kesän alussa muistan ekan jotenkin ihan kunnollisen kirppisvisiitin Kaikulan kesäkirppikselle sekä ystäväni kanssa tehdyn pääkaupunkiseudun kirppiskierroksen. Oi onnea! Muutama täysin järjetön kirppislöytö tuli tehtyä juuri tuossa kesän kirppishuumassa, mutta ainakin keväällä oli ollut niukkaa kirppisrintamalla, joten homma ryöpsähti hetkellisesti yli äyräiden.





Kesällä päästiin onneksi Itä-Suomen rundille lähes tuttuun tapaan. Kehitin myös uuden keräilykohteen: Arabian mustavalkoiset maustepurkit. 


Jouluna tein ekan joulukoristekranssin. Tuon jälkeen olen väkertänyt ihan kunnioitettavan määrän kransseja. Ja totta kai kerännyt koristevarantoa, mistä kransseja vääntää.


2021

Vuonna 2021 matkustin ekaa kertaa Lappiin kevättalvella hiihtämään ja se oli ihan mahtavaa. Lokakuussa uskaltauduttiin laivalla muutamaksi päiväksi Tukholmaan ja voi vitsit, kun tuo matka tuntui ihanalta! Ja kivoja kippislöytöjä tuli tehty totta kai myös.


Kirppislöydöissä dominoivat erilaiset vaatteet, Botanica ja Kilta. Löysin myös yhden lempiesineistäni, kampelan mallisen pannunalusen (tai seinälaatan). Tämä kampela on käytössä lähes päivittäin. Olen hyvin kiintynyt tähän tyyppiin.





Pitkän harkinnan jälkeen hankimme uuden sohvan olohuoneeseen. Vanha kirppisyksilö lähti kierrätyskeskukseen myyntiin ja uusi löytyi Hakolalta. Sohvan väri muuntuu aina kuvissa, väri on hieman erikoisempi vaaleaan violettiin taittuva sininen. Sohva ei ole kaduttanut, vaikka aikamoisen hintava upouusi Suomessa tehty sohva olikin.


Viherkasvirintamalla tapahtui ihmeitä, kun kirpparilta hankittu Apostolinmiekka päätti kukkia ensimmäistä kertaa. Tämä ihmeellinen kasvi kukkii todellakin vain noin kahdeksan tuntia. Katoavaa kauneutta!


Pääsiäisen brunssikuva innoittaa toivottavasti minua tulevinakin vuosina duunaamaan jotakin vastaavaa. Kylläpä keltainen Kilta näyttää kivalta.


Kirppistelyä tuli harrastettua eniten pääkaupunkiseudulla ja mökkireissujen yhteydessä Salossa, Turussa ja Maskussa. Kesäperinne Itä-Suomeen tarjosi jälleen kasan uusia kirppispaikkoja. Kolusimme ainakin Loviisassa, Kotkassa, Haminassa, Kouvolassa, Lappeenrannassa ja Savonlinnassa kirppareita. 

2022

Vuosi 2022 ei alkanut kauhean kukkeasti, koska olin sairaslomalla. Jaksoin kuitenkin kirppistellä ja kevääseen mahtui useampi kiva ja virkistävä kirppisreissu pitkin maita ja mantuja. Paikkoja koluttiin vuoden aikana ainakin Jyväskylässä, Tampereella, Karjaalla, Lohjalla, Forssassa ja Raumalla. Kesällä pyörittiin tuttuun tapaan jälleen Itä-Suomessa suuren kirppismatkan hengessä.

Löysin vihdoin valkoiset Kilta-teekupit, niitä oli ihmeellisen vaikea löytää. Vaatteita hamstrasin kirppiksiltä aivan tajuttoman määrän. Iso osa oli onneksi hyviä hankintoja, mutta huteja tuli totta kai myös tehtyä.


Pääsiäisenä askartelin ensimmäisen pääsiäiskoristeista koostuneen kranssin. Kranssi-innostus oli suurta pitkin vuotta ja haalin sekä joulukoristeita että pääsiäiskoristeita kirppikseltä aina, kun oli mahdollista.
Keväällä matkasimme Tallinnaan, missä kierreltiin kirppiksiä totta kai myös. Ennen juhannusta matkustimme vielä rehelliselle pakettimatkalle Kreetalle ns. hermolepoon, mistä bongasin muutaman kirppiksen myös löytöineen.


Arabian kalalaudat lisääntyivät useammalla yksilöllä ja Botanica koukutti edelleen. Myös kynttilänjalat ja maljakot löysivät yllättävän usein tiensä ostoskoriini kirppiksillä.




Keväällä löytyi kookas kaarivalaisin, mikä aiheutti ensin päänvaivaa kuljetuksessa ja toiseksi sijoittelussa, mutta lopulta molemmista selvittiin. Kesän Itä-Suomen kirppismatkalta tarttui mukaan hyvin paljon ristiriitaisia mielipiteitä herättänyt pahkajakkara. Jakkara on edelleen osa sisustusta, tällä hetkellä kapistus on jälleen kukkapöytänä. Loppuvuodesta löytyi kaunis sininen nojatuoli sopuhintaan kirppikseltä ja tuo aiheutti mylläyksen olohuoneen järjestyksessä.




Vuoden kirppislöytöjä katsellessa tajusin, että en ole pitkiin aikoihin nähnyt tätä Marimekon päärynähuivia. En ole huivia myynyt, se on varmaan, mutta en millään löydä sitä. Toivottavasti tuo tupsahtaa eteeni jostakin!


Joulukoristeet ja diy-kranssit täyttivät joulunaikaan ison osan vapaa-ajastani. Taisin askarrella hieman liian monta kranssia, koska jouluna en halunnut enää nähdä koristeita laisinkaan.



2023

Viime vuonna yritin ihan hyvin tuloksin suitsia vaatehankintoja kirppiksellä. Uusia vaatteita en ole hankkinut siten vuoden 2014 muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Kirppisvaatteet ovatkin vaikeammin vastustettavia, mutta oikeaan suuntaan ollaan menossa.

Keväällä teimme junamatkan Italiaan, mikä tuotti myös ihania kirppismuistoja monesta eri maasta ja kaupungista. Koruja löytyi runsain mitoin ja rakkauteni erityisesti rintakoruja kohtaan on tainnut vain kasvaa. Tutut jutut koukuttivat kirppiksillä: vanha Vuokko ja Marimekko, Kilta, korut, Botanicat, värillinen lasi, kalat, Scandiat ja keramiikka.







Huhhuh, tulipa pitkä postaus. Jaksoiko joku lukea loppuun asti? Olisi ihana kuulla fiiliksiä Kirppisrakkautta-blogista ja sen 10-vuotisesta historiasta!