Mökkiterveisiä

Kevään mökkikausi on korkattu! Olemme ehtineet jo mm. purkaa pihalta kamalan grillikatoksen, joka haittasi järvimaisemaa, puhdistaa rännit, siivota pihaa ja nauttia tietenkin mökkeilystä. Maalasin myös kalkkipohjaisella maalilla avotakan uudelleen ja nyt takkaa kehtaa esitellä! 

Olen tietysti hankkinut pienempää ja isompaa tavaraa kirppiksiltä, lähinnä ihan käyttöesineitä, mutta toki myös sisustusjuttuja. Bongasimme myös todella päheän retrosohvan Finvint-vintageliikkeestä ja vapun tienoilla sohva saapuu mökille. Greige kulmasohva saa siis lähteä (tämän saa noutaa ilmaiseksi – jos kiinnostuit, laita ihmeessä viestiä!). 

Uuden sohvan myötä, saattaa olla että kaunis Metsässä palaa -ryijy (Vinted-löytö viime vuodelta, 129 euroa) siirtyy vierashuoneeseen, mutta ensin pitää päästä tietysti näkemään uusi kokonaisuus. Nyt sohvan päältä löytyy vielä mustavalkoinen puuvillaviltti, mikä löytyi Finnon Kierrätyskeskuksesta 4,50 eurolle sekä Vintedistä tilatut pienemmän kokoiset Marimekon tyynynpäälliset yhteensä 3 eurolla.

Puuklapeja tilattiin juuri erä, kuorin myös huussin seiniltä kaikki vanhat ja rapistuneet julisteet ja puunasin puuceen siistimmäksi. Uimaportaat on laskettu ja olen testannut järveä jo pari kertaa, saunasta tosin. Ulkolautoja pitää homepestä ja muutama lauta uusia. Myös vesijärjestelmää täytyy vähän tutkia. Uppopumppu on onneksi kunnossa, mutta veden johtaminen saunaan ja sadevedenkeräysjärjestelmä pitää miettiä toimivammaksi.

Mökin sisäpinnat olisi jossakin kohtaa kiva maalata, mutta asialla ei ole kiire. Edelliset asukkaat ovat maalanneet hieman laiskanpuoleisesti ja tuvasta löytyy monen aikakauden väripintaa. Yleisilme on kuitenkin oikein kelpo, ei valittamista. Makuuhuoneeseen haluaisin sinisävyiden tapetin (seinällä oleva pieni kalataulu löytyi jo viime vuonna 3 eurolla Vallilan Bellasta) ja vierashuone olisi kiva maalata jonkin väriseksi, mutta ensin pitää keskittyä muutamaan akuutimpaan asiaan ulkopinnoilla.

Vietimme mökillä osan pääsiäisestä, eli siksi kuvissa on vielä hieman pääsiäistunnelmaa. Vanhempi kirjailtu pääsiäisliina löytyi 2,50 eurolla Tammisaaren Emmauksesta. Huopakankainen lintu oli puolestaan 0,50 euron löytö Tammisaaren Bedesta-kirppikseltä.

Keittiönurkassa on alkuperäiset oranssinpunaiset kaapit. Ne todellakin jäävät ja moni sisustusasia onkin kietoutunut kaappien ympärille. Osalle nämä kaapit ovat varmasti painajainen, minä arvostan ja rakastan näitä suuresti.

Minikeittiöön kiinnitettiin muutama avohylly (materiaalit Kierrätyskeskuksesta totta kai) ja hyllyille sijoittelin mm. lasisia säilytyspurkkeja. Tanskalaisen Ira-merkin kookas peltirasia löytyi Salosta Kirppis-keitaasta 4,90 eurolla ja rasia kätkee sisälleen kynttilöitä. Samaiselta kirpparilta löysin Muurlan lasin möhkäletuikkukupin 6 eurolla, vanhat maustepurkit (2,60 euroa), joista postin etiketit, sekä kolme sinistä Kilta-kulhoa 8 eurolla. 

Vintedistä bongasin Fiskarin valkosipulinpuristimen 3 eurolla, mutta nyt tiedän, miksi puristin oli myynnissä. Laite on todella huono! Pitää yrittää löytää metallinen vehje tilalle.  

Yksi lasivihannes kasvatti pientä kokoelmaani:sipuli tuli vastaan Turun Kirppis-Center Manhattanilla 5 eurolla. Esine on suomalainen ja pohjasta löytyy tieto, että esine on tehty Kaarinassa. 

Muutama kookas Lomonosovin kuppi löytyi jo alkuvuodesta Porvoon Jussin jättikirppikseltä 6 eurolla. Samaisen paikkakunnan Goodwillistä bongasin yllättävän halvalla neljä Scandia-aterinta yhteensä 4 eurolla. Tuohon hintaan aterimia ei voinut jättää hyllyyn! Lasia ja metallia yhdistävä tarjoiluastia oli hieman heräteostos, mutta kyllä tuollekin varmasti käyttöä löytyy. Löysin astian Tapiolan Fidasta 4,80 eurolla.

Erittäin sopuhintaiset ja mökin fiilikseen hyvin istuvat pienet valaisimet tulivat vastaan Vallilan Bella-kirppiksellä yhteensä 8 eurolla. Näistä tulee todella kaunis valo ja iltaisin tällaiset pikkuvalot ovat parhaita.

Punainen peili (3 euroa), muutama Kilta-munakuppi (5 euroa) ja käyttämättömät vierasvillasukat (4,50 euroa) löytyivät jo viime vuoden puolella Lohjan The Kirppikseltä.  

Jakkaroita etsimme jonkin aikaa, mutta lopulta kolme retrojakkaraa löytyi minulle ihan uudesta paikasta, eli Kellokosken ruukkialueen Findasta 10 eurolla. Vein kotoa Palaset-lokerikon mökille ja se istuu ns. kuin nenä päähän vierashuoneessa.

Tammisaaren Emmauksessa ihailin näitä Rörstrandin Pernilla-lautasia. Pinossa oli useampi, mutta osa oli pikkuvikaisia, eli päädyin ostamaan vain yhden ehjän lautasen 4 eurolla.

Paljon on puuhaa mökillä, mutta odotan kaikkea innolla ja jännityksellä. Pian alkaa vihertää, mikä on ihanaa! Oikein kaunista kevään etenemistä ja hyviä mökkikausien avauksia!

Kolme kovaa

Tämä vuosi on lähtenyt liikkeelle harvinaisen hyvin kirppislöytöjen suhteen! Järvenpäässä tuli Kirppu-kirpputorilla vastaan ehkä vuosikymmenen paras löytö: Nanny Stillin Tzarina-purkki 4 eurolla! Huomasin esineen hyllyssä ja tajusin heti, että kyse on Stillistä, mutta en muistanut esineen nimeä tai muutakaan sen tarkempaa. Onneksi on internet, koska varsin nopeasti tajusin, että kyseessä taitaakin olla aikamoinen l ö y t ö. 

Nanny Still suunnitteli Tzarina-sarjan Riihimäen lasille 1960-luvun alkupuolella. Osa esineistä on signeerattuja, mutta tämä minun purnukkani ei ole. Näitä ei ole tehty isoa erää (ainakaan näitä purkkeja ja karahveja), eli siksikin esineen arvo on ehkä korkeampi, vaikka kyseessä ei ole uniikki lasiteos. 

Tämä makeispurkki oli tuotannossa vain vuoden, 1964–1965. Tzarina-sarjaan kuuluu myös kauniita juomalaseja ja kaadin, mitä on tehty Riihimäellä pidempään, 1964–1972. Värejä Tzarinassa on tämä vaaleanpunainen, vihreä, sininen ja keltainen. Löysin muutaman Bukowskin huutokaupan tästä esineestä ja osa myyntihinnoista on aikoinaan noussut aikamoisen korkealle. Toki, signeerattu esine on aina arvokkaampi.

Postasin löytöni Instagramiin kirppisretken päätteeksi ja tuo lyhytvideo lähti todella lentoon! Minulle ei ole käynyt vastaavaa Insta-historiani aikana. Sekin oli aika hurjaa. Tuolle videolle on nyt näyttöjä Instagramin mukaan yli 500 000. Pieniä "suorituspaineita" tuli hetkeksi, mutta nyt ollaan palattu vanhaan pienemmän piirin meininkiin.

Tammikuun alkuun osui pari muutakin mahtavaa lasilöytöä! Porvoon Goodwillista löytyi Kaija Aarikan Kumelan lasille suunnittelema Jäähile-lasiesine. Tuo on signeerattu, vaikka kuvassa tuota on hitusen vaikea havainnoida.

Kaija Aarikka suunnitteli Jäähileen vuonna 1970 ja sen pinnalle voi laittaa tuikkuja tai pieniä pallokynttilöitä. Omaan silmään tämä esine on ihanan pelkistetty, mutta ei laisinkaan tylsä. Tämä maksoi vain 7 euroa, eli ei laisinkaan paha hinta tässäkään!  

Kolmas kova, eli lasilöytö tuli vastaan Lohjan The Kirppiksellä. Olen viisi vuotta etsinyt rikkoutuneen Fauna-maljan tilalle uutta. Tämä malja ei todellakaan ollut 5 euroa, toisin kuin se, minkä rikoin, vaan 25 euroa. Harvemmin näitä kuitenkaan näkee ihan pilkkahintaan, eli olen tyytyväinen tuohon.

Minulla on lähinnä tätä läpinäkyvää Oiva Toikan suunnittelemaa Faunaa (Nuutajärjen lasi, 1973–1984), ja yksi neodyymi pullo. Toivon jossakin kohtaa löytäväni vielä tämän sarjan jälkiruokakulhoja. Näillä ei tosin ole kiire. 

Katsotaan, miten kirppisvuosi etenee, kun heti alkuvuodesta tuli näin monta upeaa löytöä vastaan!

Värikästä ja väritöntä lasia

Tiedättekö kun kirppareilla on tavaraa, mitä olette vuosia siellä katselleet, mutta ette ole ostaneet koska a) hinta on ollut liian korkea b) samanlaisia löytyy jo kaapista c) olen jo joskus omistanut tällaisen, mutta laittanut kiertoon. Minulle Saara Hopean Näppylä-kulho on edustanut kohtaa a).

Mutta. Hinnat eivät ole ainakaan laskeneet kymmenessä vuodessa, vaan päinvastoin. En osaa sanoa, kuinka monta kertaa olen käännellyt kulhoja kirpparilla ja huokaillut, miksi en ostanut tuota pahusta jo aikaa sitten! Nyt, kun bongasin sen 12 eurolla, nappasin kulhon heti matkaani.

Ilmainen kulho ei siis ollut, mutta olen tullut siihen tulokseen, että turhaan enää odotan jättipottia. Tämän lähemmäs pottia en ehkä pääse. Usein kulhojen hinnat alkavat kakkosella tai jopa kolmosella.

Turkuun on avattu uusi hyllykirppis ihan keskustaan. Ihanaa, että hyllykirppiksen mentävä aukko on nyt ainakin hetkeksi täytetty! Kyseessä on Puutorin kirppis Brahenkadulla. Kävin katsastamassa uuden paikan ja meininki vaikutti mukavalta. Remontoidusta siististä tilasta tulee aina plussaa ja henkilökunta tuntuu olevan ystävällistä ja mukavaa. Vaatetankojen ja -hyllyjen sijoittelu ei mielestäni aivan toimi, mutta annettakoon tämä anteeksi.

Ainakin nyt paikassa oli suht paljon ketjuliikkeiden uudehkoja vaatteita, mutta mahtui joukkoon myös vähän iäkkäämpää kamaa, kuten tämä Näppylä-kulho. Kulho on Saara Hopean (1925–1984) suunnittelema astia Nuutajärven lasille vuonna 1952 ja tämä on ollut tuotannossa vuosina 1952–1971. Kulhoja on valmistettu myös ainakin tumman- ja vaaleansinisenä, vihreänä ja harmaana.

Innostuin vaihtamaan keittiön pikkuhyllystä glögi- ja skumppalasit pois loppiaisen myötä. Kasasin hyllyyn melkein kaikki omistamani maljakot. Ylähyllylle pääsi värillinen lasi ja alemmalle väritön.

Jos ihmettelette hyllyllä Tauno Wirkkalan Revontuli-maljaa, niin siihen on syynsä. Olen tarkkaillut näiden Humppilan lasin maljakoiden hintoja ja kun aikoinaan tämän värittömän yksilön löysin parilla eurolla, niin päätin kokeilla rajojani. Ehkä huumorini on kieroutunut, mutta minulle kyseessä on niin sanotusti niin ruma esine, että se on jo melkein hieno.

Mukavaa talvista viikkoa! Jopa ihan etelään on luvattu vihdoin lunta.

Sunnuntaikirppis

Entisessä TV-tehtaassa majaileva Löytökirppis on tainnut päästä eroon pari vuotta jatkuneesta matalalennostaan, koska sunnuntaisella vierailullani paikka vaikutti mukavan elävältä. Hyllyjä kiertelemässä oli useampia ihmisiä – ei tietenkään ruuhkaksi asti – mutta uusi, raikkaampi meininki huokui tuosta paikasta. Hyvä niin, koska luulin vielä puolisen vuotta sitten, että tuo kirppis joutuu sulkemaan ovensa, koska hyllyt ammottivat tyhjyyttään ja tavarat eivät tuntuneet vaihtuvan ollenkaan.

Parantunut meininki koitui myös kohtalokseni. Kannoin kotiin ihan hyvän saldon kaikenlaista.

Metallinen hedelmäkulho. Ehkä hieman turha, mutta kuitenkin niin ihana. Klassinen sitrushedelmäkulho pääsi osaksi ikkunalauta-asetelmaani. Less is more. Noot.

Villahame. Hameessa ei ollut jäljellä enää materiaalilappua, mutta jos sormituntumaan on uskomista, on hameessa villaa, vähän angoraa ja ehkä hitunen tekokuitua. Lapussa lukee made in Hong Kong ja merkkiä en ryhtynyt edes googlettamaan.

Silkkipaita. Silkkipaidat ovat selvä heikkouteni. Tai oikeastaan kaikki, mikä on valmistettu kestävistä luonnonkuiduista. Silkki ja lampaanvilla ovat suosikkejani. Nykyään oikeastaan hyvin harvoin löytää ketjuliikkeistä esimerkiksi ihan oikeaa villapaitaa. Rekit notkuvat kaikenlaista tekokuitukuraa, mikä nukkaantuu hetkessä, eikä edes lämmitä tai hengitä pakkassäällä. Nappaan siis melkein poikkeuksetta laadukkaat villa- ja silkkipaidat mukaani, koska minusta tuntuu, että kymmenen vuoden kuluttua luonnonmateriaaleista valmistettuja vaatteita saa oikein hakemalla hakea. Toivottavasti olen väärässä.

Tämä turkoosinvihertävä koristeellinen silkkipaita saattaa olla käyttämätön. Irrotin paidasta olkatoppaukset ja nyt odottelen kesää ja tälle paidalle sopivampia käyttökelejä.

Nahkaiset, lämpimällä vuorella varustetut suomalaiset talvikengät kuuluvat myös asioihin, joita en kamalan helposti kykene jättämään paikalleen, jos sellaiset osuvat silmääni. Kutsun tällaista nilkkurin ja saappaan välimuotoa mummokengiksi tai vanhan liiton -kengiksi. Vain ja ainoastaan hyvällä. Oma kokemukseni suomalaisista talvikengistä 70–80-luvuilta, on voittamaton. Kenkien pohjat on tehty kestämään liukkautta ja kylmää ja päällinen on paksua nahkaa. Käsittelin kengät lankilla (mitä, plankki on puhekieltä ja lankki on oikea termi!) ja tarvoin nuo jalassa kaksi kylmää päivää tuntematta kylmää kertaakaan. Nämä Mimosa-kengät on valmistettu aikoinaan Raumalla.

Viimeinen ostos oli Humppilan lasin neljä tuikkukuppia. Humppilan lasi ei ole vielä kirppiskentällä aivan niin kuumaa kamaa kuin Karhula, Riihimäki tai Nuutajärvi. Hassua kyllä, esimerkiksi tämän lasiastian hinta on noussut tasaisesti ja pian se on varmasti melkein yhtä trendikäs kuin tämä kynttilänjalka.