keskiviikko 26. helmikuuta 2025

Kaikenlaista kirppikseltä, osa x?x

Olen lähes varma, että olen käyttänyt vastaavaa otsikkoa blogihistorian aikana ennenkin, mutta tuo on hyvin kuvaava ja kattava otsikko, siksi jälleen käytössä. Olen ostanut nyt alkuvuonna kirppiksiltä kaikenlaista pientä ja periaatteessa käyttötavaraa, toki mukana on vähemmän yleishyödyllisiä löytöjä toki. 


Harmittelin jo jouluna, että lautapelit joita pelaamme välillä myös kaupungissa, jäivät syksyllä mökille saaristoon. Jouluna ei siis tullut kisattua yhtään peliä Scrabblea, mikä yleensä matkaa mukanamme mökkikauden päätyttyä kaupunkiin. Itse asiassa tuo Scrabble-sanapeli löytyi lähes 20 vuotta sitten Pomarkusta joltakin hyväntekeväisyyskirppikseltä ja peli maksoi tuolloin vain muutaman euron. Lähes käyttämättömästä pelistä on ollut todella paljon iloa (ja välillä myös hammasten kiristelyä).



Heti tammikuussa aloitin pelin kuumeisen metsästyksen tori.fi:stä. Selvästi muutkin kyttäävät suomenkielistä peliä, koska tarjonta oli pientä ja pelit tuntuivat menevän heti kaupan. Perinteisillä kirppiksillä törmäsin lähinnä lasten Scrabbleen, mutta tuo ei tuntunut houkuttelevalta vaihtoehdolta kuitenkaan. 

Lopulta tärppäsi! Leppävaaran Fidassa odotti hyväkuntoinen ja sopuhintainen Alfapet (5,50 euroa). Peli on suomalainen vastine Scrabblelle. Olen tottunut pelaamaan myös Alfapetia, koska lapsuuden kodissani pelattiin juuri tuota versiota. Kotona laskin heti kirjainnappulat ja kaikki osat olivat ihme kyllä tallella! Pesin muoviosat ja pyyhin pelilaudan ja kotelon. Peliä on varmasti aikoinaan pelattu, tuo on 1990-luvulta, mutta käytönjälkeä ei pelissä juurikaan ole. Alkuperäinen pisteidenlaskuvihko ja ohjelehtinen ovat myös tallella.

Kirjainvalikoima ja pelilaudan pisteytys on hieman toisenlainen kuin Scrabblessa, mutta eipä tuo ole haitannut. Olen todella tyytyväinen, että tämä peli löytyi! Oli jo aivan hilkulla, että olisin ostanut tuliterän pelin (noin 30 euroa) kaupasta, mutta onneksi kirppisten kiertely kannatti jälleen!


Leppävaaran SPR:n Kontista löytyi puolestaan alkuperäisessä pakkauksessa japanilaisia tiikkisiä haarukoita 3 eurolla. Minulla on muutama vastaava jo jemmassa, mutta nyt iskemätön paketti oli liian houkutteleva tarjous ohitettavaksi. Kontista löytyi myös samaiseen hintaan vanhempi emalinen rintakoru. Tuolla oli vaikka mitä koruhoukutuksia, mutta tätä sinistä yksilöä en lopulta pystynyt vastustamaan.



Vantaalta Tammiston Kierrätyskeskuksesta löysin pinon (7 kipaletta) metallisia kynttilämansetteja 1,80 eurolla. Materiaali ei varmaankaan ole messinkiä, mutta väri imitoi kauniisti sitä. Näistä on varmasti iloa etenkin syksymmällä, nyt kokeilin niiden käyttöä ikkunalaudalla oleville kynttilönjaloille, hyvin toimivat tuossakin.





Muutamat käyttämättömät sukkahousupaketit ovat tulleet vastaan: Lindexin sukkahousut löysin Pasilan kierrätyskeskuksesta ja italialaiset saumasukkahousut tuli vastaan Ison Omenan Kierrätyskeskuksen myymälässä. Molemmat sukkikset maksoivat 1,80 euroa. 


Kultareunainen vanhempi viinilasi odotti minua puolestaan Tammiston Kierrätyskeskuksessa. Löysin vastaavia laseja 4 kappaletta kolme vuotta sitten Hervannan iCaresta. Tämä lasi maksoi 2,25 euroa. Toivottavasti vielä muutama vastaava tulisi vastaan, niin olisi ihan kiva setti näitä laseja kasassa. 


Vielä viimeisenä vähän tylsä hankinta ainakin omasta mielestäni, eli ulkoiluun sopivat Skechers-lenkkarit. Nämä on super mukavat ja kevyet jalassa. Näitä ei ole juurikaan käytetty. Uutena vastaavat maksavat ainakin satasen, nyt hintaa näillä oli Leppävaaran Fidassa 12 euroa. 

Mitä tykkäätte uusimmista kirppislöydöistä? 

maanantai 17. helmikuuta 2025

Makuuhuoneen matto

Meillä oli vuosikausia Anttilasta tai Kodin ykkösestä hankittu viskoosimatto makuuhuoneessa – sellainen ohut sileä tapaus itämaista mattoa imitoivalla kuvioinnilla. En koskaan erityisemmin pitänyt kyseisestä matosta, mutta se oli yllättävän laadukas ja helppohoitoinen, ei laisinkaan sähköinen tai likaantuva. Jokunen kuvatodiste matosta löytyy, esim. täältä ja tästä


Helsingin-kodin aikana olen etsinyt enemmän tai vähemmän aktiivisesti uutta makuuhuoneen mattoa  tasaisin väliajoin. Muutaman kerran olen nähnyt mieleisen kirppismaton Instagramissa esimerkiksi Kirppis Kisällin sivuilla, mutta olen reagoinut ilmoitukseen liian myöhään ja matto on mennyt sivu suun.

Tammikuun alkupuolella kävimme katsomassa Arabiassa Matto Matin marokkolaisia mattoja, mutta sitten eksyin myös Finarten sivuille. Huomasin, että Finartella on nykyään preloved-mallisto, eli käytettyjä mattoja tarjolla jokunen kipale myös.



Samalla puolisoni äkkäsi Mjuk-sivuston tarjonnan – sivuilla on käytettyä laadukasta tavaraa ja heidän valikoimissaan näkyi myös hyvin vähän käytettyjä Finarten mattoja. Lopulta nopean harkinnan jälkeen, olimme klikanneet Finarten maton ostoskoriin ja jäimme odottamaan mattoa saapuvaksi.



Finarte on suomalainen perheyritys, joka kudotuttaa mattonsa Intiassa läpinäkyvästi ja eettisesti. Matto tuntui oikeanlaiselta hankinnalta, vaikka hintalappu oli suuri. Vielä suurempi se toki olisi ollut, jos kyseisen maton olisi ostanut aivan uutena. Maton nimi on Jade ja se on käsin tuftattu villamatto, jonka on suunnitellut Juslin Maunula.



Matto istuu mielestäni hyvin makuuhuoneen tunnelmaan ja värimaailmaan. Kirppiksiltä hankituissa koristetyynyissä on aivan samoja värejä kuin matossa. Paksu ja laadukas villa tuntuu ihanalta varpaiden alla ja matto ei ole onneksi pöly- tai roskamagneetti.

Maton kuvaaminen oli yllättävän vaikeaa. Ehkä näistä saa kuitenkin jonkinlaisen käsityksen, millainen tuo uusi matto on. 

Mukavaa helmikuun jatkoa!

torstai 13. helmikuuta 2025

Vaate nro 1

No niin, nyt on aika esitellä tämän vuoden eka kirppisvaatehankinta. Yritän siis oikeasti ostaa vain 12 kirppisvaatetta tänä vuonna. Aikaisempina vuosina sama haaste on mennyt pieleen, joskus pahasti, välillä vähemmän huonosti. Uusia vaatteita en hanki laisinkaan, tämä on pyrkimys. Toki alusvaatteet ja sukat ostan uutena (paitsi jos kirppiksellä on esim. käyttämättömiä paketissa olevia sukkahousuja).


Heti alkuun pitää kuitenkin muuttaa vähän sääntöä, eli jos vastaan tulee huippulaatuista Vuokkoa tai vanhaa Marimekkoa, niin tuollaiset helmet saan pelastaa. Harvemmin näitä tulee vastaan, mutta tämä porsaanreikä pitää kuitenkin muistaa mainita. 



Graafinen villapaita löytyi tammikuun puolella Helsingistä Urbaani legenda -kirppikseltä. Tämä jonkun itse neuloma villis pisti heti silmään. Mielestäni hinta, 15 euroa, on todella kohtuullinen käsintehdystä paidasta. Ainoa huono puoli on se, että vaatteessa ei ole materiaalilappua, eli en aivan tiedä, millaisella langalla vaate on neulottu. Materiaali tuntuu villasekoitteelta.



Laitoin paidan pakkaseen ja harjasin vaateharjalla huolellisesti, nyt tämä kaunokainen on käyttövalmis. Toki tänä kummallisena pseudotalvena (ainakin Helsingissä talvi on edelleen kadoksissa) paksulle villapaidalle ei välttämättä ole hurjasti käyttöä, mutta toivotaan nyt, että kovemmat pakkaset tulisivat myös näille leveyksille. 

Vuoden vaatelöydöt on nyt korkattu, katsotaan saanko pitäydyttyä 12 vaatteen tavoitteessa. Mitä luulette, onnistunko?