tiistai 23. helmikuuta 2021

Pieni kirppismatka: Pohjois-Helsinki ja Vantaa

Teimme pienen lähialueen kirppismatkan jokin aika sitten. Vähän kuin vahingossa paikoiksi valikoituivat itselle ennen kokemattomat kirppikset Helsingin kantakaupungin ulkopuolella. Kaksi kirppiksistä sijaitsi Vantaan puolelta. Ihan varmasti löytyy vielä enemmänkin koluamattomia paikkoja, mutta näistä oli hyvä lähteä liikkeelle! 

Ekaksi paikaksi valikoitui kompaktin kokoinen hyllykirppis Pohjois-Haagassa, Kirpputori Spinny. Spinnysta en napannut mitään matkaani, koska tiesin, että lisää kirppiksiä olisi vielä luvassa (ja yritän välttää turhia ja kädenlämpöisiä hankintoja, vaikka se vaikeaa onkin! Tällaisia päätöksiä on helppo tehdä ekan kirpparin kohdalla, mutta joskus heikomman kierroksen päätteeksi ns. sortuu viimeisessä paikassa johonkin puolivillaiseen, kun tulee sellainen olo, että jotain olisi kiva löytää...)

Pohjois-Haagasta matkasimme Konalaan Momas Kirpputori & Vintageen. Tämä paikka oli oikein mieluisa tuttavuus! Ei tosin meinattu aluksi löytää kyseistä kirppistä ja oltiin jo kurvaamassa Vantaalle, mutta onneksi tajusimme vilkaista aluetta vielä uudelleen hieman eri suuntaan, mitä karttapalvelu ehdotti.     




Momas kirpputori & vintage on pienen hyllykirppiksen ja osto- ja myyntiliikkeen yhdistelmä. Tuolla silmiini osui tämä söpö kampelanmallinen seinälautanen tai pannunalunen. Tämä hieman surusilmäinen tyyppi on uinut suureen suosiooni! Onneksi hankin tuon, vaikka hinta (15 euroa) aluksi hieman epäilytti. Tyyppi toimii pannunalusena oikein mallikkaasti. 



Kyseessä on ruotsalaisen Abbekås-keramiikan kala, jonka on suunnitellut Carsten Christian Ström 1970-luvulla. Kamalan paljon enempää en löytänyt tietoa kyseisestä esineestä, mutta sentään tämän sain selville. Jos jollakin on tietoa enemmän kyseisestä firmasta tai suunnittelijasta, niin laittakaa ihmeessä viestiä! 

Konalasta matkasimme Eemelin kirppikselle Länsi-Vantaalle. Tämäkin paikka on kompaktin kokoinen itsepalvelukirppis. Kirppiksellä oli suht paljon lastenvaatetta ja leluja, mutta löytyi tuolta toki muutakin. Bongasin kirpparin vitriinistä parit Scandia-aterimet yhteensä 12 eurolla. Hauskaa, että näitä aterimia tulee vastaan tasaisen hitaasti, mutta varmasti.


Vantaalta poikkesimme Helsingin puolelle Paloheinään, Paloheinän kirpputorille lähelle Pakilaa. Kyseessä on sopivan kokoinen hyllykirppis ruokakaupan vieressä. Tämäkin kirppis oli mukava uusi tuttavuus, ainoa ns. kummallisuus on se, että paikassa ei käy kortti, vaikka nykyään vielä koronan myötä korttimaksu on  tullut entistä yleisemmäksi jopa kirppiksillä (toki automaatti on tosi lähellä, mutta kuitenkin).

Paloheinän kirppikseltä matkaani lähti yksi Esteri Tomulan käsialaa oleva Arabian maustepurkki, inkivääri, 13 eurolla. Nyt on maustepurkkeja rivissä jo 8 kappaletta!



Viidentenä oli Malmin Fida. Olen kuullut paikasta paljon positiivista, mutta tällä erää matkaan ei tarttunut mitään. Potentiaalisia vaatteita oli kyllä tarjolla, mutta yritin olla vilkuilematta vaatteisiin päin ja tuolla ihme kyllä onnistuin vastustamaan vaatteiden kutsun.

Viimeiseksi paikaksi valikoitui Vantaan Tammiston SPR:n Kontti. Hieman kirppisrundi veloitti jaksamista, koska katselin puolihuolimattomasti vaaterekkejä ja astiahyllyjä. Onneksi pysähdyin paremmin hansikkaiden kohdalla, koska löysin oikean kokoiset vuorilliset nahkahansikkaat 6,50 eurolla. Nämä pääsivät heti käyttöön! 



Kun latasin kaikki päivän löydöt yhteen, tuli kokonaisuudesta yllättävän ruskea. Apua! Päätin lisätä postaukseen mukaan vähän väriä ja kaivoin kaapista silkkipaidan ja villapaidan kuvattavaksi ja – arvatkaa, silkkipaitakin näytti ihan ruskealta, kääks!



Vaatteet yrittävät toimia väripilkkuina ja kertovat samalla, että Töölöntorin laidalle on avattu Vintage-Uff. Olen paikassa vieraillut pari kertaa ja ekalla kerralla silmäni osuivat tähän pilkulliseen silkkipaitaan ja en voinut vastustaa tätä aivan ihanaa vähän lyhyempää ja leveää paitaa. Jos kuosia katsoo tarkemmin, löytyy paidasta turkoosin vihreää, sinistä, punaista: ei siis pelkkää ruskeaa, vaikka aika maanläheinen väripaletti tuossa onkin. Paidan sisäpuolen helmassa on merkintä "Printmaker New York", mutta materiaalilappu on suomeksi ja viittaa vanhempaan vaatetuotantoon, mikä on aina mahtavaa, kun laadukas vintagevaate löytää tiensä kohtuuhintaisena luokseni. Paita maksoi 13 euroa.

Toinen niin sanottu väripilkku on tämä lähes kaksivärinen villis. Paukkupakkasilla tuli tarve tällaiselle perinteiselle kirjoneuleelle (?) ja löysin paidan samaisesta Uffista 13,50 eurolla. Voisiko villapaita olla norjalainen tai sitten ehkä virolainen yksilö? Tämä on täyttä villaa ja hintaa muhkealle neuleelle jäi vain 13,50 euroa.


Tällaisia lähialueen löytöjä tällä erää! Oletteko tehneet viime aikoina hyviä löytöjä kirppikseltä? 

Kaunista helmikuun loppupuolta! Palataan taas pian kirppisjuttuihin!

tiistai 16. helmikuuta 2021

Sisustustyynyjä!


Kevätauringon myötä tapahtuu kummia: jokainen pölyhiukkanen tulee esiin, jokainen likainen nurkka ja jokainen tahra hyppää silmään  ja sisustus näyttää kauhean tunkkaiselta. Tänä vuonna tilanne on ehkä vielä niin sanotusti.kriittisempi, kun kotona on kökkinyt enemmän tai vähemmän vuodenpäivät. Ehkä tästäkin syystä alkaa hieman kyllästyttää jokainen asia, minkä ympärillään näkee.



Päädyin sanoisinpa hetken mielijohteesta hankkimaan paikalliselta Facebook-kirppikseltä parit sisustustyynyt. Olen nyt ripotellut tyynyjä ympäri kämppää ja en tiedä, onko ilme yhtään raikkaampi, mutta kivalta nuo näyttävät.

Makuuhuoneen sängyn päälle päätyivät vaaleanharmaa ja oranssihtavan vaaleanpunainen samettityyny. Molemmat sametit ovat puuvillaa.

Tätä retromaisen tyynyn väriä on tosi vaikea määritellä - onkohan tämä jotakin vanhanroosaa? Lopulta sijoitin tyynyn mustalle nahkanojatuolille Marimekon tyynyn kanssa. Kukin tyyny maksoi 3 euroa, eli melko kohtuullisilla kuluilla sain hitusen piristystä kodintekstiileihin.




Olohuoneessa on toivottavasti keväällä luvassa vielä yksi massiivisempi muutos: etsimme uutta sohvaa! Mutta. Onpa etsintä aikamoisen työlästä. Tarkoituksena on hankkia niin sanotusti loppuelämän kumppani ja kylläpä valinta on vaikeaa. Meillä on aina ollut vanha, kierrätetty sohva (edellinen oli 1970-luvun suht räväkkä turkoosin värinen yksilö, nyt olohuoneessa lepää 1980-luvun alun italialainen violetti sirolinjainen nahkasohva), mutta nyt silmät ovat myös auki uusille yksilöille. Jännittävää. Raportoin toki, kunhan sohva-asiat etenevät. 

Herättääkö kevätaurinko sisustusintoa muissakin? 

sunnuntai 7. helmikuuta 2021

Ahomansikka ja päivänkakkara


Pari uutta Esteri Tomulan Arabialle suunnittelemaa Botanica-seinälautasta saapui kasvavan kokoelman jatkoksi! Bongasin Crysanthemum leucanthemumin ja Fragaria vescan Facebook-kirppikseltä (15 euroa kipale) ja ne päätyvät koristamaan kesämökin seinää. Vielä on matkaa kevääseen ja kesään, mutta aina voi jo haaveilla saaristosta ja mökkikaudesta. 



Korona-aikana on kyllä tullut mökkeiltyä myös kesäajan ulkopuolella erinäisillä vuokramökeillä, mutta nämä mökit ovat kuin omakotitaloja kaikkine mukavuuksineen. Ihanaa vaihtelua toki oman kodin seinien tuijottelulle. Ja ilmojen viilennettyä juokseva vesi ja sisävessa tuntuvat kieltämättä ihan mukavalta mökkiluksukselta.  



Botanicat siis odottavat tällä hetkellä lipastossa esille pääsyä. Otin oman olohuoneen seinältä kesällä seinälle kiivenneet kaksi lautasta pois, eli mökkikautta odottelee tällä hetkellä jo kuusi lautasta! Olen ennenkin sanonut, että keräilijä on aina keräilijä  jos ei kaikkea haali omiin nurkkiin, niin aina pitää kuitenkin olla erilaisia etsintäprojekteja käynnissä!


Pidän erityisesti tuon päivänkakkaran ulkomuodosta. Eipä ahomansikkakaan mikään rumilus ole. Katsotaan, löytyykö vielä huokean hintaisia Botanica- tai Rosa-sarjan lautasia ennen kesää. Mikään paine tai kiire näillä kukka- ja marjakuvioisilla lautasilla ei ole, eikä myöskään sarjan massiivinen kasvatus. 

Kaunista ja valoisaa helmikuuta! Ihanaa, että ihan Helsingissäkin on kunnon talvi  kunnon villapaidoille, talvitakeille- ja kengille on ollut käyttöä. Palataan kirppislöytöihin jälleen!