Pohdintaa sisustuksesta eli vastaukset blogihaasteeseen

Sain Ripakinttu retrohuuruissa -blogin Riikalta sisustushaasteen. Ideana on siis vastata esitettyihin kysymyksiin ja haastaa leikkiin mukaan uusilla kysymyksillä muita bloggareita.

Rakas pinnatuoli, Valannin pöydät ja itämaiset matot.

Tässäpä kuitenkin ensin vastaukset haasteessa esitettyihin kysymyksiin:

Paasausvaroitus! + vastaukset taitavat joka kerta mennä vähän kysytyn ohi....Tajusin myös, että käsitän sisustuksen selvästi huonekaluja koskevana asiana, vaikka toki sisustukseen nyt liittyy paljon muutakin. Omat vastaukseni käsittelevät siis enemmänkin huonekaluja. Ehkä muiden sisustusjuttujen aika on siis myöhemmin!

1) Onko sisustusmakusi pysynyt pitkään samana vai vaihteleeko se usein?

Olen aika periaatteellinen ja mielestäni esim. sisustusta ei edes pidä vaihtaa kauhean usein. Ei ole ekologisesti kestävää esim. hankkia uusia huonekaluja vain sen takia, että jokin asia on pois muodista tai että sisustuksen pitäisi olla viimeisimpien trendien mukaista. Toki, esim. oma makuni on muuttunut vuosien varrella ja en asu samanlaisen sisutuksen keskellä kuin vaikka 15 vuotta sitten. Mutta. Uutta sohvaa ei tarvitse hankkia (varsinkaan uutena) joka toinen vuosi, kun edellinen malli on auttamattomasti vanhentuneen näköinen tai uusia koriste-esineitä ei (välttämättä) tarvitse himoita, vaikka ne juuri nyt näyttäisivät ihan älyttömän kivoilta. Ensi vuonna ne eivät ehkä enää näytä...

Lapsuudenkodissani ei sisustettu vanhoilla tai käytetyillä huonekaluilla, mutta yläasteikäisenä halusin huoneeseeni osto- ja myyntiliikkeestä bongaamani vanhan sängyn sekä kirjoituspöydän. Äitini kotitalosta sain huoneeseeni talonpoikaistyylisen seinäkaapin. Voisin edelleen ottaa nuo huonekalut kotiini, eli melko pitkään silmääni on viehättänyt menneiden vuosikymmenien tyyli.

Ensimmäisessä asunnossani kaikki huonekalut tosin olivat Ikeasta. Kaluja oli vain kourallinen: pieni pöytä, kolme tuolia, Lack-hylly, nojatuoli, sänky ja PS-lipasto. Asunto oli ihan tyylikkään minimalistinen ja tuosta vanhasta tyylistä on säilynyt esim. se, että nykyäänkään kodissani ei ole verhoja paitsi keittiössä (muualla on siis rullaverhot) ja  tietynlainen minimalismin kaipuu (minkä tosin hamsterimainen keräily vähän estää) ja viehtymys selkeisiin väreihin. Ainoastaan tuolit ja sänky ovat edelleen matkassani mukana. Voitte arvata, mitä Lack-hyllyille kävi.

Keittiön valaisin. Mallista ja valmistajasta ei ole tietoa, harmi sinänsä.

Olohuonetta koristaa tällainen messinginvärinen valaisin. 

2) Mikä on sisustuksesi punainen lanka? Onko sellaista ollenkaan?

Hui, vaikea kysymys! Tähän osaisi ehkä joku muu vastata paremmin. Taustalla taitaa olla ainakin sellainen ajatus, että käytetyistä huonekaluista ja tavaroista huokuu historia, elämä, tarinat - vanhat asiat ovat usein sielukkaampia kuin upouudet ja juuri tämän takia rakastan jo elämää nähneitä tavaroita.

Punainen lanka tai periaate taitaa olla myös se, että jos hankkii uutta, täytyy sen kestää aikaa. Minulle esim. Muuramen lipastot ovat tällaisia. Jonkinlainen juju sisustuksessa taitaa myös olla materiaalien tuntemus. Sen jälkeen, kun tajusin millaista höttöä Lack-hyllyt ovat, aloin kummasti arvostaa ihan oikeaa puuta. Leikkimielisyys, erilaisten materiaalien yhdistäminen sekä värikkyys, mutta myös mustavalkoisuus, kuvailevat varmasti myös sisustustyyliäni.

Tyynyröykkiö munakoison värisellä nahkasohvalla.

3) Haetko sisustukseen tarkoituksella inspiraatiota jostain vai tuleeko inspiraatio kuin itsestään?

En erityisesti selaile sisustusblogeja tai -lehtiä, mutta huomaan kyllä inspiroituvani monestakin asiasta. Nautin kauniista kuvista ja esimerkiksi Instagramissa näen päivittäin paljon aivan upeita sisustuskuvia. Väitän, että haluni String-hyllyjä kohtaan tai viehätykseni itämaisiin mattoihin kumpuaa juurikin samoista lähteistä. Ja...itämaisia mattojahan tuossa olohuoneen lattialla jo pötkötteleekin.

4) Minkätyyppisiä sisustustavaroita sinulta löytyy eniten (matot, kankaat, tuolit...)?

Hih, koriste-esineet! Ja toisena taitaa tulla huonekalut yleensä. Ja onhan noita valaisimiakin kertynyt ihan mukavasti. Verhoja minulla on tasan yhdet. Lapsuudenkodissani 1980-luvulla roikkuneet Vuokon punavalkoraidalliset verhot ovat seuranneet minua jo melkein kymmenen vuotta. Sisustustyynyjä on minulla ollut vasta joitakin vuosia ja mattoinhostani pääsin eroon vasta kymmenisen vuotta sitten.

Vuokon raidalliset Vako-verhot (1964) ovat päässet tiukan verhoseulani läpi...

5) Onko kodissanne jotain kohtaa, johon et ole tyytyväinen? Miksi et?

Itserakkaasti voisin sanoa, että kodissani on kaikki sisustuksellisesti oikein kohdillaan. Vuokra-asunnon lasikuitutapetit, keittiönkaapit tai kylpyhuoneen kiinteät kalusteet eivät miellytä kamalasti omaa silmääni, mutta näille asioille en voi mitään. Myös makuuhuoneessa nököttävä valtava Ikea-kaappi ei ole mieleeni, mutta sekin kuuluu tähän asuntoon. Kotitalomme on kyllä todella kaunis. 1920-lukulaisessa kivitalossa on viehätyksensä.

6) Kuka päättää kotinne sisustuksesta?

Kyllä se taidan olla loppujen lopuksi minä. Kanssa-asujan maku on kyllä (thank God!) oikein hyvä ja voisin asustella myös täysin T:n sisustamassa kodissa (jos siis saisin ripotella omia pikkulelujani jonnekin...). Harvemmin opiskelijaboksit aiheuttavat minussa innostuneisuutta, mutta kun aikoinaan näin T:n asunnon, olin vakuuttunut asunnon (ja hänen) hienoudestaan ihan kokonaisuudessaan.

Pidän todella paljon viherkasveista, vaikka välillä niiden hoitaminen hieman tökkii.

7) Mitkä ovat mieluisimmat sisustuselementtisi (mainitse muutama)?

Jo aikaisemmassa blogihaasteessa hehkutin Artekin ruokailuryhmää ja 1950-lukulaista metallista pinnatuolia. Täällä blogin puolella on myös vilahtanut useamman kerran keittiön hylly myös. Tässä kohtaa voisi siis nostaa esiin olohuoneen matot ja kaapin sekä makuuhuoneen kitsch-alttarin.

Artekin ruokailuryhmä on ikuinen (tai ainakin niin haluan uskoa).

Keittiön 60-lukulainen kokopuinen hylly ja sen astia-aarteet.

Olohuoneen kaappi on isäni suvusta. Tästäkään yksilöstä en hevillä luovu.

Loppuun vielä hassuttelunurkkaus: makuuhuoneesta löytyvä kitsch-osasto on monen vuoden keräilyn tulosta. Kaikki lähti siitä, että sain vuonna 2000 tuparilahjaksi kammottavan muovisen maisemataulun vitsinä(?) ystäviltäni ja tuo ihastuttava yksilö ei oikein löytänyt aluksi paikkaansa. Seuraavassa asunnossani oli sen verran hulppea kylpyammeellinen kylpyhuone, eli aloin kerätä tuonne kaikkea kultaista pikkutavaraa. Sittenhän homma lähti lapasesta ja seuraavassa asunnossa olikin jo koko eteinen tätä tyyliä ja nykyään yksi osa makuuhuoneesta on tämän näköinen.

Tämän nurkan hienoudet ovat lahjoja, löytöjä ja peruja 80-lukulaisesta lapsuudestani.

Kylläpä tuli monta pystykuvaa ja paljon punaisia asioita kuviin! Todellisuudessa esim. eteinen ja loppuosa makuuhuoneesta ovat mustavalkoisia, mutta niistä en näköjään ottanut kuvia.

Kuulisin mielelläni Häivähdys purppuraa -blogin Annan ja Oravanpesän Katin sisustusmietteitä! Toki muutkin saavat napata haasteen. Tässä vielä kysymykseni:

a) Lempitavarasi, joista et hevillä luovu
b) Millaista sisustustyyliä et mielellään ottaisi kotiisi?
c) Onko sisustusmakusi pysynyt pitkään samana?
d) Onko kodissasi jokin kohta, johon et ole tyytyväinen? Miksi et? 
e) Sisustusasia, mistä haaveilen?

Kiitos vielä Ripakinttu haasteesta! Tykkään vastailla tällaisiin haaste- ja kysymyspostauksiin, nämä tuovat mukavasti vaihtelua löytöpostausten virtaan.