Kirppisvaatteita

Jälleen on aika pitkän kirppisvaatepostauksen. Suurin osa hankinnoista on mustia, yllätys yllätys. Onneksi muutama muunkin värinen vaate on löytänyt tiensä vaatekaappiini. Koska kirppisvaatteiden osto on tänä vuonna lähtenyt lapasesta, en ole enää edes ihan varma, kuinka monta kipaletta olen hankkinut. Ensi vuonna yritän jälleen pysyä enemmän kaidalla tiellä. Vaatelöydöistä syytän tietysti itseäni, mutta myös Vintediä ja sen koukuttavuutta. 

Aloitetaan. 1990-luvulta peräisin oleva talviurheiluteemainen Benettonin villapaita löytyi Ison omenan Fidasta 13 eurolla. Vaate roikkui miestenosastolla, mutta sopii mielestäni oikein hyvin kenelle tahansa. Paita on ihanan laadukasta hieman karheaa lampaanvillaa – tuossa ei ole esim. nukkaa tippaakaan. Paidan applikoinnissa oli tahra, mutta sain sen hienosti pois sappisaippualla villapesussa. Paita on sen verran pitkä, että se toimii myös minimekkona, mutta myös housujen parina.

Toinen värillinen löydös on erittäin kirkkaansininen puuvillainen kauluspaita Vallilan Bella-kirppikseltä. Olen käyttänyt tätä paitaa jo usean kerran ja se herättää aina värillään positiivista huomiota. Vaate on mielestäni hieman vanhempaa tuotantoa, mutta en ole etsinyt tästä sen enempää tietoa. Raikkaan värinen paita maksoi vitosen.

Tummansininen merihenkinen paksu villapaita löytyi Turun Lähestyskirpputorilta vitosella. Vaate on suomalainen ja 100%:sta pesuvillaa. Loistava materiaali, moitteeton kunto. Paidassa on somisteena kultaiset ankkurinapit sekä hihassa ankkurimerkki myös. Tämä vaate on sen verran tuhti, että tarvitaan joko todella kylmä sisätila tai pakkaset ulkona, että paita ei ole liian kuuma.

Vintedistä hankin hieman ohuemman kylpytakin kotiin. Vein vanhemman froteetakin mökille. Tämä ei ole mitään merkkiä, mutta kriteerinä oli, että vaatteen pitää olla täyttä puuvillaa. Kylpytakki maksoi 7 euroa. 

Lähes mustan näköinen ohut tummansininen Massimo Duttin ohut neule tarttui matkaani siksi, että sen materiaali on ihana: viskoosia ja villaa. Paita on L-kokoa, eli minulle hieman kookas, mutta vaatteen malli tekee sen, että esimerkiksi hartialinja ei ole ns. väärässä kohdassa. Tämä löytyi Uffin euronpäiviltä Isosta omenasta. Myönnän, että hieman hullaannuin halvoista hinnoista, koska lopulta sain neljä vaatetta vain 6 eurolla. Yleensä kierrän Uffit aika kaukaa, mutta tällä kertaa vietin liikkeessä lähes tunnin sovitellen erilaisia asuja ystäväni kanssa. Molemmat tekivät hyvät (ja halvat) löydöt.

Samaisesta Uffista löytyi siis kolme muutakin vaatetta: H&M:n musta pitkähihainen lasten trikoopaita. Todellinen perusvaate; tällaisia tarvitsee aina. KappAhlin paita valikoitui ostoskoriini siksi, että vaikka paidasta on leikattu materiaalilaput leikattu irti, uskon vaatteen olevan silkkiä. Pitäisi tutkia tekstiiliä tarkemmin – on olemassa jonkinlainen polttotesti, millä saa selville, onko vaate aitoa silkkiä vai polyesteriä.

Viimeisestä Uff-löydöstä ei ole kuvaa, koska vaate on mökillä. Nappasin mukaan Citymarketin oman malliston mustan college-mekon (täyttä puuvillaa). Oikein kelpo mökkivaate – ja vaikka kaupunkivaatekin.

Varmaa silkkiä edustaa puolestaan jo nimensä perustella suomalaisen Järvi Silkin t-paitamallinen musta vaate. Kyse on aivan korkkaamattomasta paidasta, tuossa oli vielä hintalappu tallella. Vaate löytyi Vintedistä 10 eurolla.

Mustia villavaatteita on löytynyt myös useampi kipale: Skotlantilainen pooloneule on sileää, hyvälaatuista villaa. Paita on vanhempaa tuotantoa, mutta kunto on ihan priima. Rakastan laadukkaita materiaaleja, mitkä kestävät selvästi vuosikymmenestä toiseen! Tämä maksoi kolme euroa Turun Lähetyskirppiksellä. Toinen saman kategorian vaate tuli vastaan Variston Bella-kirppiksellä. Tämä musta villatakki on puolestaan Made in England ja myös täyttä uutta villaa. Tuosta maksoin vain 2,50 euroa.

Hitusen epätavallinen hankinta on puolestaan sifonkipaitamainen suomalaisen Sataneuleen röyhelöpaita. Tuo tuli vastaan vitosella Ison omenan Fidassa. Paidan vuori on mielestäni viskoosia, eli kokonaisuudessaan vaate ei ole aivan niin hiostava, mitä pelkkä polyesteri olisi. Pidän erityisesti vaatteen läpinäkyvistä pitkistä hihoista. Tämä on ollut ylläni jo useamman kerran ja paita tekee arkisesta asusta helposti hitusen juhlavamman!

Viimeisenä vielä Marimekon ohuet villaiset housut. Nämä löytyivät 20 eurolla Tammiston kierrätyskeskuksesta. Arvelen, että kyse on 2000-luvun alun vaatteesta. Housut on Ritva Fallan käsialaa ja ne on valmistettu Suomessa. Pesin vaatteen villapesussa, vaikka lappu kehotti toista. Hyvin selviytyivät housut tuosta.

Loppuun vielä muistutuksena, että kannattaa kokeilla ennakkoluulottomasti vaatteita, vaikka kokolappu sanoisi mitä. Tälläkin kertaa ostamieni vaateiden kokohaitari on XS–XXL. Aikakausi, vaatteen malli ja merkki, vaikuttavat todella suuresti kokoluokitukseen. Rohkeasti vain testaamaan kivan oloista vaatetta kirppiksellä, vaikka kokolappu sanoisi mitä!

Toinen muistutus vielä, mikä varmasti kävi jo tekstistäkin ilmi: katso materiaalilappu aina! Jos neule on ihanan oloinen, mutta se on lähes täysin tekokuitua, mieti vielä toinen hetki, kannattaako muovipaitaa ostaa, mikä todennäköisesti nukkaantuu, ja ei lämmitä, vaan lähinnä hiostaa.