Kiljun edelleen riemusta! Tattikulho on mun! On mun. On mun. Sata hymiötä ja sydäntä!
Tapahtui viime elokuussa: näin ensimmäisen kerran elämässäni livenä tämän Wärtsilän/Arabian/Finelin Esteri Tomulan tattikuosisen kulhon Euran Kirputon-kirppiksellä, mutta kulho jäi hyllyyn 50 euron hintansa vuoksi. Kulho jäi kummittelemaan mieleeni. Tietysti. Sitten liityin syksyllä hieman myöhemmin Facebookin Rättei, Lumpui & Retroi -ryhmään ja tajusin, että nuo kulhothan ovat ihan tajuttomissa hinnoissa. Toki olin asian tajunnut jo huuto.netin ja tori.fi:n selailunkin myötä, mutta en ollut halunnut myöntää asiaa itselleni...
Nyt kulho nököttää keittiön hyllyssä arvoisallaan paikalla. Tarinan loppu on yksinkertainen: onnistuin huutelemaan kulhon alle viidelläkympillä FB:n Lumppulasta. Toki kulhon kunto ei ole täydellinen, mutta aivan riittävä minulle. Oi tätä ilonpäivää! Materialistin sydän halkeaa.
Ps. Kulhon muoto on myös yksinkertaisen kaunis. Ei ihmekään, koska muotoilusta on aikoinaan vastannut Kaj Franck. Tätä kulhoa on ollut tuotannossa vain viisi vuotta, 1965–1970.
Annoin tattikulhon 15-20 vuotta sitten lapsille hiekkalaatikkoleikkeihin. Samalla leikkeihin meni Vihtori-kattila ja oranssi emalikattila, nimeä en muista. Ja nyt harmittaa. Vanha kansa oli viisasta, kun säästi kaiken. Niin olisi itsekin kannattanut tehdä.
VastaaPoistaIlona
Kiitos kommentista Ilona! Ja voi, toivottavasti hiekkalaatikkoleikit olivat ainakin hyviä! Toisaalta nuo emaliastiat tehtiin aikoinaan ihan käyttötavaroiksi ja nyt niiden arvo on noussut viimeisen 15 vuoden aikana aivan huikeasti keräilyn myötä. Niin taitaa kyllä aina tasaisin väliajoin käydä tietyille design-jutuille. Mietin vain, että joskus on jopa huvittavaa, miten jostakin ihan arkisesta tuleekin arvotavaraa. Tämän hetken esimerkki taitaa olla ainakin Muumimukit.
VastaaPoistaOn se klassisen kaunis. Onnittelut!
VastaaPoistaKiitos Sar P! Kulho on kyllä kaunistus.
Poista