maanantai 25. marraskuuta 2024

Värikkäitä kirppislöytöjä

Muistatteko ajan, kun olin aivan hurahtanut Finelin (Arabia/Wärtsilä) värilliseen emaliin ja erilaisiin peltipurkkeihin? Kuumimmat retrovuodet ovat takana, mutta sydän läpättää edelleen välillä värikkäiden esineiden perään. Rakkaimmat ja kauneimmat emalikulhot ovat edelleen tallessa sekä iso osa peltipurkeista on ihan joka päiväisessä käytössä.




Marimekon Muija-kuosinen isompi peltipurkki löytyi Salosta Secondhandmarketista 8,50 eurolla. Purkin sisus on hyvässä kunnossa, eli siihen päätyy kuiva-aineita säilytykseen. Tätä samaa purkkia löytyy kaapista pienemmässä koossa sekä punavalkoisena että mustavalkoisena. Tykkään Marimekon Muija-kuosista (Maija Isola, 1968) todella paljon ja minulla on itse asiassa sekä kännykkäpussukka että meikkipussi samalla kuosilla. Molemmat löytyneet totta kai kirppiksiltä.   

Toinen retrompi löytö on vihreävalkoinen emalinen lävikkö. Tässä ei ole mitään merkintöjä pohjassa. Luulen, että tämä voi olla puolalainen. Toki, nykyään kun ultrapika valtaa myös kirppisten hyllyjä, hiipii mieleen myös ajatus, että koska ostan vahingossa kuraa tietämättäni, mitä todella ostan (eli Sh*iniä tai T*mua tai jotain vastaavaa..). En siis missään nimessä halua kyseistä kamaa uutena tai käytettynä itselleni. Sh*inin kohdalla sentään monissa vaatteissa on niskalappu, mistä parhaimmassa tapauksessa näkee vaatteen alkuperän, mutta tavaroiden kohdalla tilanne on kinkkisempi. Tässä Yle:n juttu Sh*inin tekstiileistä – yksi syy ultrapikan karttamiseen on mm. haitalliset kemikaalit, puhumatta ihmisoikeusrikkomuksista ja kestämättömistä ympäristövaikutuksista, mitä kyseiset yritykset toimillaan edesauttavat.



Tämän astian kohdalla epäilen, että esine on oikeasti vanhempaa tuotantoa ja muutama nettihaku puoltaa tätä aavistusta. Astia löytyi Tammiston Kierrätyskeskuksesta 4,50 eurolla.


Sitten loppuun vielä muutamat rintakorut. Nämä molemmat löytyivät Vantaalta Tammiston Kontista. En voinut vastustaa Aarikan vanhempaa kalakorua (4,50 euroa) pienemmässä koossa, vaikka samainen tyyppi löytyykin isommassa koossa kahdessa eri värissä jo korurasiastani. Koru on jalopuuta, eli kyseinen rossi on valmistettu1950-luvulla. Monet paljon nuoremmat Aarikan korut ovat samassa paikassa huomattavasti hintavampia, mitä hieman ihmettelen, koska tämähän on suorastaan "harvinainen"! 


Posliininen kolmiokoru on puolestaan Barbara Brennerin suunnittelema rossi saksalaiselle Rosenthalin keramiikkatehtaalle. Tämä on ihan överi-kasari, eli todella päheä. Googlailin korua ja aikamoisiin hintoihin törmäsin näiden kohdalla, en tosin tiedä onko kukaan koskaan hankkinut vastaavaa korua yli 30 eurolla. Itse maksoin tästä 3,50 euroa.

Tällainen sekalainen setti tällä kertaa kirppislöytöjä. Oletko löytänyt hyviä kirppislöytöjä viimeaikoina? 

2 kommenttia:

  1. Nuo punaiset Muija-purkit ovat myös lähellä sydäntäni. Olen joskus löytänyt saman sarjan ison tarjottimenkin. Hyviä korulöytöjä taas :) - terkuin Tuija

    VastaaPoista
  2. Muija-tarjottimet on hienoja. Joskus niitä näkee kirppiksillä, mutta hinnat on usein vähän liian pilvissä. Ja kiitos, rintakoruja on aina kiva löytää.

    VastaaPoista