maanantai 17. elokuuta 2020

Ihana Fauna!

Enpä ollut aikaisemmin edes nähnyt jalallista Fauna-lasia ennen kuin sellaiseen Kaikulan kesäkirppiksellä heinäkuun lopussa törmäsin. 40 cl:n lasi on nimetty olutlasiksi, astetta pienemmät puolestaan viinilaseiksi. Lasi on mielestäni todella näyttävä ja luulen, että tämä tulee enemmänkin maljakkokäyttöön kuin olutlasiksi. Maksoin tästä mielestäni kohtuullisen hinnan, 12 euroa.


Oiva Toikan suunnittelema Fauna-sarja tuo lämpimiä muistoja mieleeni lapsuudesta – mummullani oli näitä juomalaseja ja jokin röpöpintaisissa laseissa jo silloin kiehtoi. Lasin pinnasta bongatut eläin- ja ihmishahmot ovat vähän kuin piilossa, mutta kun tarkkaan katsoo, pystyy hahmot ja muodot erottamaan. 

Oma, hidas Faunan kerääminen taisi alkaa vähän kuin sattumalta, kun löysin keskikokoisen maljan pilkkahintaan, 6 eurolla, Uudestakaupungista kirppikseltä vuonna 2014. 



Onnistuin hajottamaan samaisen "paras kirppislöytö ikinä" -kategorian maljan alkuvuodesta  voitte kuvitella harmituksen määrän, kun herkkä astia tippui lattialle. Nyt haaveilen uudesta maljasta, mutta katsotaan jospa kohtuuhintainen vastaava yksilö tulisi vielä joskus vastaan.

Oiva Toikka suunnitteli Fauna-sarjan 1970-luvun alkupuolella. Fauna on inspiroitunut nimensä mukaisesti luonnosta, eläimistä. Fauna puhallettiin Nuutajärvellä muottiin ja muotin sauman rajat voi helposti nähdä laseissa. 



Minulla on nykyään Faunaa kirkkaana ja turkoosina. Lasit, kannu ja jälkiruokakulhot majailevat hyllyllä ja lautaset löytyvät kaapista. Sarjan kaikki osat ovat käytössä, eli Fauna ei ole vain koristeena hyllyllä muiden lasiesineiden joukossa.


Hieman piilosta löytyvät loput suomalaiset kirkkaat lasiastiat. Kaapin päällä majailevat mm. Aurinkopullo ja näppyläkulho.

Millaisia ajatuksia Fauna-sarja herättää? Kiva vai kamala?

6 kommenttia:

  1. Noita Faunan laseja, joissa jalka, olen katsellut jo pari vuotta hankinta mielessä. Olisivat upeat juhlapöytään. Minulla on vain se ongelma etten osaa päättää pidänko enempi Faunasta vai Florasta. Molemmat viehättää, mutta kaapit ei vedä.
    Ihan muuten tuo kuva kaapin päällä olevista kirkkaista lasiaarteista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Flora on myös aivan ihana! Jalalliset viinilasit alkoivat kiinnostaa, kun tämän yksilön löysin. Katsotaan, miten keräily tästä nyt etenee.

      Poista
  2. Huikean hieno tuo ajalallinen Fauna! En ole aiemmin sellaiseen törmännytkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kati! Mullekin tuo jalallinen Fauna oli uusi tuttavuus.

      Poista
  3. Oi, olen myös haaveillut turkoosista Fauna-sarjasta! Kerran olisi ollut iso kulho kirppiksellä aika halvalla, mutta tavaramäärä kotona ahdisti liikaa tuolloin. Ehkä vielä joskus... Siihen mennessä selviydyttävä turkoosilla Kastehelmellä :)

    Tiedän tuon tunteen, kun jotain todella ihanaa ja arvokasta särkyy! Minulle se oli kaikkien aikojen kirppislöytöni, 50-luvun Rörstrandin Hertha Bengtssonin suunnittelema teekannu, jonka löysin vain kahdella eurolla Kirppis-Centeristä. Arvo Ruotsissa on jotain satasen paikkeilla. Yksi yöuninen keittiökäynti pimeässä riitti, vain kansi jäi ehjäksi. En ole löytänyt alaosaa vuosikausiin, en edes kokonaista. Tällainen mantra tähän perään, toivotaan että löydät korvaavan löydön vielä jonain päivänä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Turkoosi on kyllä varsin kaunis lasiastioiden väri. Ja hitsi, rakkaan esineen rikkominen harmittaa aina - ja vielä enemmän, kun kyseessä on hyvä löytö! Toivotaan todellakin, että molemmat löytävät rikki menneet astiat vielä joskus.

      Poista