Pidin tällaisia peittoja ennen suorastaan ällöttävinä. Täytyy myöntää, että aikamoisen pesuoperaation suoritin peitoille, kun sain ne kannettua kotiin asti. Peitot vaikuttivat puhtailta, mutta pakko ne oli rikkoontumisriskinkin uhalla pestä ihan kunnolla. Pyöritin täkit 60 asteessa isoimmassa linkouksessa ja lorotin mukaan suuren määrän huuhteluainetta. Onneksi käytössäni oli taloyhtiön kuivausrumpu, muuten en olisi saanut peittoja kunnolla kuivaksi varmaan viikossakaan.
Nanson pajunkissakuvioisen mekon/tunikan löysin Mimmin kirppikseltä. Plyysisamettipinta on yllättävän juhlava. Kauluksen ja hihansuiden valkoinen kanttaus ei ole aivan mieleeni, mutta hihoista sen saa käännettyä pois näkyvistä.
Mä en kans yhtään ymmärtänyt sitä, että miksi ihmiset vouhkaa noista täkeistä. Ennen kuin sitten meille tuli ensimmäinen. Ja sit pari lisää. Ja nyt tarviis taas vielä muutaman, koska onhan ne vaan niin monikäyttöisiä kaikkeen. Silkkitäkeistä en ole tosin vielä innostunut vaan puuvillatäkit on enemmän mun makuun, kauniin värinen tuo sinun täkkisi kuitenkin on!
VastaaPoistaJuu, edelleen ihmettelen välillä täkkien hinnoittelua, mutta käytössä ne ovat kyllä osoittautuneet hyviksi. Varsinkin näin talvella. Vielä en ole haksahtanut muihin peittoihin, mutta katsotaan, miten tulevaisuudessa käy...
VastaaPoista