sunnuntai 26. heinäkuuta 2015

Kirppismatkan 2. päivä: Vaasa

Heinäkuun alkupuolen kirppismatkasta on vierähtänyt jo tovi, mutta palatkaamme vielä kolmen viikon päähän ja suuren kirppismatkan toiseen päivään. Matkan ensimmäisen osan voi lukea täältä.

Toisen päivän saalis.


Vaasa näyttäytyi kirppismatkan toisena aamuna koleana ja harmaana. Onneksi ei satanut. Kylmän kostea keli soveltui mitä parhaiten sisätiloissa kirppistelyyn. Päivän ensimmäinen kohde oli aikamoinen pommi: Oma-tori. Kurvasimme paikalle kymmenen jälkeen ja heti kirpparin ovella meidät otti vastaan ummehtuneen tunkkainen tuulahdus. Kiersimme kuitenkin hyllykirpparia sinnikkäästi, vaikka tavara oli todella sekalaista. En karsasta sekasortoisia ja kummallisia kirppiksiä, mutta en ehkä kuitenkaan voi suositella tätä paikkaa, jos Vaasasta pitäisi vain yksi paikka valita.

Ensimmäinen kohde: Vaasan Oma-tori. 
Oma-torin takaosasta löytyy romu- tai varaosaharrastajille oma apajansa.


Emme kuitenkaan lähteneet paikasta tyhjin käsin. Nappasin mukaani hyvin vähän käytetyn, ellei jopa uuden vekkihameen 1,50 eurolla. En ole vielä käyttänyt hametta, mutta kesäpäivään tämä viskoosinen yksilö soveltuu varmasti hyvin. 

Oma-torin aiheuttaman pienen alkujärkytyksen jälkeen lähdimme metsästämään Palosaaren kirpparia. Paikka teki jo ulkopuolelta vaikutuksen ja törmäsin melkein ensimmäisessä hyllyssä Kilta-astioihin! Fiilis nousi heti korkealle.

Toinen etappi: Palosaaren kirppis, Vaasa.
Kirppis oli kivan kokoinen, siisti ja ainakin tällä kertaa hyllyissä oli myös mukavasti vähän vanhempaakin tavaraa. 

Ehkäpä myös koko kirppismatkan paras löytö löytyi täältä: bongasin Arisin retrovalaisimen 3 eurolla. Tämä kermanvaalea ihanuus menee todennäköisesti mökille, mutta ensin täytyy vielä putsata valaisin ja testata sen käyttövalmius.


Valaisimen lisäksi matkaani lähti harmaanruskea tunika (3 euroa) ja muki lahjaksi (ei kuvaa). 

Jonottaessa kassalle, huomasin edessä olevalla asiakkaalla Finelin Vegeta-kasarin ja yritin tiirailla astian hintaa huomaamattomasti. Huomasin, että kasarissa oli muutamia emalirikkoja, mutta kattila näytti muuten hyväkuntoiselta. Olin saada sätkyn, kun tajusin, että kasarin ja parin valokuvakehyksen yhteishinnaksi lyötiin kassalla nelisen euroa! Onneksi minulla on kaksi rakasta Vegetaa jo kotona, muuten olisin varmasti hyökännyt asiakkaan kimppuun ja riistänyt kasarin käsiini tuolla hinnalla...

Palosaaresta suuntasimme sekä täällä blogin kommenttiboksissa että Instagramissa useaan otteeseen suositeltuun Adam & Ewa -kippikselle. Odotukset olivat kaikkien kehujen vuoksi korkealla, mutta meidän ei ainakaan tarvinnut pettyä! Heti alkumetreillä ostoskoriin alkoi kerääntyä vähän liiankin tiiviillä tahdilla kaikkea ihanaa.

Kolmas ja viimeinen kohde, Adam & Ewa, Vaasa.
Kun kuvailin tätä tyylikästä kirppiskylttiä, tuli paikan omistaja (?) vitsailemaan, että "kai sä mainostat meitä!" ja minun oli ihan pakko kertoa, että oltiin Turusta asti tultu suositusten perässä kirppistelemään. Samainen mies näki minut myös myöhemmin, kun olin hakemassa toista ostoskoria (hahaa) ja hän suositteli meille ihan ostoskärryä! Paikassa oli siis myös mitä mukavinta ja huumorintajuista henkilökuntaa.


Emme tajunneet, että paikka on v a l t a v a. Loppumetreillä alkoi jo oikeasti jopa uuvuttaa, olimmehan kiertäneet paikassa vähintään kaksi tuntia. Tilanne ennen karsintaa ja sovituskoppia oli suhteellisen huvittava. Tuosta röykkiöstä saimme onneksi karsittua ihan mukavasti tavaraa pois, mutta toki kotiinkin jäi viemisiä.


Kilta-kannu oli kirppismatkan ehdottomasti kallein ostos, 20 euroa. En ole kuitenkaan nähnyt tätä pienempää kannua ja vielä kannellista yksilöä tuollaiseen hintaan. Keräilijän piti siis törsätä (ja kasvattaa kokoelmaa). 

Englantilainen Handiwaren peltinen Summer flowers -kukkatarjotin irtosi 4 eurolla. 

Seitsemän euron Fauna-laseja en voinut jättää hyllyyn, enkä kolmella eurolla Arabian kukkaruukkua. Vaatteita onnistuin sentään karsia roimalla kädellä, koska olin hamstrannut kaikkea muutakin jo niin paljon. Valitsin siis monen hyvän joukosta pilkullisen haalarin (5 euroa).


Massiivisen Adam och Ewa -kierroksen jälkeen painelimme syömään keskustaan 1 h + keittiö -nimiseen paikkaan ja samalla tajusimme, että meillähän oli pitkäksi venyneen kirppistelyn vuoksi a) nälkä ja b) kiire. Vaasasta jäi moni paikka näkemättä  myös kirpputoreja. Meidän täytyi kuitenkin lähteä tukka putkella kohti Kaustista katsomaan tuttujen musiikkiesitystä.

Jottei totuus kuitenkaan unohdu, tähän loppuun vielä kuvat kirppismatkan kokonaissaldosta. Pientä kirppiskrapulaa oli havaittavissa matkan jälkeen, mutta aika nopeasti toivuin oireista ja harhauduin jopa mökkiympäristössä saaristossa kirppareille (hienoja kokemuksia, postaus tulossa!). 

Kaksi päivää, 12 kirpparia.
Ystäväni kirppissaalis.
Huomenna suuntaan viimeisen lomaviikon kunniaksi Itä-Suomeen. Luvassa tietysti kirppiksiä, mutta myös oopperaa ja mökkeilyä. Varmaankin lähtee taas lapasesta kirppistely, vaikka juuri nyt sunnuntai-iltapäivänä tuntuu siltä, että ympärille hankittua roinaa on jo aivan tarpeeksi.

perjantai 10. heinäkuuta 2015

Kirppismatkan 1. päivä: Turku–Pori–Merikarvia–Lapväärtti–(Kristiinankaupunki)–(Vaasa)

Lähdin klo 8 aamulla maanantaina Turusta kirppisorientoituneen ystäväni kanssa suurelle kirppis-tourneelle. Ideana oli käydä mahdollisimman monessa paikassa ja koluta kaikki potentiaaliset kirppikset käytössä olevan ajan puitteissa. Kirppisten tienvarsikylttejä tuli vastaan ehkä tavallista vähemmän, eli ennalta arvaamattomia paikkoja ei tullut tällä kertaa koluttua erityisemmin. Paluumatkalla tosin näimme yön kynnyksellä kasan viittoja VirratTampere-välillä, mutta emme sentään menneet kolkuttelemaan suljettujen ovien taakse... Matka oli kokonaisuudessaan todella onnistunut. Meillä oli hauskaa, mutta löydettyjen tavaroiden määrä ja ajetut kilometrit olivat kyllä massiiviset!

Ensimmäisen päivän kokonaissaldo.


Matkamme sijoittui alkuviikkoon, eli esim. kirppistapahtumat olivat vain kaukainen haave ja Turun ja Porin välissä esim. Paattisilla, Eurassa ja Harjavallassa suurin osa kirppareista piti ovensa maanantaisin kiinni. Olimme tutkineet etukäteen paikkoja ja esim. maanantaiaukiolot eivät tulleet yllätyksenä (onneksi!). Meillä oli vielä alkumatkasta päättämättä, menisimmekö Porista Parkanon kautta sisämaan reittiä Vaasaan vai 8-tietä, mutta sitten aurinkoinen maanantai kirvoitti meidät valitsemaan merellisen reitin.

Ensimmäinen etappi: Porin Hyllymeri.
Porissa kurvasimme paria minuuttia ennen Hyllymeren aukeamista kolkuttelemaan ovia. Tykkään kovasti Hyllymerestä ja edellisestä vierailusta oli jo aikaa. Seuralaiseni ei löytänyt ekasta kohteesta mitään, mutta minä löysin (tietysti) heti kasan kaikkea kivaa: Kilta-kananmunarenkaat (à 1 euro), raidallisen peltipurkin (4 euroa) ja 1960-lukulaisen kukkamekon (8 euroa). Mekon meinasin jättää hyllyyn, koska tykkään hieman tummemmasta värimaailmasta erityisesti vaatteissa, mutta ystäväni hehkutti mekkoa onneksi niin paljon, että päädyin ostamaan sen. Hyvä niin, koska tämä aito vintagevaate on hyvässä kunnossa ja kaiken lisäksi aivan oikean kokoinen minulle.





Hyllymeren jälkeen siirryimme todella massiiviseen SPR:n Konttiin. En ollut koskaan aikaisemmin käynyt tuolla. Oli kiva päästä suht tutussa kirppispitäjässä uuteen paikkaan. Seuralaiseni hetkellinen huono kirppis-karma murtui ja hän löysi Kontista monta kivaa juttua. Itse yritin hieman jarrutella ja nappasin mukaani vain vuoden 1979 pellavaisen lintuaiheisen kalenteripyyhkeen ja toisen keittiöliinan (kuvituksena Ruotsin eri alueiden maakunta[?]kukat, à 0,70 euroa).




Porin jälkeen lähdimme kohti Merikarviaa. Päätimme lounastaa meren äärellä ja saimme ihan maittavan kotiruokalounaan Rantahuoneessa (kasvissyöjätkin oli huomioitu edes jotenkuten, jes). Bongasimme jo ennen lounasta Suuli-kirppiksen kyltin ja lähdimme toiveikkaina kohti suulia.
Lounas Merikarvian Rantahuoneessa.




Kolmas kohde: Suuli-kirppis Merikarvialla.

Visiitti oli melko...hmm...erikoinen. Piharakennus oli ahdettu täyteen kaikenlaista rompetta ja ehkä tavaroita säilytetään myös talvella samassa tilassa. Ei siinä mitään. Mutta. Huomasimme kaksi Kirsi(kka)-purkkia ja päätimme kysyä niiden hintaa. Olimme ennen kysymistä miettineet (hiljaa, oikeasti), mitä tuosta 1980-lukulaisesta lasitavarasta kannattaisi edes maksaa. Meinasimme lentää selälleen, kun myyjätär kehtasi pyytää Kirsi-purkista 25 euroa kappale. Heh! Voitte arvata, jäikö purkit odottamaan seuraavaa ostajaa. Kirsi-episodin jälkeen olin aivan varma, että hipelöimäni pieni Pauligin teepurkki maksaisi maltaita, mutta erittäin retrotietoinen ja Astiataivaan hintoihin viitannut myyjä päätti pyytää peltipurkista 1,80 euroa. Selailin ihan piruuttani nettiä äsken ja purkkia ei taida saada edes huonokuntoisena lähellekään tuota hintaa. 0,20 eurolla ostin Suulista vielä Weisten joulupallon.





Merikarvialta oli poistunut kaksi muuta kirpparia, eli päätimme karistaa paikan tomut ja ajaa kohti Lapväärttiä ja Kristiinankaupunkia. Lapväärtissä kurvasimme ensin Kirppis-Sarin edustalle todetaksemme, että paikkaa ei ollut enää olemassa. Olimme kuitenkin huomanneet kaksi kirppiskylttiä kirkon lähistöllä ja palasimme kylttien luo.

Toimintansa lopettanut Kirppis-Sari on nykyään ns. tavallinen vaateliike.
Ensimmäinen kohde oli kotikirppis. Herttainen omistaja kertoi muuton olevan edessä ja tavoitteena oli päästä tavaroista eroon. Hinnat olivat todella alhaisia. Esim. Arabian hyväkuntoinen Liekki-pata maksoi kaksi euroa. Minä sain eurolla todella kauniin öljylampun ja 0,50 eurolla kuluneen, mutta viehättävän peltitarjottimen.



Melkeinpä samasta pihapiiristä löytyi kirppis romanttisella tavalla ränsistyneestä mintunvihreästä puutalosta. Ensimmäisessä huoneessa oli koruja ja astioita, toisessa neuleita, villapaitoja ja vöitä ja kolmannessa lisää vaatteita, laukkuja ja kenkiä. Myynnissä oli myös satunnaisia huonekaluja. Tavara oli kaunista ja vanhaa, mutta hinnat kirppishintoihin tottuneelle, hieman korkeita. Ostin lopulta vain laadukkaan ja pehmeän nahkavyön kolmella eurolla (kannatusostos). Seuralaiseni päätyi vaaleansinisiin pitkiin nahkasormikkaisiin. En tiedä, onko tuo paikka auki vain tänä kesänä vai enemmänkin. Ainakin tavaraa oli siihen malliin, että ehjä paikka on auki enemmänkin.

Viides kohde: Lapväärtti.


Etsimme Lapväärtistä vielä Kirppis Engellanin. Hyllykirppis oli kompaktin kokoinen ja matkaani jäi kolmella eurolla söpö kiinalainen emalimuki. Muki on huonossa kunnossa, eli puhtaasti koristeeksi menee tämä kissamuki. Paikassa oli suht paljon uudehkoa tavaraa, mutta joukossa näkyi myös keräily- ja retrokamaakin.

Kuudes kohde: Kirppis Engellan, Lapväärtti.
Lapväärtistä jatkoimme kohti Kristiinankaupungin keskustaa. Matkalla bongasimme kirppisviitan ja kurvasimme kotikirpparille. Kirppis oli ollut auki toukokuusta lähtien ja omistajan mukaan ns. parhaimmat oli jo viety päältä. Silmiimme osui messinkiset pikkuoravat ja tein ikään kuin kannatusostoksen kahdella eurolla.

Seitsemäs paikka: kotikirppis Kristiinankaupungissa.



Kristiinankaupungissa kaipasimme kahvilaa, mutta päätimme ensin katsastaa turisti-infon neuvoman keskustan kirpparin (minä huusin maanisena, että "ensin kirppis, sitten kahvi!"). Näin jälkeenpäin sanottuna, olisi pitänyt laittaa kahvila ehdottomasti etusijalle (klo 17 sulkeutui sympaattisen oloinen paikka ja kävimme vain kurkkimassa kaihoisasti puutalon portilla). Kirppis, minne meidän piti mennä, ei ollut vielä tänä kesänä aloittanut toimintaansa (ajoimme pihaan kuullaksemme tämän) ja kahvila, minne meidän piti mennä, näytti kovin suljetulta.

Hieman hysteerisinä siirryimme Kristiinankaupungin keskustasta kahvila-kirppis Merenneitoihin. Reissun ehkä hulvattomin ja surkuhupaisin kohta olikin sitten käsillä: Merenneidot olikin pikkuruinen kioskimainen koppi meren rannalla ja en ehkä kutsuisi paikkaa kirpputoriksi. Saimme kuitenkin ihan maittavat palat tiikerikakkua ja kupilliset teetä. Kioskissa oli sisällä yksi hylly, missä oli jokunen sekalainen tavara ja ajattelin, että hankkisin tuoltakin jotain pientä. Luulin jo saavani 1,50 eurolla kukallisen peltipurkin, mutta onneksi huomasin vilkaista purkkia uudelleen tajutakseni, että purkin hinta olikin 15 euroa! Eipä tullut purkista sitten kauppoja.

Kahdeksas "epäkohde": Merenneidot, Kristiinankaupunki.
Lähdimme vihdoin ajamaan kohti Vaasaa. Teimme hieman suunnittelua seuraavasta päivästä ja ilokseni kartturi löysi ennen Vaasaan saapumista vielä klo 20 asti auki olevan Punaisen ristin kirppiksen. Heitimme yläfemmat autossa ja ajoimme kiivaasti kohti viimeistä kirppisetappia. Kontissa laahustimme zombeina ja tuntui, että mitään kivaa ei enää irtoaisi. Lopulta nappasin mukaani lasisen riipuksen 2,50 eurolla.

Yhdeksäs kohde: Vaasan SPR:n kirppis.

Päivä oli mitä onnistunein, mutta myös melko kiivastempoinen. Illalla nautimme Hotelli Astorin mukavasta huoneesta ja läheisen kaupan salaattipöydästä. Kirppismatkan seuraava päivä suuntautui Vaasaan. Palaan Vaasan-löytöihin pienen internetloman jälkeen. Nyt ryntään merelle ja mökille. Ihanaa lomakautta!