lauantai 31. joulukuuta 2016

Kirppisvuosi 2016

Vuosi 2016 lähestyy loppuaan! Paljon olen kirppiksiä ehtinyt kiertää tänäkin vuonna, mutta mihinkä rakas harrastus katoaisi? Monenlaisia uusia ihanuuksia on kertynyt kotiin, mutta monista tavaroista olen myös luopunut.

Aloitin syksyllä uudelleen opiskelun ja kukkaron nyörejä on pitänyt kiristää entisestään. Tämäkin on näkynyt sekä postaustahdissa että tietysti myös tavaran määrässä. Toki, olen tänäkin vuonna pyrkinyt vähentämään kirppisshoppailua, osittain siinä myös onnistuen. Uusia "tavallisesta kaupasta" hankittuja vaatteita en ole ostanut enää moneen vuoteen juurikaan ja vuonna 2016 poikkeuksen tekivät ihkauusissa vaatteissa kahdet housut, sukat ja alusvaatteet.

Second hand -vaatteita on tullut haalittua silti jälleen urakalla. Onneksi kuitenkin melkein puolet vähemmän kuin viime vuonna. Jos oikein laskin, olen kiikuttanut kirppiksiltä kotiin 66 vaatetta. Huvittavaa on se, että jo näiden 66 joukossa on yksilöitä, jotka ovat jo nyt siirtyneet eteenpäin: ystäville tai kirppikselle. Onnistun siis edelleen tekemään huteja kirppisvaatteiden kanssa, argh!

Syyskuusta lähtien minulla on ollut kaksi kotia. Aina, kun olen Turun-kodissa, en voi välttyä "onpa täällä tavaraa" -ajatukselta. En ole vielä(kään) kaivanut KonMari-kirjaa käsiini, mutta ehkäpä ensi vuonna yritän miettiä vielä paremmin, millaista tavaraa oikeasti haluan. Intohimoisena kirppisharrastajana joudun liian usein ristiriidan äärelle: kaikkea ihanaa on loputtomasti, mutta säilytystilaa ei.

Keräsin viime ja edellisvuoden tavoin kirppisvuoden hitit ja hudit yhteen. Olkaa hyvä!
Linkeistä pääsee lukemaan postauksen, missä tavara on esitelty täällä blogissa ekaa kertaa.

Hitit

a) Värillinen suomalainen lasi

Löysin tammikuussa kierrätyskeskuksesta keltaiset Sulttaani-kulhot oivaan hintaan. Nyt haaveilen isosta tarjoilukulhosta, mutta samalla mietin, pitäisikö laittaa kulhot vain kiertoon ja keskittyä pelkästään Fauna-laseihin.



Saara Hopean tummansinisen maljakon löytäminen kesällä oli myös oikea onnenpotku!

b) Kilta-astiat, totta kai

Kiltaa on ihana kerätä ja löytää. Nyt alkaa hylly pursuilla oikein toden teolla, mutta Killalle löytyy aina tilaa! Ihmetystä herättänyt tuplakuppi löytyi vihdoin maaliskuussa ja kuin sattumalta toinen samanlainen käveli vastaan myös heinäkuussa. Ruskeat murokulhot olivat todellinen löytö hintansa puolesta, kuten etikkapullokin. Hyllykuvassa näkyy myös Arabian tattikuvioinen vuoka. Se voisi myös olla yksi astiahiteistä tältä vuodelta. Tatit <3





c) Emalia, kehäkukka ja kirsikka

Emalikulhot ovat osoitus lievästä pakkomielteestä. Onneksi enää iso sydänkulho aiheuttaa vastaavaa hullaantumista ja pakko saada -tunnetta. Kulhot olivat sijoitus, mutta hyvä sellainen  ainakin minulle.


d) Keittiön hylly ja lehtiteline

Toukokuussa löytynyt hylly on osoittautunut aivan ässäksi. Suorastaan rakastan tätä hyllyä! Lehtiteline on puolestaan enemmänkin järjetön esine, mutta niin kovin kaunis, että haluan ihailla sitä jatkossakin.



e) Opetustaulu

Ebba Masalinin kuvittama kasvitaulu edustaa myös jonkinnäköistä pakkomiellettä. Tarpeeksi kauan, kun olin ihaillut muiden mustapohjaisia kasvitauluja, oli aika niin sanotusti kypsä. Keväällä tapahtui lopullinen repsahdus.


f) Vaatteet

Japanista löytämäni harmaa mekko on heittämällä vuoden paras vaateostos. En kuvannut mekkoa ikinä selkäpuolelta, mutta mekon selästä löytyy melkeinpä sen juju: hieman avoimempi selkäosa tekee siitä yllättävän ja hauskan.


Marimekon tossut ovat puolestaan osoittautuneet aivan loistaviksi. Vedän ne useimmiten jalkaani ollessani Turun-kodissa.


Kolmas vaate-hitti on hieman surullinen tapaus. Lokakuussa Tukholmasta löytämäni Remake-pipo oli aivan mieletön: kiva, lämmin, monikäyttöinen. Ja sitten menin ja unohdin sen metroon joulukuun alussa! Nyyh. Löytötavaratoimistosta pipoani ei löytynyt ja nyt joudun vain muistelemaan ehkä parhainta omistamaani pipoa ja etsimään epätoivoisesti jotain yhtä hyvää tilalle.


Hudit

a) Kalliit (ja vähän huonot) ostokset

Olen tavoitellut Nooan arkki -emalimukia jo pitkään. Nyt toki omistan mukin, mutta maksoin mukista aika paljon verrattuna sen kuntoon (24 euroa). Jotenkin ostos tökkii minua ja luulen, että en saa tästä mukista koskaan niin sanotusti omia takaisin, jos haluan päästä siitä eroon. Ehkä vain tyydyn ihailemaan rupista mukia ja toivon, että joskus vastaani kävelee priimakuntoinen muki eurolla.


Vuokon mekko on puolestaan aivan ihana, eikä edes törkeän kallis (25 euroa), mutta vaikka mekko päälleni menikin ja olisin sitä voinut käyttää, välillä ostokset eivät vain mene nappiin   ainakaan jos vaatetta ei sovita. Tähän mekkokaunokaiseen tarvittaisiin vähintään 10 cm lisää säären pituuteen.


b) "Kun halvalla sai"

Tiedättekö tilanteen, kun kirppiksellä tulee vastaan joku esine aivan älyttömän halvalla? "Kyllä, jihuu!" Reaktio pitäisi pikemminkin olla "ei". Sorruin tänäkin vuonna halvan hinnan sokaisemana useampaan hutiin. Ehkä kuitenkin vähän aikaisempia vuosia vähemmän tuli sohlattua halpuuden kanssa. Pohjanmaan-kierrokselta retroisa tarjotin oli tällainen hintaan perustuva huti. Myös muovinen laukku taisi olla samanlainen kömmähdys, samoin peltipurkki.


c) Vaatteet

Vaatteet taitavat olla huti-kategorian todellinen kuningas tai kuningatar. Olen ostanut sekä liian suuria että liian pieniä, väärän tyylisiä tai huonolaatuisia vaatteita. Yksi ansa, johon olen langennut toki, on halpa hinta. Kuvissa esillä kesällä löytynyt nukkaantunut trikoopaita (olen päässyt eroon onneksi tästä yksilöstä jo), vuoden alussa ostetut liian kookkaat trikoot ja ei-vieläkään pienennetty silkkitoppi.







   

Tähän loppuun vielä pari postaamatta jäänyttä kirppislöytöä tältä vuodelta. Nämä vaatteet ovat onneksi osoittautuneet oikein onnistuneiksi löydöiksi! Musta COS:n tunika/mekko löytyi 9 eurolla Puotilan Kontista. Vaate on ihana! Siinä on kaiken lisäksi puuvillaa ja villaa, eli materiaali on mitä parhain.



Hieman merihenkinen mekko löytyi puolestaan Kampin kirpputorilta kolmella eurolla. Mekkoa on selvästi pienennetty ja minulle se on nyt aivan tismalleen sopiva. Vaatteessa on jäljellä niskalappu Janina-tekstillä, mutta muuten en tiedä mekosta mitään.



Nyt siis katseet kohti uutta vuotta! Toivottavasti se tuo meille kaikkea hienoa ja ihanaa tullessaan. Toivotan teille kaikille ihanille lukijoille loistavaa vuotta 2017!

torstai 22. joulukuuta 2016

Joulua!

Turussa maa on ihan musta ja mittari näyttää plussaa, mutta joulu on silti pian täällä! Viime vuosista tutut joulukoristeet otettiin esiin tänäkin vuonna ja koristeita ihaillaan ensi vuoden puolelle asti. Joulukuusta, adventtikynttelikköä tai joulukalenteria minulla ei ole, enkä osaa oikein niitä kaivatakaan.


Olohuoneen ikkunaan ripustettiin varovasti tänäkin vuonna lasiset pallot tuomaan joulua. Ikkunalaudalle löytyi marraskuussa Wanhasta Nestorista kaunis metallinen kynttelikkö neljällä eurolla. Kynttelikössä on ihanaa menneiden vuosikymmenten henkeä. Samaisesta paikasta löytyi myös markettihintoja halvemmalla paketillinen Havin antiikkikynttilöitä, jotka sopivat kynttelikköön oivasti.



Makuuhuoneeseen innostuin keräämään lähinnä suomalaisen Weisteen kova- ja pehmytmuovisia joulukuusen koristeita. Ensi vuonna voisin vaihtaa koristeisiin valkoiset langat, niin pallojen kiinnityssysteemi olisi vielä huomaamattomampi.





Keittiöön innostuin asettelemaan yhdelle ikkunalle joulupalloja punaisen ja kullan sävyissä. Sain melkein kaikki koristeet esiin, eli koristeiden määrä taitaa olla tähän kotiin ihan sopiva.


Ihana jouluvinkki tähän lopppuun vielä: minua onnisti Hopeapeili-blogin arvonnassa ja sain itselleni himoamani Hopeapeilin joulu -kirjan! Olen lukenut ja selaillut tätä kaunista joulukirjaa ja tuntuu, että tietoni menneiden vuosikymmenten jouluperinteistä, on ottanut ison harpan.

Joulukoristeet kiinnostavat minua erityisesti, mutta kirja pitää sisällään myös mm. ruoka- ja askarteluohjeita. Suosittelen tietysti kaikille vintage-joulun ystäville tietokirjailija ja bloggaaja Elina Teerijoen mainiota Hopeapeilin joulu -kirjaa!


Oikein kaunista ja rentouttavaa joulua kaikille Kirppisrakkauden lukijoille <3

torstai 15. joulukuuta 2016

Yksi Berliinin-tuliainen ja pari vaatetta

Marraskuun lopussa tuli piipahdettua Berliinissä. Reissu oli opintomatka, eli kirppishuvit jäivät todella minimiin. Kuin ihmeen kaupalla ehdin Berliinin suurimmalle, viisi kerroksiselle Humanalle Frankfurter Torille. Tuolta päivältä jäi lounas tosin väliin, eli kirppisnälkä meni fyysisen nälän edelle (ja jos ihan totta puhutaan, käytimme liikenevän ajan kakkupalan ja viinilasin äärellä  tehokkaat 20 minuuttia).


Onneksi minulla ei ollut mitään tiettyä asiaa kiikarissa jätti-Humanasta, koska hinnat olivat aika pilvissä. Viiteen kerrokseen levittäytynyt kirppis tarjosi ennen kaikkea vaatteita. Vaatteet oli jaoteltu eri tyylien ja aikakausien mukaan. Olisin voinut hankkia jonkun kivan paidan, neuleen tai mekon, mutta päätin, että vaatteen tulisi olla super kiva, jotta maksaisin siitä Suomen peruskirppishintoihin verrattuna kolminkertaisen summan.





Lopulta silmiini osui pieni koru ja päätin napata sen matkaani. Tämä hauska hakaneulakoru maksoi vain euron.


Helsingin löytöjä on puolestaan jäänyt pari roikkumaan: paljettitakki ja mustavalkoinen paita. Molemmat tulivat vastaan Töölön Relovessa. En ole testannut vielä kumpaakaan vaatetta käytössä, mutta uskon että molemmat toimivat mitä parhaiten.




Paljettijakku on selvästi vähän vanhempaa tuotantoa ja ihan kaikki paljetit eivät ole aivan kunnolla kankaassa kiinni, eli pitää ottaa neula ja lankaa esiin. Jakku maksoi 4,90 euroa. Katsotaan, josko vaikka uutena vuotena vetäisin tämän ylleni.Vain bileet uupuvat!




Mustavalkoinen puuvillapaita on puolestaan Zaran tuotantoa. Paita ei ollut aivan ilmainen (9 euroa), mutta joku siinä miellytti niinkin kovasti, että päätin tuhlata ketjuvaateliikkeen paitaan melkein kympin.

Tällaiset kirppisterveiset tällä kertaa. Enää ei ole montaa vuoden 2016 kirppisostosta esittelemättä. Tokihan tässä ehtii vielä törsätä ennen vuoden vaihdetta, eli en aivan vielä laita tätä vuotta pakettiin.

Mukavaa loppuviikkoa! Mulla alkaa loma huomenna, eli pääsen Turkuun kaikkien ihanien joulukoristeiden äärelle. Ehkä joulutunnelmakin alkaa pikku hiljaa hiipiä mieleen, kunhan kuorrutan Turun-kodin tarvittavalla määrällä joulupalloja. Kuvatodisteita luvassa.

lauantai 10. joulukuuta 2016

Kilta-vuosi 2016


Taas on aika Kilta-astia-katsauksen! Olin ajatellut päässäni, että varmaankaan tänä vuonna en ole niin kamalan montaa Kilta-astiaa hankkinut, mutta onhan noita taas kerääntynyt ja hyvä niin. Kilta on ehdottomasti suosikki keräilykohteeni. Jotenkin aina yllättää, millaisia osia vastaan tupsahtaa ja millaisia kaunokaisia hyllyyn kerääntyy. Asettelin keittiön pöydälle tämän vuoden uutuuksia.


Tänä vuonna kokoelmaan ei ole karttunut yhtään kovinkaan tyyristä astiaa. Kalleimpia ovat olleet 15 euron ostokset: pullo, keltainen kolmiokulho, tuplakuppi ja pienempi rottinkikehikko. Rottinkikehikon sain vastikään, kun Kuluneen kaunis -blogin Gunagolu vihjasi, että hänellä sellainen on tyhjän panttina ja näin kehikko vaihtoi omistajaa. Ihanaa, että kehikko löysi tiensä luokseni! Kesällä sain myös pyöreän rottinkikehikon, eli nyt minulla on jo kaksi tällaista rottinkijuttua.


Kun selasin postauksia taaksepäin, huomasin että loppujen lopuksi melkein jokaisessa postauksessa vilahtaa Kiltaa. Jos en ole väärin laskenut, niin uusia astioita on löytynyt 35 tänä vuonna. Kuvista näköjään uupuu juurikin tammikuussa löytynyt korkillinen pullo, muut taitavat olla mukana.


Olen myös laittanut pois ja myynyt kuluneita ja pikkuvirheisiä Kiltoja. Vähän siis poistumaa, eli astiat mahtuvat vielä hyllyyn (paitsi matalat lautaset). Ajattelin tässä joulun alla kokeilla kattausta ainoastaan yhden värisistä astioista, nythän usein sekoitan kaikki värit keskenään. Luulen, että saisin esim. mustanruskeista astioista ihan kivan kattauksen aikaan.


Monet usein kysyvät, että käytänkö näitä astioita vai ovatko ne vain hyllyssä? On yksilöitä, joita en ainakaan vielä ole käyttänyt, mm. mausteikko ja marmeladiastia. En myöskään uskalla laittaa näitä astioita uuniin, vaikka astianpesukoneeseen näitä laitankin. Toki käytössä on muitakin, vähemmän rakkaita astioita, mutta kyllä nämä Killat ihan käyttöastioita minulle ovat.


Aika usein minulta myös kysytään, mitä kokoelmastani vielä puuttuu? Ainakin leveämpi matala kannellinen purkki ja isompi omelettipannu. Onneksi voin aina hankkia parempikuntoisia astioita kuluneiden tilalle ja päättää haluta jotakin tiettyä väriä enemmän jne. Olisi kamala huomata joku päivä, että Kilta-kokoelmani olisi täydellinen.

Viime vuoden Kilta-postauksen voi lukea tästä. Jännittävää, mitä vuosi 2017 tuo Kilta-rintamalle!