lauantai 22. syyskuuta 2018

Aurinkopullo!

On joitakin keräilyesineitä, mistä olen haaveillut jo pitkään. Yksi niistä on Helena Tynellin (1918–2016) suunnittelema Aurinkopullo Riihimäen lasille. Nyt voinkin vetää yhden designesineen yli toivomuslistaltani, kun nykyään ikioma pullo koristaa keittiön hyllyä!


Minulle kävi aikamoinen tuuri – ainakin omasta mielestäni – Riihimäen kierrätyskeskuksessa. Etsinnässä oli aivan muuta kuin suomalaista lasia, mutta kassalla tajusin, että kaikki tuotteet ovat 50%:n alennuksessa. Samalla huomasin tutun lasipullon tiskin vitriinissä. Kysyin hintaa ja olisin voinut pullon ostaa ihan alkuperäiselläkin hinnalla, mutta ale siivitti entisestään ostohalua. Pullolle jäi hintaa vain 11 euroa.


Sinänsä huvittavaa, että samaisessa kaupungissa on Lasimuseossa meneillään Helena Tynellin tuotantoa esittelevä näyttely ja silti onnistuin nappaamaan tämän ikonisen ja rakastetun lasipullon itselleni paikkakunnan kirppikseltä kukkaroystävälliseen hintaan. 


Toki oma pulloni on pienintä kokoa (näitä on tehty käsittääkseni neljää kokoa) ja vielä väritöntä lasia, eli jos vastaani olisi kävellyt suurimman kokoinen pullo vaikka violettina, olisin voinut kiljua ehkä vielä vähän enemmän riemusta. Kiljahtelua tapahtui toki nytkin! Materialisti kiittää ja kuittaa.

lauantai 8. syyskuuta 2018

Suuri kirppismatka 2018, päivä III [Hyönölä, Somerniemi]

Palataan vielä hetkeksi heinäkuun loppupuolelle ja kirppismatkan viimeiseen päivään. Olen haaveillut jo pitkään, että pääsisin katsastamaan Somerniemen kesätorin. Tori tarjoaa kirppislöytöjä, mutta myös perinteisiä torituotteita ja uutta rihkamaa. Kirppismatkan kolmas päivä suuntautui siis Somerniemelle.

Ajaessamme kohti kesätoria, osui matkan varrelle myös useampi kirppiskyltti. Ensimmäinen yllätyspysähdys tapahtui Pusulan Hyönölässä. Paikkakunnalta löytyi aivan sattumalta ihana leipomo, mistä matkaamme lähti herkullinen ruisleipä ja vanhanajan voilla leivottu pullapitko.

Voin suositella ehdottomasti Hyönölän Leipomoja kahvila Tuukkasta. Leipomon tuolit ja muu sisustus henkivät mennyttä aikaa ja esillä oli myös kauniita vanhempia kahvikuppeja. Kaikki leipomotuotteet näyttivät niin suussa sulavilta, että olisin voinut maistella kuppilassa vaikka mitä. Paikan palvelu oli myös erinomaista.  




Leipomon kanssa samassa risteyksessä majaili entisessä kyläkaupassa (?) lauantaisin auki ollut pikkukirppis. Olen tainnut tulla vanhaksi, kun kaikki lapsuudesta tutut esineet innostavat minua entistä enemmän. Melkein ostin pienen tassuilla tarttuvan pehmoeläimen itselleni, mutta onneksi tulin järkiini. Tai, no. Lähtihän matkaani vanha virtahevon kuvalla koristeltu penaali 0,50 eurolla meikkipussiksi, eli ihan kamalan paljon en päässyt eteenpäin tarrautuvasta pikkueläimestä.




Fazerin vanhaa ruusukuvioista konvehtirasiaa en voinut vastustaa. Siitä tulee hieno lahjarasia jollekin littanalle lahjalle. Rasiaa ei oltu hinnalla pilattu: 2 euroa.



Hyönölän jälkeen nokka osoitti jälleen kohti Somerniemeä. Hieman ennen lopullista päämäärää, bongasin parikin pihakirppistä. En valitettavasti osaa sanoa, missä pysähdyimme, mutta tiellä 280 olimme. Viehättävän vanhemman puutalon pihalle oli kasattu todella kauniisti esiin myytävää tavaraa. Rakennuksen kuistilla oli myös myytävää ja nautin joka hetkestä tässä kauniissa miljöössä.









Hipelöin kaikenlaista pihamaalla, mutta päädyin lopulta ostamaan vain messinginvärisen sormuksen (on kuulemma sormustin) 0,50 eurolla ja pramean rintarossin eurolla. Minulle tuli jotenkin todella hyvä mieli tuosta pysähdyksestä ja Hyönölän visiitistä, eli hihkuin jo valmiiksi innosta, kun lähestyimme Somerniemen kesätoria.   

Kesätori oli miellyttävä kokemus, mutta aamupäivän yllätyskohteet olivat niin tuoreessa muistissa, että lopulta pitkään odotettu ja haaveiltu kokemus kesätorista jäi vähän päivän muiden kirppis- ja leipomokokemusten varjoon.




Kesätori tuntui olevan aivan valtavan suosittu. Paikalla oli autoja parkkipaikat täynnä ja ihmisiä suorastaan kuhisi. Myyjiä ja myytäviä tavaroita oli mukavasti, mutta monet myyjät tiesivät myös tarkalleen, mitä olivat myymässä. Iso osa myyjistä vaikutti ammattimaisilta vanhan tavaran asiantuntijoilta.


Lopulta matkaani lähti vihreä Kilta-aamiaissetin lautanenn 4 eurolla ja vanhasta kuviollisesta pyyhkeestä ommeltu saunamyssy vitosella. Saunamyssy on jälleen kerran asia, mikä olisi varmasti aivan helppo itse ommella, mutta olipa mukava löytää tuote valmiina - omat ompelukset kun tuntuvat jäävän vähän liian helposti vain idean asteelle.



Tällainen kirppismatka tänä vuonna! Ensi vuonna sitten taas jonnekin, missä ennen ei ole tullut kirppiksiä koluttua. Onko teillä ehdotuksia Savonlinnan läheisyyden kirppareista?

Kaunista syyskuun viikonloppua! Minulla on rästissä paljonkin kirppisostoksia, mutta nyt juuri asuminen Helsingissä ja vain viikonloppuisin Turussa piipahtelu aiheuttavat sen, että kuvaaminen ja kirjoittelu ovat jääneet harmillisen vähäiselle. Ehkä myöhemmin syksyllä tilanne tasoittuu, toivotaan niin. 

keskiviikko 22. elokuuta 2018

Siivouspäivä lähenee!

Lauantaina vietetään jälleen valtakunnallista Siivouspäivää. Aion kerätä kimpsuni ja kampsuni ja ryhtyä myyntihommiin Helsingissä Ruttopuistossa (Vanha kirkkopuisto). Toukokuun Siivouspäivä sujui mainiosti hyvässä säässä, katsotaan jos tuleva viikonloppu suosisi ulkoilmakirppiksiä myös.

Viime kerralla iso osa myyjistä oli saapunut paikalle jo ennen klo 8, mutta luulenpa, että itse tähtään kello 9 pintaan. Toivotaan, että saan mahdutettua itseni ja myytävät kamppeet johonkin kulmaan. Toukokuussa väkeä oli kiitettävästi, jopa tungokseen asti.

Myytäväksi tulee tuttuun tapaan astioita, vaatteita, koruja, kenkiä. Päätin luopua ruskeasta Killasta, mitä minulla on vähiten kaikista Kilta-väreistä. Jännä nähdä, innostuuko kukaan tuosta Killasta ja pääsevätkö astiat uuteen kotiin.


Ehkä nähdään lauantaina! Kirppisonnea kaikille ostajille ja myyjille!

sunnuntai 19. elokuuta 2018

Suuri kirppismatka 2018, päivä II [Savonlinna]

Kirppismatkan toinen päivä sijoittui Savonlinnaan. Savonlinnan kirpparit ovat vähän niin kuin jo perinne. Aikaisempien vuosien postaukset pääsee lukemaan täältä: 2017, 2016, 2015. Paikkakunnan kirppikset eivät ole siis upouusia, mutta kun kerran vuodessa paikoilla pyörähtää, ei ainakaan samat tavarat pyöri silmissä. Tänä vuonna ei kohteisiin tullut yhtään uutta tuttavuutta, vaan kaikki kirpparit olivat jo ainakin kertaalleen tuttuja.

Ensimmäisenä matkasimme Kierrätyskeskukseen. Savonlinnan kierrätyskeskus ansaitsee hehkutusta. Tavarat ovat ojennuksessa, paikka on ilmava ja usein jotain kivaa tarttuukin matkaan. Tällä kertaa jätin parit Kilta-lautaset hyllyyn, kun tuntui, että pinnassa oli naarmuja liikaa, vaikka halvalla lautaset olisivat irronneet.

Hieman kreisi-kategoriaan menee pienistä helmistä valmistettu kaulakoru. Vähän tukala tuo koru on ja itse asiassa ajattelin laittaa sen festareille, mutta tällä erää Flowta ei juhlittu tuo kaulassa. Koru on mielestäni vähän vanhempaa tekoa, mutta en aivan varma asiasta voi olla. Tästä maksoin 0,50 euroa.


Toinen löytö on joulunpunainen silkkipaita 2 eurolla. Paidassa on merkintä 34/36, mutta paita tuntuu jättimäiseltä. Ehkä lyhennän tuota tai sitten käytän tätä tunikana tai vyön kanssa. Vaate tuntuu siltä, että sitä ei ole montaa kertaa pidetty, kun pinta on ihan kiiltävä ja iskemätön.


Toinen kohde oli Retro-kirpputori, mikä on enemmänkin vanhan tavaran liike. Tykkään paikasta kovasti ihan siksi, että tila on pullollaan kaikkea kaunista. Hinnat ovat vähän korkeita, mutta löysin esimerkiksi kaksi sinistä hyväkuntoista Kilta-lautasta neljän euron kappalehintaan.



Hypistelin koruvalikoimaa pitkään ja nappasin matkaani messinkiä ja turkoosia väriä yhdistelevän sormuksen 1,50 eurolla. Sormus on aivan ihana ainakin näin kesällä!


Kolmantena kolusimme Pelastakaa lapset ry:n kirppiksen, mutta tänä vuonna paikasta ei löytynyt mitään tuliaisia. Tykkään tuon kirppiksen tunnelmasta, mutta kuulemma aikaisemmin paikassa on ollut vielä mahtavammat valikoimat ja hinnat todella pienoiset.



Kympintori oli neljäs kohteemme. Energiatasot alkoivat olla jotenkin vähän alhaalla, vaikka nautimme jäätelöä ennen paikan koluamista. Nappasin matkaani 2,50 eurolla värinokkosen. Olen tätä muotikasvia himoinnut jo jonkin aikaa ja yhden yksilön Turusta löysinkin, mutta tuo toinen on ollut  vähän surkeana. Toinen, vaaleampi nokkonen löytyi Turusta Kirppiskeskus Hassiselta kesäkuussa 2,30 eurolla. Nämä kasvit pitäisi vielä istuttaa omiin ruukkuihinsa, mutta nyt ne ovat hengailleet muovisissa purkeissaan. Molemmat kasvit ovat kyllä kasvaneet ihan silmissä, ehkä aurinkoinen ikkunalauta on tehnyt molemmille hyvää.


Viidentenä katsastimme Kierrätyskeskuksen toisen myymälän, mikä sijaitsee Kympintorin lähellä. Tälläkään kertaa en löytänyt paikasta mitään. Tuolta löytyy ennen kaikkea vaatteita ja asusteita, esimerkiksi astioita ei valikoimassa ole.



Kuudes ja päivän viimeinen paikka oli monena vuotena positiivisesti yllättänyt A-killan kirppis. Tällä erää matkaani tarttui kaksi tummaa Kilta-lautasta parilla eurolla. Nyt tosin epäilen, että olenko vahingossa hankkinut Teemaa. Hmm...mielestäni lautasen muoto on ihan Kiltaa (aika hyvin Killan mielestäni tunnistan), mutta lautasen väri kielii muuta. Osaatteko sanoa, onko Teemaa liikkeellä ilman leimaa?

Tällainen setti tänä vuonna Savonlinnasta. Ensi kesänä toivottavasti taas uudelleen!

Viimeisenä matkapostauksena on luvassa Somerniemi ja sen liepeet. Ihanaa elokuun jatkoa!

lauantai 11. elokuuta 2018

Suuri kirppismatka 2018, päivä I [Loviisa, Kotka]

Loma on lusittu, uusi työpaikka korkattu ja suuri kirppismatka tuntuu kaukaiselta muistolta vain. Tänäkin kesänä perinteiseen tapaan matkasimme Itä-Suomeen mökkeilemään ystävien luo ja siihen kylkeen kehkeytyi "suuri kirppismatka" heinäkuun lopussa.

Kirppismatkojen idea on yksinkertainen: uusia kirppispitäjiä, yllätyspysähdyksiä ja mahdollisimman monta kirppiskohdetta per päivä. Tämä on siis kirppistelijän unelma ja muiden kauhistus  varsinkin hellepäivänä, luulisin niin.

Yhteensä kirppispäiviä oli kolme, tai tarkemmin ottaen 2,5. Tällä erää tein tavallista huonommin ennakkovalmisteluja matkaa varten ja esimerkiksi Loviisasta löytyi lopulta vain kaksi kirppistä, missä vierailimme. Yleensä tutkin melko tarkkaan netistä mahdolliset kirppikset kohdepaikkakunnalla ja matkaan lisätään aina lennossa tienvarsikylttien mukaan lisää kohteita.

I Loviisa

Ensin matkasimme Loviisan Suurkirppikselle. Paikka ei ole kooltaan aivan valtava, vaikka nimi niin kertookin. Vaatteiden osalta kirppis tarjosi tavallista meininkiä: ketjuliikevaatteita ja oikeasti vanhempia vaatteita ei ollut edes nimeksi. Astiat tuottivatkin sitten paremman saldon.


Sinisillä kukilla varustettua käsinmaalattua Arabian kuppia en voinut vastustaa, varsinkin kun teekuppina on Kilta. Aluslautanen ei välttämättä kuulu settiin tai ainakaan se ei ole Kiltaa, leima ja tieto käsinmaalaamisesta, toki on. Luulin hetken, että lautanen saattaisi kuulua Ulla Procopén Fiesta-sarjaan, mutta ei se taida olla niin (ja MM ei kyllä viittaa Procopéhen). Tunnistaako tai tietääkö kukaan tästä kupista jotain?


Maksoin ehjästä kupista 8 euroa. Kahdella eurolla matkaani lähti myös vihreä Kilta-kuppi.


Koin kovan henkisen taistelun seuraavan löydön kohdalla: kaksi Esteri Tomulan kuvittamaa seinälautasta löytyi 7 euron kappalehintaan. Pyörittelen kirpparilla usein näitä Botanica-sarjan lautasia, mutta olen jättänyt tähän mennessä koristelautaset aina hyllyyn. Nyt en voinut jättää näitä, vaikka tiedän, että ostos oli vähän järjetön.


Nyt mietin mökille näitä seinälautasia riviin  se voisi näyttää varsin kivalta. Täytyy esitellä idea eteenpäin vielä. Tästä voisin saada mahdollisuuden hitaaseen keräilykohteeseen myös... Katsotaan. Hetken ajan mietin myös lautasten eteenpäin myymistä, rumasti sanottuna siis trokaamista, mutta nyt kallistun säilyttämisen kannalle.

Suurkirppiksen jälkeen etsimme tuloksetta Aittakirppistä ja Vadelmatarhaa, mutta molemmat paikat olivat joko lopettaneet toimintansa tai sitten emme vain osanneet löytää niitä. Hikikarpalot alkoivat valua tavallista enemmän, kun tajusin, että Loviisan kirppisanti jäisi ihan laihaksi. Onneksi kysyin Vadelmatarhan etsintäsession lomassa kadulta apua ja meille kerrottiin, että Ankkurikirppis (entinen Samaria tai Wanhakierto  Fina fynd) löytyisi paikkakunnalta.


Ankkurikirppis oli oikein mukavan oloinen, kompaktin kokoinen hyväntekeväisyyskirppis. Hinnat olivat suht kohtuullisia ja astioita hyllyissä oli vaikka millä mitalla. Lopulta löysin mukaani eurolla teesihdin ja ystävälleni silkkipaidan (ei kuvaa).

Loviisan hieman niukan kirppisannin jälkeen suuntasimme Kotkaan. Onneksi Kotka ei tuottanut pettymystä kirppisten määrässä. Ehdimme kiertää lopulta 6 paikkaa! Väliin mahtui jopa nopea kahvittelu Pitkossa (suositus), ei siis pelkästään kirppissuorittamista!

II Kotka

Kotkan eka kirppiskohde oli Aarrearkku. Itsepalvelukirppis ei tarjonnut mitään tajunnanräjäyttävää ainakaan tällä kertaa. Toki jokin toinen päivä ja kerta, voisi tilanne olla ihan toinen  niin kuin aina.


Matkaani tarttui 1,50 eurolla pikkulusikoita. Huomasin vasta ensimmäistä kertaa lusikoita käytettyäni, että lusikan koko on hitusen pienempi kuin ns. tavallinen teelusikka. No, minua tämä ei haittaa, mutta ehkä isompikätiset kokevat lusikat miniatyyrisinä.


Aarrearkun jälkeen suuntasimme läheltä löytyviin Fidaan ja Pelastusarmeijalle. Fidassa oli helleaallon aikana aivan tajuttoman kuuma, mutta tavallisesti paikka ei ole varmaankaan aivan yhtä tukala. Löysin Fidasta hyvökuntoisen Kilta-kulhon. Opiskelija-alennuksen jälkeen astian hinnaksi jäi 2,40 euroa. Pelastusarmeijasta en tällä erää löytänyt mitään, vaikka esimerkiksi vaatteita paikassa oli kunnioitettava määrä. Ehkä myös hellesää verotti hieman vaaterekkien pyörittelyä.


Näiden kolmen kohteen jälkeen siirryimme etäämmälle Kotkan saaresta, keskustasta. Neljäs paikka oli Turvalan kirppis. Täytyy sanoa, että tämä paikka oli reissulla ainoa, mistä jäi mieleen melko tympeä palvelu. Olen toki tottunut, että välillä kirppiksillä on aivan laidasta laitaan meininki, mutta jotenkin kassahenkilön nihkeys jäi erityisen hyvin mieleen.


Hieman harmittavasta kohtelusta huolimatta, löysin matkaani eurolla kultareunaisen kuohuviinilasin (näitä minulle on kertynyt jo 11 kappaletta, eli tusina on nyt täynnä). Harjattu metallinen rintakoru on mielestäni tosi kiva ja kustansi 2 euroa.

Viidentenä vierailimme Karhulan kirppiksellä. Tämä kirppis nousi Kotkan kohteista tällä kertaa henkilökohtaiseksi suosikikseni. Paikassa on selvästi ns. ammattimaisempi ostomyynti-puoli ja sitten on perinteisen oloinen hyllykirppis. Lopulta nappasin matkaani vain kaksi väritöntä Fauna-lautasta. Hintaa lautasilla oli 6 euroa kipale. Olisin voinut paikasta haalia mukaani monta muutakin astiaihanuutta, mutta päätin olla järkevä.

Päivän kuudes kirppis oli Jussin Jättikirppis. Tilassa oli paljon tyhjiä hyllyjä ja täytyy myöntää, että olimme aika uupuneita päivän kirppissessioinnin ansiosta. Tällä kertaa mieleeni ei onneksi hiipinyt pakko löytää jotain -ajatusta viimeisessä paikassa, vaan olin suorastaan tyytyväinen, että en tehnyt mitään löytöjä.

Kotkan jälkeen suuntasimme kohti Savonlinnaa. Kirppistelyssä oli päivän tauko, joka vietettiin mitä parhaimmassa seurassa uiden, syöden ja skumppaa nauttien. Rentouttavaa!

Miltä Loviisan ja Kotkan löydöt vaikuttavat? Jäikö monta hyvää paikkaa kiertämättä?

ps. Kirppismatkapostaukset jatkuvat vielä muiden päivien osalta eli, kannattaa siis jäädä linjoille. Kuvassa vähän esimakua tulevasta.

tiistai 31. heinäkuuta 2018

Talvi keskellä kesää

Rakkauteni muumeja kohtaan ei ole laantunut. Nykyään tosin tuntuu, että monet alkavat kyllästyä muumimukien keräilyyn. Ehkäpä isoin innostus laantuu ja uusi puskee taas jossain kohtaa pintaan. Hieman hullua on, että Arabia syytää jatkuvasti ilmoille uusia mukeja kiihtyvässä tahdissa. Tästä aiheesta olen kirjoitellut pidemmän postauksen jo parisen vuotta sitten.


Elokuussa ilmoille laitetaan oikea keräilijän unelma tai painajainen: Muumin päivän muki, jota myydään vain yhden päivän ajan. Itse olen rajannut mukien oston vain käytettyihin nyt, kun mukeja ei tehdä enää laisinkaan Suomessa. Vähän tuo erikoismuki kuumottelee, mutta katsotaan nyt, jos lähden tuohon leikkiin mukaan.

Olen pikkuhiljaa kerännyt vuosien 20072009 tummasävyistä talvimukisarjaa. Nyt sitten loman aloituksen kunniaksi tai gradun työstämisen kunniaksi sijoitin 36 euroa vuoden 2009 Jouluyllätys-mukiin. Tämä löytyi Wanhasta Nestorista ja hinta oli pienen alennuksen jälkeen tuo maksamani.



Pidän Jouluyllätyksen toisesta puolesta erityisesti. Mukin kyljessä majaileva hiihtohemuli on ihan paras. Voisin katsella vain tuota hemulia, en niinkään innostu mukin toisesta kyljestä. Hauska yksityiskohta tässä mielestäni on suksilla oleva "pikkukaveri" ja kulmien ala kurtisteleva Pikku Myy.

Tällainen talvinen tervehdys siis helteen keskelle!

maanantai 30. heinäkuuta 2018

Kirppistelyä maakunnissa

Heinäkuu on vierähtänyt lomaillessa. Lomapuuhat eri puolilla Suomea ovat olleet niin kivoja, että loman ei toivoisi loppuvan laisinkaan. Myös kirppiksillä on tullut pyörittyä suht ahkerasti. Viime viikolla teimme ns. kesän virallisen kirppismatkan Loviisan, Kotkan, Savonlinnan ja Somerniemen maisemiin. Tuosta kirppis-tourneesta tarkemmin vähän myöhemmin, mutta nyt ensin yksittäisten kirppisten antia tältä kuulta.



Kirppiksiä on tullut koluttua Mäntässä, Hämeenlinnassa, Karjaalla ja Salossa. Salo on kyllä omaan mieleeni kirppistelypaikkojen kuningatar. Tällä erää Salon Secondhandmarketista löytyi 6 eurolla Marimekon Muija-kuvioinen peltipurkki. Minulta löytyy kaksi samanlaista purnukkaa, mutta pienemmässä koossa entuudestaan. Yhtään peltipurkkia en tarvitse, mutta tätä Muijaa en voinut vain vastustaa! Nyt sen sisältä löytyykin jo jauhoja, eli purnukka pääsi sentään käyttöön.


Samaisesta paikasta nappasin mukaani Kjell Westön Missä kuljimme kerran -kirjan 0,50 eurolla. Olen lukenut Westöltä kaikki muut teokset paitsi tämän kovasti kehutun ja palkitun opuksen, eli ehkäpä on aika lukaista myös tämä vihdoin (itse asiassa aivan uusin kirja on lukematta, mutta lukulistalla).


Mustat nilkkamittaiset housut löytyivät 4 eurolla. Nämä ovat ihan ketjuliikkeet (BikBok) pöksyt, mutta mustien kapeiden housujen suurkuluttajana en voinut jättää sopivia housuja ostamatta, vaikka muuten ketjuvaaterytkyjä välttelen.



Toinen kiva vaate, jonkun itseompelema merihenkinen toppi, löytyi puolestaan Salon Aarresaaresta parilla eurolla. Paidassa on kiva yksityiskohta: pieni tasku helman alalaidassa. Salosta löytyi muitakin ostoksia, mutta loput menivät ystäville. Kirppishamsterina saan välillä ns. toimeksiantoja ja etsin aktiivisesti myös muille ihmisille kirppisjuttuja, mm. puuttuvia astioita ja keräilytavaroita. On aina ilo bongata myös muille löytöjä!

Olin päiväreissulla iki-ihanassa Fiskarsissa ystäväni kanssa ja kolusimme taideantien lisäksi todella monta kirppistä KarjaaBillnäs-akselilla. Lopulta meistä kumpikaan ei löytänyt juuri mitään kotiin vietävää (paitsi yhden aivan upean huonekaluihanuuden, mutta siitä lisää syyskuussa, jos tuon pöydän itselleni saan  olen jonossa toisena). Paluumatkalla poikkesimme aivan sattumalta Muurlassa Kivitalo-nimisessä paikassa. Aluksi luulin, että kyseessä on ihan tavallinen pihakirppis, mutta kävikin ilmi, että talossa toimii muulloinkin kirppis.


Nappasin Kivitalossa mukaani super söpön vanhan englantilaisen kissapostikortin. Katsokaa tuon kissan ilmettä! En kestä. Kortti menee seinällä, mutta en ole vielä löytänyt passelia paikkaa kissasöpöläiselle. Kortti maksoi euron.

Mäntässä ehdin käydä kuvataideviikkojen ja museoiden lomassa yhdellä kirpparilla, Amandan aarteissa. Kyseessä on tosi kiva kirppis, mutta tällä kertaa mukaani tarttui 6 eurolla vain pieni kahvallinen tarjotin. Tämä kaunistus matkaa mökille toimittamaan hiuspinnien ja muiden pikkujuttujen alustan virkaa.


Sininen korvallinen Kilta-astia tuli vastaan Oriveden Orikirppiksellä 1,50 eurolla. Paikka oli positiivinen yllätys ja tämä oli ensivisiitti kyseiselle kirpparille. Kulhon pohjassa ei ole leimaa, eli alhainen hinta saattoi johtua juuri leimattomuudesta.

Hämeenlinnassa piipahdimme Suomen kasarmin aarteissa. Vierailu oli ensimmäinen lajiaan, mutta ei varmastikaan viimeinen. Paikka on sekoitus kirppistä ja vanhan tavaran liikettä. Tavaraa löytyy astioista huonekaluihin ja tekstiileihin.


En voinut vastustaa pussillista koruja vitosella. Tiesin, että osa koruista olisi rikki, mutta useampi aivan ehjä hely pussista lopulta löytyi. Tunsin oloni ihan muumien Nipsuksi, kun hypistelin korupussia, eli en voinut mitenkään jättää tätä aarretta ostamatta.


Tampellan kalapyyhe (Aune Laukkanen design) on mielestä oikea löytö! Tämä tyylikäs keittiöpyyhe maksoi vain vitosen. Bongasin pyyhkeen vasta kassalla  se oli juuri tulossa myyntiin. Kerrankin olin oikeaan aikaan paikalla! Leipäkori maksoi euron ja löytyi samaisesta paikasta.


Maakunnissa on ihan parasta kirppistellä, koska paikat ovat usein tuntemattomia ja kirppiskohteet yllättävät melkein poikkeuksetta. Vielä on lähialueelta esimerkiksi Lohjan kirppikset koluamatta kokonaan, ehkäpä syksyllä joku viikonloppu matkaan Lohjan apajille.

Löytyykö ostoksista suosikkeja?

Ihanaa viikkoa! Palataan kirppisasioihin pian taas.