Kirppislöytöjä

Keräsin olohuoneen pöydälle kirppisostoksia, mitä olen haalinut viimeisien kuukausien aikana. Itse asiassa mukana on löytöjä, mihin ole törmännyt jo ennen kesää, eli aivan tuoreita ostoksia kaikki eivät ole.

Suurinta käsien tärinää (oikeasti!) ja huumaa tuotti Kirppis-Center Manhattanilta bongattu iso Arabian kukkaruukku. En ole edes tiennyt, että tätä Richard Lindhin suunnittelemaa SL-mallista  (1959–1972) ruukkua on valmistettu näin isossa koossa. Kuvissa on mittatikkuna blogin alkuaikoina hankittu saman mallinen vaalea, mutta huomattavasti pienempi purnukka.

Ruukku ei ollut missään nimessä halpa, maksoinhan tuosta 40 euroa. Joskus kuitenkin tietää, että jos esineen jättää kirpparille, alkaa kaduttaa. En ole hetkeäkään haikaillut rahojen perään, vaan olen edelleen kovin innoissani ruukkuperheen uudesta tulokkaasta. Ja kaikkihan on suhteellista, 40 euroa on 4 pulloa viiniä Alkosta tai 2,5 bussilippua Turusta Helsinkiin jne.

Vielä ruukussa ei ole kasvia. Siihen muuttaa viimeistään ensi keväänä kovaa vauhtia kasvava peikonlehti tai vanha, kookas kliivia.

Aivan erilainen ja kutkuttava kirppistapaus sattui syyskuun alkupuolella matkalla mökiltä kotiin. Bongasin pihakirppiskyltin ihan sattumalta ja pitihän kirppikselle päästä kohnottamaan. Eikä turhaan! Voisin sanoa, että harvemmin edes pihakirppiksillä ihmiset tuntuvat haluavan tavarasta todella halvalla eroon, mutta tällä kertaa näin todellakin oli.

Sain 9 eurolla kaiken kaikkiaan Arabian kaksi kesäkukkalautasta ja viisi hopealusikkaa (nämä menivät äidilleni), mustapäisen kakkulapion, Scandia-lusikan ja -veitsen + mökille savikolpakon, muki voisi olla Arabiaa, sellainen olo minulla on. Varmasti olisin voinut tinkiäkin, mutta olin sen verran tyytyväinen kykyyni bongata aarteita esiin, että maksoin mukisematta pyydetyn summan.

Peltipurkkeja pyrin välttämään, mutta Hangon keksin pitsikuvioinen laakea rasia kuudella eurolla jotenkin vain tarttui käteeni, enkä saanut sitä ennen kotia irti itsestäni. Olen päättänyt, että uusia purkkeja ei saa kotiin tulla, ellei purkille ole mielessä käyttötarkoitusta. Onneksi muistin postikorttiröykkiön laatikossa – ja näin saivat postikortit siistin ja kauniin säilytysrasian. Purkki löytyi Manhattanilta.

Rottinkinaulakko löytyi puolestaan kesäloman, lopussa Kustavin Parattulasta eteiskirppikseltä. Tuolla kotiirpparilla olen käynyt ennenkin (klik, klik). Naulakolle ei ole paikkaa – vielä, mutta uskon vakaasti, että kahden euron naulakko löytää vielä paikkansa ennemmin tai myöhemmin.

Sohvan tyynyröykkiöön liittyi värikkään raikas tyynynpäällinen Manhattanilta kahdella eurolla. Minulle ei ole käsitystä kankaan alkuperästä, onko kangas uutta vai vanhaa tuotantoa, mutta tykkään kovasti kankaan väriyhdistelmästä ja kuviosta.

Hopeanharmaat Sorel-merkkiset nahkakengät löysin jo keväällä Töölön Kaivarin kanuunasta neljällä eurolla. Kengät ovat todella hyvälestiset ja laadukkaat. Luulen, että kenkiä ei oltu montaa kertaa pidetty, sen verran hyvässä jamassa ne olivat ostohetkellä.

Kesän päätteeksi nappasin matkaani Kampin kirppikseltä vitosella Vagabondin nahkasandaalit, vaikka ilmat eivät enää ole ihan sandaalikelejä Minulla on kaapissa samanlaiset ruskeat. Tutut kengät oli hauska löytää hyväkuntoisina, halvalla ja käytettynä. Katsotaan, ovatko tulevat kesät yhtä helteisiä kuin mennyt, mutta varmasti sandaaleille on käyttöä jatkossakin.

Koruharakkana olen haalinut parit kivat helyt myös kokoelmaani: Hyvinkään Säästö-Kareisa löytyi messinginvärinen kaunis riipus 1,30 eurolla ja Riihimäen kierrätyskeskuksesta kookas sormus ja kullanvärinen rintakoru yhteensä 0,75 eurolla.

Tällainen ryöppy kaikkea kivaa tällä erää. Löytyikö uusista tulokkaista suosikkeja? Mikä olisi tarttunut myös sinun matkaasi?

Aurinkopullo!

On joitakin keräilyesineitä, mistä olen haaveillut jo pitkään. Yksi niistä on Helena Tynellin (1918–2016) suunnittelema Aurinkopullo Riihimäen lasille. Nyt voinkin vetää yhden designesineen yli toivomuslistaltani, kun nykyään ikioma pullo koristaa keittiön hyllyä!

Minulle kävi aikamoinen tuuri – ainakin omasta mielestäni – Riihimäen kierrätyskeskuksessa. Etsinnässä oli aivan muuta kuin suomalaista lasia, mutta kassalla tajusin, että kaikki tuotteet ovat 50%:n alennuksessa. Samalla huomasin tutun lasipullon tiskin vitriinissä. Kysyin hintaa ja olisin voinut pullon ostaa ihan alkuperäiselläkin hinnalla, mutta ale siivitti entisestään ostohalua. Pullolle jäi hintaa vain 11 euroa.

Sinänsä huvittavaa, että samaisessa kaupungissa on Lasimuseossa meneillään Helena Tynellin tuotantoa esittelevä näyttely ja silti onnistuin nappaamaan tämän ikonisen ja rakastetun lasipullon itselleni paikkakunnan kirppikseltä kukkaroystävälliseen hintaan. 

Toki oma pulloni on pienintä kokoa (näitä on tehty käsittääkseni neljää kokoa) ja vielä väritöntä lasia, eli jos vastaani olisi kävellyt suurimman kokoinen pullo vaikka violettina, olisin voinut kiljua ehkä vielä vähän enemmän riemusta. Kiljahtelua tapahtui toki nytkin! Materialisti kiittää ja kuittaa.

Suuri kirppismatka 2018, päivä III [Hyönölä, Somerniemi]

Palataan vielä hetkeksi heinäkuun loppupuolelle ja kirppismatkan viimeiseen päivään. Olen haaveillut jo pitkään, että pääsisin katsastamaan Somerniemen kesätorin. Tori tarjoaa kirppislöytöjä, mutta myös perinteisiä torituotteita ja uutta rihkamaa. Kirppismatkan kolmas päivä suuntautui siis Somerniemelle.

Ajaessamme kohti kesätoria, osui matkan varrelle myös useampi kirppiskyltti. Ensimmäinen yllätyspysähdys tapahtui Pusulan Hyönölässä. Paikkakunnalta löytyi aivan sattumalta ihana leipomo, mistä matkaamme lähti herkullinen ruisleipä ja vanhanajan voilla leivottu pullapitko.

Voin suositella ehdottomasti Hyönölän Leipomoja kahvila Tuukkasta. Leipomon tuolit ja muu sisustus henkivät mennyttä aikaa ja esillä oli myös kauniita vanhempia kahvikuppeja. Kaikki leipomotuotteet näyttivät niin suussa sulavilta, että olisin voinut maistella kuppilassa vaikka mitä. Paikan palvelu oli myös erinomaista.  



Leipomon kanssa samassa risteyksessä majaili entisessä kyläkaupassa (?) lauantaisin auki ollut pikkukirppis. Olen tainnut tulla vanhaksi, kun kaikki lapsuudesta tutut esineet innostavat minua entistä enemmän. Melkein ostin pienen tassuilla tarttuvan pehmoeläimen itselleni, mutta onneksi tulin järkiini. Tai, no. Lähtihän matkaani vanha virtahevon kuvalla koristeltu penaali 0,50 eurolla meikkipussiksi, eli ihan kamalan paljon en päässyt eteenpäin tarrautuvasta pikkueläimestä.



Fazerin vanhaa ruusukuvioista konvehtirasiaa en voinut vastustaa. Siitä tulee hieno lahjarasia jollekin littanalle lahjalle. Rasiaa ei oltu hinnalla pilattu: 2 euroa.



Hyönölän jälkeen nokka osoitti jälleen kohti Somerniemeä. Hieman ennen lopullista päämäärää, bongasin parikin pihakirppistä. En valitettavasti osaa sanoa, missä pysähdyimme, mutta tiellä 280 olimme. Viehättävän vanhemman puutalon pihalle oli kasattu todella kauniisti esiin myytävää tavaraa. Rakennuksen kuistilla oli myös myytävää ja nautin joka hetkestä tässä kauniissa miljöössä.





Hipelöin kaikenlaista pihamaalla, mutta päädyin lopulta ostamaan vain messinginvärisen sormuksen (on kuulemma sormustin) 0,50 eurolla ja pramean rintarossin eurolla. Minulle tuli jotenkin todella hyvä mieli tuosta pysähdyksestä ja Hyönölän visiitistä, eli hihkuin jo valmiiksi innosta, kun lähestyimme Somerniemen kesätoria.   

Kesätori oli miellyttävä kokemus, mutta aamupäivän yllätyskohteet olivat niin tuoreessa muistissa, että lopulta pitkään odotettu ja haaveiltu kokemus kesätorista jäi vähän päivän muiden kirppis- ja leipomokokemusten varjoon.



Kesätori tuntui olevan aivan valtavan suosittu. Paikalla oli autoja parkkipaikat täynnä ja ihmisiä suorastaan kuhisi. Myyjiä ja myytäviä tavaroita oli mukavasti, mutta monet myyjät tiesivät myös tarkalleen, mitä olivat myymässä. Iso osa myyjistä vaikutti ammattimaisilta vanhan tavaran asiantuntijoilta.

Lopulta matkaani lähti vihreä Kilta-aamiaissetin lautanenn 4 eurolla ja vanhasta kuviollisesta pyyhkeestä ommeltu saunamyssy vitosella. Saunamyssy on jälleen kerran asia, mikä olisi varmasti aivan helppo itse ommella, mutta olipa mukava löytää tuote valmiina - omat ompelukset kun tuntuvat jäävän vähän liian helposti vain idean asteelle.





Tällainen kirppismatka tänä vuonna! Ensi vuonna sitten taas jonnekin, missä ennen ei ole tullut kirppiksiä koluttua. Onko teillä ehdotuksia Savonlinnan läheisyyden kirppareista?

Kaunista syyskuun viikonloppua! Minulla on rästissä paljonkin kirppisostoksia, mutta nyt juuri asuminen Helsingissä ja vain viikonloppuisin Turussa piipahtelu aiheuttavat sen, että kuvaaminen ja kirjoittelu ovat jääneet harmillisen vähäiselle. Ehkä myöhemmin syksyllä tilanne tasoittuu, toivotaan niin.