Kevättä kohti – viherkasvijuttuja

Varma kevään merkki on se, että viherkasvit alkavat kurotella entisestään kohti aurinkoa. Mä puolestani alan katsella kukkapurkkeja kriittisesti ja miettiä, että mitkä kasveista kaipaavat  uutta ruukkua, mullanvaihtoa tai muuta pientä huoltoa.

Tuon leikellyn peikonlehden kanssa taitaa käydä hassusti. Aikaisemmista kerroista poiketen, en taida enää saada tuosta kasvia, niin huonosti varret ovat lähteneet juurta kasvattamaan. Toinen arvoitus on se, että räväkän värinen värinokkonen on kasvattunut kauhean innokkaasti pituutta, vaikka haluaisin tyyppiin tuuheutta. Ehkä värinokkosta pitäisi leikellä vielä tiuhempaan tahtiin. Jos teillä on vinkkejä värinokksen tuheuttamiseksi, laittakaa ihmeessä tulemaan! 

Tämä kuva on muistutus siitä, että tuo ihana suurikokoinen Arabian kukkaruukku on edelleen vailla kasvia. Pian pitäisi tapahtua. Kuva antaa myös hyvän käsityksen siitä, että kasvi ei voi olla aivan pikkuruinen, minkä ruukkuun lykkää.

Massiivisin viherkasvini on tämä hieman epämääräisesti leveyttä ja pituutta kasvanut kumiviikuna. Tämän tyypin hankin muuten aikoinaan ihan kukkakaupasta ja kas, kasvista on vuosien saatossa kasvanut tällainen ihan komea yksilö. Kumiviikunan leikkaaminen on aina vähän jännittävää, mutta nyt päätin pätkäistä tuon yhden pitkän oksan juurtumaan uudeksi yksilöksi. Tämä kasvi on ollut matkassani ainakin 15 vuotta. Vielä vanhempi yksilö on tuo ylempänä esitelty peikonlehti –  aikoinaan kasvi oli sellainen isokokoinen ja komea, sittemmin on sattunut ja tapahtunut. Onneksi toisessa ruukussa on kasvamassa toinen vähän paremmissa kantimissa oleva saman lajin edustaja.

Onko ruudun toisella puolella viherkasvihommat jo tältä keväältä hoidossa vai onko muita matti- ja maijamyöhäisiä?

Kaunista, keväistä viikonloppua!

Kolme kirppislöytöä

Hups, maaliskuu lähestyy jo melkein loppuaan – hurjaa, millä vauhdilla tämäkin vuosi on taas viuhahtanut jo melkein huhtikuuhun. Kirppislöytöjä on tullut tehtyä melko maltillisesti. Tässä kahden kirppisvisiitin antia.

Tanskalainen tuhkis // Svend Aage Holm-Sørensen, Søholm keramik

Epäilen, että kyseessä on tuhkakuppi. Täytyy myöntää, että astian muoto ja väritys vetivät pidemmän korren kuin astian käyttötarkoitus. Tuhkis tuntuu muuten aika irvokkaalta kapineelta, ainakin sisätiloissa, mutta eipä siitä ole kauhean pitkä aika, kun vielä monissa kodeissa, työpaikoilla ja julkisissa tiloissa vedeltiin röökiä ihan huolella.

En ole löytänyt tästä astiasta paljoakaan tietoa. Se sentään on tiedossa, että tanskalainen suunnittelija Svend Aage Holm-Sørensen on vadin suunnitellut 1950-luvun puolivälissä todennäköisesti. Löysin vastaavalla kuviolla koristellun maljakon (linkki) ja ihmettelen hitusen maljakon hintaa. Itse nappasin tuhkiksen Hassisen kirppikseltä 6,50 eurolla. Jos pohjassa olisi ollut Arabian leima, olisi hinta ollut varmasti toisenlainen.

Suomalainen Tiina-merkkinen mekko

Tämän suomalaisen Tiina-mekon löysin Töölöntorin Kaivarin kanuunasta kympillä. Mekon väritys on mielestäni ihana: tummalla pohjalla olevat kukkakuviot voisivat olla suoraan loppukesän pimenevistä illoista. Mekossa ei ole materiaalilappua, mutta vähintään iso osa kankaasta on puuvillaa.

Aina välillä olen törmännyt tähän Tiina-merkkiin kirppiksellä, mutta usein vaatteen koko tai malli on ollut huono. Vaatekaapissani on jo yksi ihana Tiina-mekko parin vuoden takaa. Tästä yksilöstä ajattelin irrottaa vyölenkit pois, koska minusta mekon malliin ei sovi edes vyö, eikä vyötä ole edes tallella.

Tanskalainen peltipurkki // Dorthe Bruun Rasmussen, Laurids Lønborg A/S

Tämä melko psykedeelisesti koristeltu 1960-luvulle ajoitettu tanskalaisen Dorthe Bruun Rasmussenin koristelema peltipurkki löytyi myös Hassisen kirppikseltä. Olen ennen blogiaikaa bongannut tismalleen saman purnukan, mutta oranssipinkillä kuvioinnilla kierrätyskeskuksesta eurolla parilla.

Tätä samaista peltipurkkia olen jo aikaisemmin Hassisella katsellut, mutta nyt 5 euron hinta tuntui ok:lta ja kuiva-ainekaapissa pyöri ruoka-aineita, mitä mieluummin purkissa säilytän. Purkki oli siis melkeinpä hyötyostos! Kauniista ulkomuodosta saa tietysti myös plussaa.

Rentoa viikonloppua ja kevään odotusta!

Pieni kirppismatka Espooseen (ja vähän muitakin löytöjä)

Matkasin pari viikkoa sitten lauantaina ystäväni kanssa autolla Espoon kirppareille. Pari paikkaa oli entuudestaan tuttuja, mutta monta uutta kirppistä tuli myös koluttua. Ensimmäisenä kohteena oli minulle tuntematon Mankkaan Akseli-kirppis. Aluksi tuntui, että Akseli ei tarjoa juurikaan mitään kiinnostavaa, mutta lopulta taisin löytää eniten juttuja juuri tuolta.

1950-lukulainen metallinen pannunalunen oli oikea löytö. Eikä alunen ollut hinnalla pilattu: maksoin pannunalusesta euron. Korukokoelma kasvoi violetilla puisella aarikkamaisella rintakorulla. Koru kustansi 4 euroa.

Nuo kaksi muuta korua bongasin Helsingissä Mäkelänkadun Emmaukselta. Emalinen kettu ja timanttisilmäinen hiiri maksoivat yhteensä euron. Hyvin samanoloisen hiirikorun löysin aikoinaan Zurichista. Kuva Sveitsin hiirestä löytyy täältä. 

Kallein ostos Akselista oli tylsästi Haglöfsin ulkoilutakki 9,50 eurolla. Ehkä tämä takki on todiste siitä, että ostan melkein kaiken käytettynä. Mieluiten hakkisin aina jotain kaunista ja ihanaa, mutta välillä tuulitakkikin pitää hankkia.

Kilta-astioihin löytyi yksi lisäys muistaakseni 3 eurolla: keltainen hyväkuntoinen lautanen. Samassa pöydässä olisi ollut enemmänkin lautasia, mutta niiden pinnassa oli vähän liikaa naarmuja.                     

Töölön Relovesta löysin mieluisan vaatteen: yksinkertaisen puuvillatakin. Minulla on ollut monta vuotta kierrätyslöytönä bongattu musta Twist&Tangon lepakkomallinen kevättakki, mutta takki on haalistunut tosi pahasti. Tuon edellisen takin hankin ennen blogin perustamista, ehkä vuonna 2013. Nyt olikin hyvä hetki löytää uusi luottotakki. Tämä COS:in takki maksoi 25 euroa.

Takki on päällä tosi kiva ja ei ollenkaan näin "tylsän" näköinen kuin kuvissa. Mm. kauluksen alla on hauska yksityiskohta ja todellisuudessa takki on paljon a-linjaisempi, mitä kuvat antavat ymmärtää.

Nämä söpöt kannelliset emalipurkit huomasin Töölössä Wanhakierto-Finafynd -kirppiksen ikkunassa. Olin varautunut ihan tähtitieteellisiin hintoihin, mutta voitte uskoa ihmetykseni, kun kuulin, että pieni purkki maksaa 1,50 ja iso 2,50 euroa. En viivytellyt ostopäätöstä, vaikka olisi varmasti pitänyt. Oikeastaan olisin tarvinnut vain pienen purkin, mutta näköjään keräilijän on erittäin hankala kieltäytyä toisesta purnukasta, kun sekin oli saatavilla ja vielä mukavaan hintaan.

Olen aikamoisen usein kiristellyt hampaitani tuolla Wanhakierrossa hintojen takia. Ehkä pohjanoteeraus tapahtui loppuvuodesta, kun huomasin, että rikkinäisestä Kilta-kermakosta pyydettiin 18 euroa, haloo. Olen parikin kertaa miettinyt, että kyselisin vähän hinnoittelun periaatteita kyseisessä paikassa, mutta eihän nuo hinnat minulle kuulu...

Espoossa kiersimme Akselin jälkeen Nihtisillan kierrätyskeskuksen, mistä ei matkaan tarttunut mitään. Tuo kierrätyskeskus taitaa olla pääkaupunkiseudun suurin, mutta en ole vielä koskaan onnistunut löytämään valtavasta paikasta mitään, mutta kirppiksiä on hauska ehdottomasti vain kierrelläkin.

Nihtisillan jälkeen kurvasimme Espoonkeskuksen Fidaan, missä oli alepäivät. Vähän haiskahti siltä, että vitriinistä oli poistettu kaikki kiinnostava, mutta ystäväni bongasi minulle kivan villahameen. Tällaista hyvin perinteistä kietaisuhametta olen etsinyt pitkään, mutta nyt natsasi. Hame on täyttä villaa ja pituus on minulle juuri passeli, pikkuisen polven yläpuolelle. Englantilaiselle hameelle hintaa jäi 3,40 euroa.

Fidan jälkeen piipahdimme vielä viereisessä Uffissa ja Kirppiskahviossa, mutta en löytänyt noista paikoista mitään kotiin tuomisia. Silmiini osui ystävälleni Arabian kaunis raidallinen kukkaruukku parilla eurolla tosin. Ruukun pohjassa ei ollut leimaa, eli ehkä siksi hinta oli niin alhaalla.

Kurvasimme kierroksen päätteeksi vielä SPR:n Konttiin. Vähän alkoi olla kirppisväsymystä ilmassa, koska jaksoin katsella vaatteita ja astioita puolihuolimattomasti ja loput ajasta lojuin sovituskoppien sohvalla. Olisi varmasti pitänyt tankata paremmin ennen kierrosta ja kierroksen aikana. Nyt olimme niin huumassa autosta, että paahdoimme vain paikasta toiseen. Kotimatkan istuimme voipuneina hiljaa autossa maha kurnien. Kyllä kirppistely on välillä myös rankkaa!