keskiviikko 18. maaliskuuta 2020

Viherkasvikuulumisia + Arabian ruukkuja

Viherkasvit ovat selvinneet yllättävän kunnialla muutosta ja vuoden pimeimmästä ajasta. Tänä vuonna hankimme kaksi viherkasvivaloa, eli ehkä tälläkin on tekemistä asian kanssa + asuntomme on hieman valoisampi itsessään kuin Turussa oli.

Olen viimeiset vuodet ollut monen muun keräilijän tavoin innoissani Arabian kukkaruukuista, erityisesti Richard Lindhin SN- ja SL-mallin ruukuista. Tällä hetkellä tilanne on, että minulta puuttuu oikean kokoisia ruukkuja ja lautasia, eli kaapissa on odottamassa eriparisia astioita. Löysin pari viikonloppua sitten tori.fi:n kautta kaksi vaaleaa aluslautasta ja yhden tumman kookkaan ruukun 20 eurolla. Ihan mukava löydös ja ainakin pari ruukkua saivat oikean kokoiset lautaset alleen.



Ystäväni löysi minulle myös alkuvuonna kirppikseltä 15 eurolla tumman ruukun ja lautasen (kuvissa ruukku oikealla) ja en voinut moisesta kieltäytyä, vaikka periaatteessa pulaa näistä ruukuista ei todellakaan ole. On muuten hurjaa, miten muutamassa vuodessa näiden hinnat ovat nousseet aivan raketin lailla. Vaasassa kesällä 2015 oli vastaava ruukku 3 euroa (!). Toki viime elokuussa bongasin yhden ruukun myös samaisella summalla, eli kyllä näitä tulee edelleenkin välillä vastaan kohtuuhintaisina. Ja ai, niin, löysinhän viime kesänä Kerä-ruukun ihan todella halvalla myös.


Tänne asuntoon olen hankkinut myös pari uutta viherkasvia ihan uutena. Halusin eteiseen tai sen "jatkeena" olevana tilaan jonkun kasvin ja päätin ottaa riskin ja ostaa viirivehkan Plantagenista. Valintakriteerinä toimi tieto, että tämä kasvi viihtyisi myös varjoisassa paikassa. Katsotaan, kuinka kauan tyyppi pärjää ja toivotaan sille tietysti pitkää ikää.

Minulla on huonoja kokemuksia upouusista kasveista: niissä saattaa tulla ötököitä sekä kasvit tuntuvat olevan pumpattu täyteen ravinteita sun muita, jotta ne pärjäävät melkein missä vain olosuhteissa, mutta puolen vuoden kuluttua hankinnasta, alkaa usein kasvin alamäki. Toki poikkeuksiakin on. Esim. tuo kookkaaksi kasvanut kumipuu/fiikus on alkujaan pienestä kaupan kasvista kasvanut tuollaiseksi jättiläiseksi.


Usein minulla säilyy parhaiten ystävien ja työpaikkojen kautta tulleet pistokkaat sekä kirpparilta bongatut kasvit. Nyt erotin esim. viime kesänä kirppikseltä löytämäni valkotupsukin 'poikasen' omaan ruukkuunsa.


Olen nyt vaihtanut multia, käyttänyt kasveja suihkussa ja muutenkin tarkkaillut niiden kuntoa. Vielä joitakin mullanvaihtoja on edessä, mutta isoin työ on tältä keväältä paketissa. Lannoituksen aloittelen myös piakkoin  en ole vuosiin edes lannoittanut viherkasvejani, mutta nyt ajattelin ottaa itseäni niskasta kiinni ja huoltaa kasveja pikkuisen paremmin. Jostain syystä peikonlehden kanssa minulla on ollut erityisesti päänvaivaa: tuntuu, että kasvi ei viihdy ja se vain harvenee ja harvenee, mutta olen saamassa ystäväni superpeikonlehdestä pistokkaan (sama kasvi, joka eleli kanssani yksiössä täällä Helsingissä pari vuotta), eli jospa minullakin olisi valoisammat ajat edessä peikonlehtirintamalla.

Kaikki hyväksi havaitut viherkasvivinkit otetaan myös vastaan! Mukavaa maaliskuun puoliväliä toivotaan, että korona taittuu nopeammin ja elämä saadaan taas raiteilleen. Voimia ja jaksamista siis!

perjantai 13. maaliskuuta 2020

Ihania kattovalaisimia kirpparilta

Olemme hankkineet useamman kattovalaisimen 'uuteen' kotiin  ja tietysti kirpparilta. Turun-asunnon valaisimista ainoastaan keittiön kaksi kattovalaisinta pääsivät nyt valaisemaan tätä kotia, mutta lamput ovat hyvässä tallessa edelleen. Esimerkiksi edellinen olohuoneen kattovalo ei oikein löytänyt paikkaansa täällä, mutta sen verran kiva ja kaunis tuo halpa valaisinlöytö oli, että en ole aivan heti siitä luopumassa, vaikka se ei juuri nyt katossa roikukaan.


Ostimme jo ennen joulua Salon Secondhand marketista jotenkin funkkismaisen olohuoneen valaisimen. Valaisimesta löytyi Livalin leima, mutta nuo lasikuupat ovat hieman erilaiset, mitä yleensä näissä Focus-nimeä kantavissa valaisimissa näkee. Tämän valaisimen lasiosat ovat ruotsalaisia, eikä Kumelan lasia, mitä näissä yleensä on. Pidempi juttu tämän tyyppisistä Livalin valaisimista löytyy Arpa on heitetty -blogin tekstistä.



Tuo valaisin ei ollut aivan ilmainen, 32 euroa maksoimme tuosta, eli hintaa jäi minulle 16 euroa. Taisimme kuitenkin saada tämän priimakuntoisen valaisimen ihan kivaan hintaan, koska näitä näkee aika paljon kovemmillakin hinnoilla.


Toinen valaisin, jonka hankimme jo Turusta, löytyy tällä hetkellä makuuhuoneesta. Valaisimen alkuperästä ei ole mitään tietoa, mutta lampun muotokieli miellyttää kovasti. Materiaali on itse asiassa muovia, mutta ei kerrota kenellekään. Tämähän voisi olla lasia!


Tämä tapaus löytyi Hassisen kirpputorilta 20 eurolla, mutta en tainnut "köyhtyä" tuosta laisinkaan, koska puolisoni maksoi valaisimen.


Kolmas uusi tulokas on kaikista tuorein tapaus: löysin joitakin viikkoja sitten 1950-luvun henkisen kattovalaisimen eteiseen Myllypuron ICare-myymälästä (Pelastusarmeija). Huomasin valaisimen toki melkein heti, kun astelin uudehkoon kivaan myymälään, mutta en oikeastaan noteerannut valaisinta juurikaan.


Vasta pitkällisen kirppiksen koluamisen lopussa, katselin valaisinta uudelleen. Hinlalapussa luki 50 euroa, mutta huomasin, että valaisimen ehkä kummallisen osa, yksi kukkakoristeista, puuttui kokonaan. Päätin kysellä alennusta lamppuun tuon puutteen takia ja samalla kuulin, että yhdessä lasikuupista löytyi särö (tämä särö ei muuten näy ollenkaan, kun valaisin on katossa). Olin positiivisesti yllättynyt, kun yhden kukkakoristeen uupuminen laski hinnan 30 euroon ja uuden kantiskortin lataamisen myötä, sain vielä lisäalen, eli tällä ihanuudelle jäi hinnaksi 25,50 euroa!


Onneksi nuo hitusen kummalliset kukkakepit oli irrotettavissa valaisimesta, koska niitä en missään nimessä halunnut tuohon jo valmiiksi tarpeeksi koristeelliseen valaisimeen. Tämän tyypin alkuperä on täysi arvoitus: voi olla, että valaisin on enemmän slaavi, kuin skandinaavi, mutta pienen tuunauksen myötä, valaisimesta saatiin varsin onnistunut. Vai mitä mieltä olette?

Näitä kattovalaisimia oli itse asiassa tosi kinkkistä kuvata. Iso osa otoksista oli vastavaloon ja monessa kuvassa valaisin ei pääse laisinkaan oikeuksiinsa.

Seuraavaksi lisää kuumaa teetä, kodin siistimistä ja lepäilyä. Koronaviruksen aiheuttamien muutosten vuoksi, moni kiva suunnitelma on peruttu, mutta toivotaan, että paluu arkeen tapahtuu nopeammin, kuin nyt uumoillaan. Voimia kaikille ja pidetään toisistamme huolta!