Savonlinna

Kerimäki. 

Melko 80-lukulainen vene.

Osa viimeisestä lomaviikosta hurahti Itä-Suomessa mökkeilyn, sienestyksen, uimisen ja saunomisen, syömisen ja juomisen merkeissä hyvää seurassa. Täydelliset mökkeilyilmat hellivät ja päätimme katsastaa Savonlinnan kirppistarjonnan viimeisenä mökkipäivänä, kun helteet olivat jo väistyneet.

Menomatkalla poikkesimme Lahdessa katsastamassa Kirpputori-Kisällin tarjonnan – paikka oli minulle uusi tuttavuus, vaikka joitakin vuosia sitten teimme kirppismatkan juurikin Lahden seudulle (ennen blogiaikaa).

Kirpputori-Kisälli oli miellyttävä kokemus, mutta en lopulta löytänyt juurikaan mitään, vain kuusi mustapäistä kahvilusikkaa. Onneksi nappasin ne matkaani, vaikka aluksi epäilin lusikkaostostakin. Nämä maksoivat yhteensä kuusi euroa.

Lahden jälkeen matkasimme kohti Savonlinnaa. Juvassa kurvasimme vielä paikalliselle hyväntekeväisyyskirppikselle, Juvan työllistettävät ry:n kirpparille. Paikassa oli suoraan sanoen aikamoiset hinnat. Kaikkien Arabian leimallisten astioiden kylkeen oli lätkäisty todella korkeat hinnat. Esimerkiksi viime kesänä mökille löytämiäni keltareunaisia lautasia olisi voinut ostaa kympin kappalehintaan. Huoh. Välillä ihmettelen, miksi tällaiset paikat pitävät moisia hintoja ja meneekö tavara oikeasti edes kaupaksi.

Tein kuitenkin mieluisia löytöjä myös Juvalta: menneiden vuosikymmenten muotoilua edustaa valkosipulinpuserrin (euron). Vihdon löysin hyväkuntoisen pusertimen kirpparilta! Onneksi katselin astiahyllyjä vielä uudelleen, koska syvemmällä hyllyssä majaili kuusi Kilta-kananmunarengasta kahdella eurolla! Leimattomat yksilöt olivat suorastaan halvat. Olin sen verran ärtynyt astiahinnoittelusta, että meinasin kassalla huikata renkaiden olevan A r a b i a a, mutta en sitten viitsinyt niin sanotusti pissiä omiin muroihini.

Savonlinnassa kierrettiin viime vuodesta tuttuja paikkoja. Kattavamman paikkaesittelyn pääsee siis kurkistamaan täältä. Sain pidettyä kirppisostosten määrän ihan kohtuullisena. Eka paikka oli tällä erää Toimintakeskuksen kierrätysmyymälä. Haaviini jäi kolme vaatetta, kaikki maksoivat kaksi euroa kipale.

Hauskalla pyöräkuviolla koristeltu viskoosipaita istuu kivasti ja tuntuu muutenkin mukavalta. Ainoa pettymys, minkä tässä viskoosipaidassa huomasin vasta kotona, on kainaloalueella esiintyvä nukka. Argh! Inhoan nukkaa ja nyt pelkään, että nukkaleikkuri ei tehoa viskoosiin. En ole tähän asti törmännyt nukkaantuneeseen viskoosiin, mutta täytyykin olla tarkkana jatkossa H&M-vaatteiden sun muiden kanssa, että vanha kunnon viskoosi voikin tuottaa pettymyksen.

Niin sanottua vanhaa kunnon viskoosia edustaa tämä ranskalainen todennäköisesti 80-luvulta peräisin oleva leopardipaita. Vaate on huomattavasti kivempi päällä, paita on lyhyt ja leveä, mutta kapean alaosan kanssa varmasti toimiva. 

Kolmas vaate tuotti myös pienoisen pettymyksen materiaalirintamalla. Yleensä tarkistan aina materiaalin ennen kuin edes harkitsen jotakin vaatetta kirppiksellä. Tällä kertaa minuun iski H&M:n viherpesu kuin häkä, enkä edes tajunnut tarkistaa "Organic Cotton" -tekstin todellista luonnetta. Ostin hyvässä uskossa puuvillapaidan, mutta oho, puuvillan joukossa onkin polyesteriä! Kraaahhhh.

 

Toisena paikkana oli A-kirppis. Kuten viime vuonna, löysin tälläkin kertaa valkoisen aluslakanan kotiin tuomiseksi. Lakana kustansi 1,50 euroa.

Pelastakaa lapset ry:n kirpputorilta nappasin mukaani vain emalikorun. Minuun vetoaa kaikenlaiset emaliset korut ja olin tosi tyytyväinen, kun rintakoru löytyi vain 0,50 eurolla.

Savon syke vaikutti viime vuotiseen tapaan, melko mitäänsanomattomalta, mutta onneksi ystäväni vinkkasi minulle yhden pöydän, missä oli useampi kiva koru. Päätin olla hamstraamatta ja valikoin matkaani aika kasarihenkisen marmorijäljitelmäkorun 1,50 eurolla. Savon sykkeestä löysin lopulta myös muovirasian eurolla. Huomasin myös vitriinissä juuri edellisessä postauksessa esittelemäni Kalevala-vuosilautasen 40 eurolla. Huh. Ei tullut kauppoja. 

Viimeinen ja itse asiassa tällä kertaa melkein ns. paras kohde oli Kympintori. Paikassa oli useampi kiva astia ja löysin parikin Kilta-astiaa ja emalikulhon kohtuhintaan, ei hassumpaa.

 En olisi uskonut, että törmään jo nyt toiseen Kilta-tuplakuppiin, mistä paasasin maaliskuussa. En voinut vastustaa tämän hieman kummallisen astian kutsua, varsinkin kun hintalapussa luki neljä euroa. Nyt on taloudessa kaksi tuplakuppia. Kilta-teekuppi maksoi kolme euroa ja ostin kupin tuolla hinnalla, koska olin keväällä hankkinut pelkkiä aluslautaisia, eli kotoa löytyi kupille jo pari. Punainen emalikulho oli yllättävän halpa, neljä euroa, sillä kulho on hyväkuntoinen.

 

Tällainen setti + vaatteet löysivät uuden kodin kesäloman viimeisellä kirppisreissulla (tarkkasilmäisimmät huomaavat, että emalikoru unohtui tästä kuvasta). Kylläpä kirppismatkat varsinkin kesäaikaan ovat mahtavia!