tiistai 15. syyskuuta 2015

Halpaa (?) Arabiaa ja addiktin tunnustuksia

Vanhaa Arabiaa kaappiin - tai kiertoon. Kuppipari 1,40 euroa.

Olin tänään Paimiossa ja lounastauolla tajusin (herkullinen Cafe Asta, suosittelen  ainakin leipää ja leivoksia), että kahvilan vieressähän on kirppari. Nappasin jälkiruokakahvin pahvikuppiin ja menin aivan huumassa kiertämään minulle tuntematonta Kirpputori Tilpehööriä. Rajallisen lounastauon vuoksi en ehtinyt tutkia kamalan tarkkaan paikan tarjontaa, mutta parit Finelin emalit ja kasa suomalaista lasia pistivät silmään. Hinnat eivät kuitenkaan olleet aivan halpoja, eli pystyin vastustamaan retroastioiden kuiskailun. Lopulta nappasin ystävälleni valkoisen silkkitopin (ei kuvaa) ja Plastexin isokokoisen muovipurkin (2,50 euroa). Purkin aion raiata mökille. Tykkään laittaa erityisesti mökillä jauhot ja muut kuivatavarat purkkiin. Toki tykkään myös siitä, että saan ostaa purkkeja ainakin vielä hetken, koska mökillähän niitä edelleen tarvitaan.




Työpäivän päätteeksi kurvasin myös toiselle kirpparille Paimiossa. Tällä kertaa lähdin paikasta tyhjin käsin. Ei siinä mitään. Mutta. Ajomatkalla Turkuun tajusin, että en pysty ajattelemaan muuta kuin kirppiskäyntiä. Tunne oli todella kokonaisvaltainen. Kirppikselle oli vain aivan pakko päästä. Jotenkin tuli sellainen olo, että aikamoinen addikti taidan kyllä olla. Toimiko lounastauon kirppisannos jonkilaisena padon murtajana? Muutin jopa paluuaikataulua kotiin kirppisvisiitin takia. Normaalia?



No, Mimmin kirppiksellä kahmin vielä ostoskoriin kasan vanhempaa Arabiaa aika irrationaalisin perustein. Valkoinen kuppi minulla on ajatuksissa antaa äidilleni, koska hänellä meni rikki vastaava kuppi (tai siis niin luulin, kunnes tajusin, että kuppi ei olekaan sama..hyvin menee!), kaksi muuta kuppia ja tassia ostin puhtaasti hinnan takia. Yksi kuppipari maksoi 1,40 euroa. Haloo! Enhän minä edes keräile tällaisia kuppeja. Kolmas ei-niin-rationaalinen ostos oli vielä Arabian pieni tarjoiluvati. Astia ei ole Kiltaa ja en edes tiedä koristeen nimeä, mutta pakkohan vati oli ottaa, kun hintalapussa komeili vain 3,80 euroa.



Arabian Sorja-koristeinen kuppi 1930-luvulta, 1,40 euroa.

Tunnistamaton Arabian kuppi, 1,40 euroa.

Kaj Franckin suunnittelema UZ-mallin kuppi, 6 euroa.


Tämä vati menee varmasti kivasti Kilta-astioideni kanssa. Nyt kyllä hieman ihmettelen, miksi ja millä vimmalla näitä eripariastoita kotiini kannoin. Tunnistaako lukijat samaa oireyhtymää?

Nyt siirryn pakkaushommiin. Huomenna on lähtö Venetsiaan. Fokuksena on taidebiennaali, mutta eihän sitä koskaan tiedä, jos törmään kirppisjuttuihin, niin saattaa tänne blogiinkin myöhemmin päivittyä Italian-löytöjä.

12 kommenttia:

  1. Kyllä. Tunnistan niin kirppismanian kuin "eripariostokset". Torstaina työmatka Savonlinnaan ja minä mietin, milloin ehdin kirppikselle ja missäs kerroit niiden olevan. Yksittäissarjaostokset ovat mulla nimellä "täydennys" eli yksi hankittu, täydennystä tarvitaan. Ja muutaman kymmenen sentin tai euron hintalappua ei vaan voi vastustaa. 😉

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä termi tuo täydennysostos! Täytyy vain katsoa, etten ihan liikaa innostu tuosta ajatuksesta. Välillä on toki hauska tehdä myös näitä ei niin harkittuja ostoksia.

      Poista
  2. Sama homma, tunnistan itsessäni myös tuon pakko-päästä-kirppikselle-fiiliksen. Silloin on ihan pakko mennä, ei mahda mitään. Yritän pitää tiukkaakin tolkkua ostoksissa, vaikka halvalla saa ei kaikkea tarvitse ostaa, eikä ainakaan ajatuksella "mä myyn tän kalliimmalla". Ei tule tapahtumaan, niin ne kaikki vaan jää itselle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, tuo ajatus siitä, että laittaa tavaraa eteenpäin, jää aika usein vain ajatuksen tasolle. Tällä kertaa kyllä hintalappu sokaisia mut juurikin noiden kuppien kohdalla. Katsotaan, mikä niiden kohtalo tulevaisuudessa on.

      Poista
  3. Mä niin tunnistan tuon tunteen, että kirpparille on vain päästävä! Ihania löytöjä kyllä teit, että kannatti tosiaan kuunnella sitä sisäistä addiktin ääntä ja suunnata sinne kirpparille.. Mä luulin löytäneeni erittäin edullisia Arabian kahvikuppeja (1,50€/kpl), mutta sähän pistit vielä paremmaksi :D Ihana etenkin tuo Sorja kuppi. Itselläkin oli noita vielä vähän aikaa sitten, mutta pistin ne kiertoon, sillä jokaisessa kupissa oli särö. Tuo vati näyttäisi olevan 50-luvulta Arabian Kielo- sarjaa, suunnittelijana Raija Uosikkinen. Todella edullisesti olet kyllä sen löytänyt. Oikea mahtilöytö! Olisi kelvannut mullekin :) Ja mukavaa Venetsian reissua sulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sun Arabia-kuppilöytö on kyllä tosi upea! Näissäkään kupeissa ei ole säröjä, mutta niistä kyllä näkee, että niitä on käytetty paljon. Kiitos myös Kielo-sarjan tunnistuksesta, täytyy kaivaa vähän lisää tietoa tuosta astiasta.

      Poista
  4. Kirppikselle on mentävä silloin, kun siltä tuntuu =) Mikään ei ole niin kurjaa, kuin kulkea kirppiksen ohi ilman, että ehtii käydä siinä.

    Mä sorrun usein kans tuohon halvalla ostamiseen ja sit kotona ihmettelen, että mihin ne uudet ostokset mahtuvat. Nuo Arabiat oli niin ihanat ja edulliset, että ihan hyvä kun pelastit ne. Sua olis luultavasti harmittanut jälkikäteen, jos olisit jättänyt ne pöytään =)

    Aivan ihanaa Venetsian matkaa ♡ Koita päästä paikallisille kirpulle. Musta olisi upeaa päästä joskus ulkomaille kiertään kirppuja ja vaikka ihan Tukholma riittää ensi hätään =) Mä vain epäilen, ettei ukkokulta lämpene mun reissusuunnitelmille =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ulkomailla kirppistely on tosi kivaa, mutta melkein tykkään vielä enemmän Suomessa tuntemattomilla paikkakunnilla kirppisten koluamisesta. Venetsiassa törmäsin oikeastaan vain antiikkiliikkeisiin, mutta yhden ostoksenkin tein. Täytyy seuraavaksi postata aiheesta.

      Poista
  5. Voi mitä löytöjä! Pitäsi useammin käydä Paimion kirppareillä, kun naapuri kaupunki on..:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Irmastiina! Paimiossa kannattaa välillä käydä kurkkimassa, kun se todellakin on tuossa lähellä.

      Poista
  6. Tuttu tunne, aivot sanoo ei ei mene suoraan kotiin, mutta kädet ohjaa auton kirpparille. Addikti kun on...kävin viime kesänä venetsiassa ja en löytänyt kuin yhden kirpparin! Sekin oli omistajan loman takia kiinni koko oman lomani ajan, joten en edes päässyt sisään! Muut paikat ("kirppikset") mitä netistä löysin ja kävin katsastamassa ei olleet kunnon kirpparia nähneetkään, ei edes niinku consignment putiikkia. Tosi pettmys mutta muuten venetsia oli kyllä mahtava!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulle ainakin, jos päähän tulee ns. pakkomielteinen olo, niin kirppikselle vain täytyy mennä. "Pahinta" on, jos tunne jatkuu pitkään ja ehtii kierrellä sitten monta päivää kirppiksiä. Mä en edes etsinyt Venetsiasta kirppiksiä ja törmäsin vain pariin antiikkikauppamaiseen paikkaan. Yhden löydön tein, täytyy jossain kohtaa yrittää postata vähän Venetsian-reissusta. Ihmeellinen, lumoava kaupunki.

      Poista