Vuokko, Botanica, Kilta ja muita suosikkeja

Löysin kesällä Turun Kirppis-Center Manhattanilta Vuokon mustavalkoisen lierihatun. Samalla myyjällä oli myös värikäs versio myynnissä, mutta katseeni kiinnittyi graafiseen mustavalkoiseen totta kai. Kirppiksellä en koskaan sovita hattuja, pipoja tai muuta päähän laitettavaa, koska kammoksun sitä mahdollisuutta, että jotakin ei-toivottua tarttuisi päähäni sovituksen myötä (laitan myös kaikki tekstiililöydöt heti joko pesukoneeseen tai muovipussissa pakkaseen ja pienesineiden ja huonekalujen kohdalla olen se tyyppi, joka todellakin syynää jokaisen esineen tarkkaan ötökköjen varalta ja onneksi ainakin vielä on vältytty kaikilta ei-toivotuilta ötökkävierailta).

Ostin siis Vuokon hatun ns. sika säkissä, mutta pesun jälkeen pääsin myös testaamaan päähinettä ja onneksi se on juuri passeli. Hatun sisäpuoli suorastaan loistaa puhtautta, koska hinkkasin sisäosaa sappisaippualla vielä erikseen. Välillä vähän hurjan näköiset tekstiilit saa onneksi oikeilla aineilla todella mallikkaaseen jamaan!

Hattu maksoi 18 euroa ja tein mielestäni oikein onnistuneet kaupat tuolla summalla.

Tämän vuoden toinen Botanica-sarjan tulokas on mustaherukka. Tämä löytyi tori.fi:stä 20 eurolla. Tätä sarjaa on löytynyt lisää vain tämä ja kesällä löytynyt ohdake. Mökillä näitä kukka,- marja,- ja ruusukuvioisia lautasia on nyt yhteensä 41 kipaletta. Ja hirveän montaa lautasta ei seinälle kannata enää laittaa. Toki pidän silmät edelleen auki kohtuullisen hintaisille lautasille, mutta samanlaista lautasten vyöryä ei ole luvassa, mitä viime vuonna oli. 

Arabian Kiltaa olen löytänyt melko maltillisesti; yhden astian aina silloin tällöin. Viimeisin löytö on Vallilasta Bella-kirppikseltä, missä kävin vähän aikaa sitten ensimmäistä kertaa. Kivaa, että Helsingin kantakaupungissa ei kaikki hyllykirpparit lopeta, vaan uusia yrittäjiä myös löytyy. Kulho maksoi 4 euroa.

Sininen kulho löytyi puolestaan Forssan Kirppis-Kellarista 1,50 eurolla. Oikein mukavan hintainen oli tuo kulho ehdottomasti! Ruokalautaskokoa oleva vihreä Kilta-lautanen kustansi 4,50 euroa ja osui haaviini Vuosaaren Fidassa. 

Muutama ruokailuväline on myös löytynyt lisää: Keravan Fidan vitriinistä bongasin harvinaisemman kokoisen Scandia-lusikan ja ostin yhden kappaleen itselleni kipurajaa hipoen: lusikka maksoi 6,50 euroa. Mustapäinen veitsi on virolaista tai venäläistä alkuperää ja näitä olen bongannut kahdessa erässä aikaisemmin ja nyt yksi yksinäinen veitsi löytyi Tallinnan Uuskasutuskeskuksesta (eli kierrätyskeskus) 0,50 eurolla.

Tällaisten perusjuttujen (tai ehkä Vuokon hattu ei ole ihan perus) setti tällä kertaa. Olisiko joku löydöistä lähtenyt matkaasi?

Vastustamattomat norjalaiset astiat

Voin sanoa, että nämä astiat olivat rakkautta ensi silmäyksellä! Näin norjalaisen Stavangerflintin Flamingo-astiat Maskun Wanhassa Nestorissa ja nappasin ne välittömästi ostoskoriini sen enempää miettimättä. Samalla unohtui, että Kilta-astiaa sen olla pitäisi ja että kaapit ovat jo varsin täynnä kaikenlaista astiaa.

Nämä 1950-luvulta peräisin olevat ihanuudet ovat siis Norjasta alkujaan ja olen ennenkin tutkaillut kirppiksillä Stavangerflintin (myöhemmin Figgjo) tuotantoa. Tämä sarja tunnetaan Bambus Flamingo -nimellä ymmärtääkseni ja se on Inger Waagen (1923–1995) käsialaa.

Astiat ovat aivan upeasti koristellut: kuka voisi vastustaa tyyliteltyjä sitruunan, kalan ja kukan muotoja? Kaikki kolme kipaletta ovat tarjoiluastioita. Aion yhdistää nämä ainakin vihreään Kiltaan. Vielä astiat eivät ole päässet käyttöön, mutta kyllä niiden aika vielä tulee.

Katselin lähinnä Etsystä näitä lisää: sarjasta löytyy aivan upeita kahvallisia vuokia, neliönmallisia tarjoiluastioita ja uunivuokia. Bongasin myös samalla kuvioinnilla kuppeja ja lautasia, mutta eniten silmiini osui juuri tarjoilukäyttöön tehtyjä astioita. 

Nämä kaunokaiset maksoivat yhteensä vain 16 euroa. Kaikki astiat ovat säröttömiä ja kiiltäviä, ainoastaan yhden astian ulkopohjassa on hieman kulumaa, mutta se ei haittaa mitään.

Mitä pidätte norjalaisesta fiftari-designestä?

Löydöt Nihtisillan kierrätyskeskuksesta ja Kontista

Espoosta löytyy suht lähekkäin Nihtisillan (Kilo) kierrätyskeskuksen myymälä, SPR:n Kontti ja hyllykirppis-Akseli. Piipahdimme eräs sunnuntai kierrätyskeskuksessa sekä Kontissa ja ilman ostoksia emme arvatenkaan lähteneet kotiin. 

Olen näitä metallisia kynttilänjalkoja nähnyt ennenkin, mutta nyt napsahti. En enää pystynyt selvästikään vastustamaan 6,50 eurolla tämän kutsua! Näiden alkuperä on minulle hieman epäselvä – olisiko kyseessä tanskalainen esine alkujaan? Kynttilänjalat ovat sellainen kipupiste, että vähintään kesän jälkeen alan haalia niitä joka vuosi lisää. Ja jossain kohtaa havahdun, että niitä(kin) on liikaa. Katsotaan, mikä yksilö joutuu seuraavaksi kirppiskassiin.

Pieni peltilautanen on myös yllättävän syksyinen. Tämän käyttötarkoitus on vielä hieman haussa, mutta tuo soveltuu ainakin kynttiläalustaksi tai vaikka glögilasin alle. Lautanen on Marimekon ja olin jopa ihmeissäni, kun Kontissa hintalapussa luki vain 3 euroa.

Mustapäinen hieman pienemmän kokoinen veitsi (2 euroa) on oivallinen juustoille – selvästikin näiden ostosten kohdalla on ollut jo talven ja joulun tunnelmat mielessä. Veitsi löytyi myös Kontista.

Cocktail-lasin tai jäätelöannoksen näköinen kookas rintakoru on puolestaan Aarikkaa. Koru on aikamoisen iso, mutta sehän ei haittaa. Tämä on todella ysäri, mutta yhtä aikaa ainakin omasta mielestäni aivan ihana. Rintakoru kustansi 4,50 euroa ja löytyi Nihtisillasta.

Loppuun vielä hieman epämääräiset vaatekuvat. Molemmat mustat kasat löytyivät kierrätyskeskuksesta. Merinovillaiset housut ovat osoittautuneet aivan todella hyväksi ostokseksi 4,50 eurolla. Housut ovat lämpimät, siistit ja todella mukavat. Voi olla, että en enää koskaan pue näiden jälkeen farkkuja jalkaan..



Toiset mustat housut löytyivät myös Nihtisillasta. Kyse on kasarilta tai ysäriltä peräisin olevista mokkanankahousuista. En ole vielä kertaakaan pitänyt näitä, mutta kunhan talvi tässä etenee, tulevat nämä käyttöön. Housut maksoivat 7,20 euroa. 

Oletteko tehneet hyviä kirppislöytöjä viime aikoina?

Rumilus vai ihanuus?

No niin, kävipä minullekin näin! Olen katsellut jo vuosikausia hieman kauhun sekaisesti kirppiksillä ja kierrätyskeskuksissa Anu Pentikin suunnittelemia savikimpalemöhkäleitä, eli Kaamoskivi-kynttilänjalkoja. Hinnat olivat alkujaan pari euroa, sitten tapahtui sama ilmiö kuin vaikka ruskealle möhkö- ja röpelölasille (eli esim. Humppilan ja Kumelan 1970-luvun kynttilänjalat, maljat, maljakot), eli hinnat ja kysyntä lähtivät nousuun.

Muoti kiertää, vanhat tyylit pullahtavat aina uudelleen esiin ja mielikin voi muuttua. Mitä lähempänä ollaan oman lapsuuden ja nuoruuden designia sitä kauheammalta välillä niiden uusi tuleminen tuntuu. Aina nostalgiaan ei pääse käsiksi, mutta usein lapsuudesta tutut esineet ja asiat alkavat tuntua lämpimiltä, kun vuosia vierähtää.

Omalle kohdallani Kaamoskivi ei ole nostalginen sinänsä, mutta myönnän influensoituneeni erityisesti Stella Harasekin sisustuksesta ja esinevalinnoista. Juuri Stellan käsittelyssä Pentikin vanhempi tuotanto alkoi näyttää aikamoisen hyvältä. En silti usko, että tämän yhden Kaamoskiven lisäksi kotiini saapuu tämän enempää vanhempaa Pentikiä (saati sitten 1990-luvun Pentikiä tai uudempaa, mutta eipä kannata lukita vastausta, jos vaikka nuokin tuotteet alkavat silmää miellyttää jossakin kohtaa...).

Bongasin siis 50%:n alelapun kera tämän keraamisen kynttilänjalan Maskun Wanhassa Nestorissa. Hintaa tälle jäi 6 euroa. Nopeasti vilkaistuna esimerkiksi tori.fi:ssä näiden hinnat ovat aivan jotain muuta kuin pari kolikkoa. Kyllä näitä pystyy varmasti vielä löytämään vähän vähemmän tyyriimmällä hinnalla edelleen kirppiksiltä, mutta selvästi hinnat ovat olleet nousussa. Minulle alhainen hinta oli yksi syy ostoksen tekemiseen.

Lähes samaan aikaan, kun Kaamoskiven itselleni nappasin, julkaisi Pentik tiedon, että Kaamoskivestä on tehnyt erä uustuotantoon. Samalla luin myös Anu Pentikin matkasta muotoilijaksi ja Kaamoskiven tarinaa hieman enemmän: Ensimmäinen Kaamoskivi syntyi 1970-luvun alussa, kun Anu Pentik perheineen muutti Posiolle. Pohjoisen luonnosta vaikuttuneena hän halusi luoda esineen, johon tallentui uuden kotipaikkakunnan luonnon raaka voima. Vaikka moni ei aluksi uskonut kaamean rumaan möhkäleeseen, sai siitä alkunsa Pentikin menestystarina. 

Kaamean rumasta möhkäleestä voi lukea täältä lisää.

Onko tämä talouden uusi pahka? Kuulemma ei, Kaamoskivi ei ole yhtä kauhistuttava kuin pahkajakkara kutenkaan.

Kirppislöydöt Mäntästä

Kerran kesässä matkaan Mänttään. Perinne on alkanut jo 1990-luvun puolella. Muutama vuosi on jäänyt välistä, mutta retki Pirkanmaalle (olisin itse sanonut ilman googlen apua Keski-Suomeen) toteutetaan, jos vain mahdollista. Kohteena on ennen kaikkea Kuvataideviikot ja nykyään myös Serlachius-museot, mutta samalla ehtii pyrähtää kirppiksillä totta kai! 

Tänä vuonna kirppistarjonnallaan yllätti Kirpputori Sinkkisydän Mäntässä. Hyvänä kakkosena tuli SPR:n kirpputori. Kävimme myös Amandan aarteissa, mistä olen usein tehnyt löytäjä, mutta tällä erää ei mukaan tarttunut mitään. Matkalla kävimme myös sympaattisella Orikirppiksellä Orivedellä. Tuolla on todella kiva retro-kahvila osana kirppistä. Paikan itse leivotut korvapuustit olivat suussasulavia.

Sinkkisydämessä tuli vastaan valkoinen pieni Arabian Kilta-neliö 6 eurolla. Ihanaa! Nämä pienimmän kokoiset neliöt ovat mielestäni kaikkein harvinaisempia, eli ilo oli löydön äärellä suuri. Tykkään käyttää näitä eniten tarjoiluastioina – astiat taipuvat toki myös lautasiksi varsinkin keskikoossa.

Toinen mieluinen löytö oli Aarikan messinkinen pieni pullea rasia. Metallin pinta on patinoitunut ihanasti. Tämä kaunokainen kustansi 12 euroa. Nyt esine on osana lasihyllyä, mutta tämä saattaa päätyä korurasiaksi.

Kesällä julkaistu Marimekko-lehti oli kirppiksellä hitusen hintava (5 euroa), mutta olen halunnut lukea lehden, enkä ole pystynyt maksamaan tuosta täyttä 11 euroa kaupassa. Nyt kirppikseltä päätin vihdoin hankkia lehden luettavaksi. Tuosta löytyy monta kivaa ja inspiroivaa juttua sekä tuttuja kasvoja blogi- ja Instagram-maailmasta. Jos olisin hankkinut lehden täyteen hintaan, olisin ollut varmasti hieman harmissani, koska lehdessä on useampi Sanoma-konsernin lehdissä aikaisemmin julkaistu juttu, eli aivan tuoretta tai julkaisematonta materiaalia tyyriin hintainen lehti ei pelkästään sisältänyt.

SPR:n kirppis sijaitsee söpössä puutalossa lähellä Mäntän Klubia. Usein paikka on ollut kiinni visiittiemme aikana, mutta tällä kertaa onnisti. Hinnoittelu oli tuolla kohdillaan. Muutama houkutteleva vaatekin oli tarjolla, mutta pysyin lestissä ihme kyllä.

1950-luvun henkisiä lasinalusia ei voinut jättää 0,50 euron yhteishintaan. Pohjassa lukee "Ornamin Sweden".  Nämä kovamuoviset kaunokaiset ovat 1960-luvulta ja ruotsalaista alkuperää. Lasinaluset ovat ahkerassa käytössä kotona herkkien puupintojen suojelijoina. Nämä ovat siis ehdottomasti käyttötavaraa!

Puiset helmet nappasin samaisesta paikasta matkaani hauskan mantelinmuodon takia. En ole vielä helmiä lyhentänyt, mutta se olisi tarkoitus. Koru oli kohtuuhintainen, vain 0,60 euroa.

Orikirppikseltä löytyi puolestaan pieni muovilaukku (4,50 euroa). Tuo muoviveska toimii kylpyhuoneessa säilytyskorina – sinne saa sullottua ilmavasti rumat siivousrätit, kumihanskat ja juuriharjat sopivasti piiloon. Minulla on ollut vastaava isomman kokoinen sininen laukku aikoinaan ja myös valkoinen yksilö. Molemmat löytyivät kirppiksiltä totta kai. Lapsuudessa minulla taisi olla myös vastaava tai sitten vain haaveilin tuollaisesta.

Pystyn myös näkemään tällaisen kassin kesäisessä Italiassa. Olisiko Elena Ferranten hahmot kantaneet tällaisia Ischian rannoilla myös?

Arabian kala (nro 5)

Jo viides kala! Kun tämä ruskea vonkale tuli vastaan tori.fi:ssä 20 eurolla, niin se oli sitten menoa. Tällaista yksiväristä koristeltua kalaa parvestani ei vielä löytynyt. Tasavärisiä on useampi ja siveltimellä koristeltu vaaleapohjainen kalalauta löytyy myös. 

Uusin yksilö päätyy varmasti myös seinälle, mutta olen näitä myös käyttänyt tarjoiluastioina. Leikkaamiseen en uskalla herkästi naarmuuntuvaa keraamista alustaa hyödyntää, vaikka nämä laudat taitavat juuri siihen tarkoitukseen alkujaan olla. 

Arabian keraamiset talouslevyt ovat Kaarina Ahon muotoilemia ja Raija Uosikkisen koristelemia. Molemmat tekijät upeita lahjakkuuksia ehdottomasti! Kalat ovat olleet tuotannossa vuosina 1953–1960.

Olen vuosien varrella arvaillut, kuinka monia erilaisia väri- ja koristemalleja näitä on tehty. Olen törmännyt ainakin vastaavaan kuin tämä harmaana, vihertävänä ja vaaleankeltaisena. Vaikka paatunut keräilijäluonne olenkin, tavoitteeni ei ole löytää mahdollisimman montaa eri väristä kalaa, mutta selvästi minun on hankala näitä vastustaa, jos kohtuulliseen hintaan tällaisen löydän. 

Löytyykö ruudun toiselta puolelta kalajuttuihin hurahtaneita?

Marimekkoa kirppikseltä + korukimara

Löysin viime vuonna loppuvuodesta pitkästä aikaa Marimekon kolikkokukkaron ja sen jälkeen olen havainnut useampia yksilöitä kirppiksillä. Usein nämä kankaset pussukat ovat kuluneita ja kauhtuneita, mutta onneksi poikkeuksia löytyy myös!

Tätä mustaharmaata(violetti?) yksilöä en pystynyt vastustamaan, kun näin sen Turussa Puutorin kirppiksellä 8,50 eurolla.

Tällainen klipsikukkaro on minulle luottotuote: olen käyttänyt vastaavia pussukoita lompakon korvaajana vuosikausia. Kangaskukkarot kuluvat vähitellen käytössä, eli aivan varmasti uusimmalle kirppislöydölle löytyy vielä käyttöä, kun tämän hetkinen kukkaro kuihtuu käytössä.

Toinen Marimekko löytyi samaiselta kirpparilta: kesään sopiva neuletakki (21,90 euroa). Vaatteen materiaali on mitä parhain, viskoosi ja pellava. Kuvasta ei näe, mutta neulos on hitusen väljä, eli kangas on läpikuultava. Vaate on juuri passeli esimerkiksi kesäiltaan. Tämä on ollut ylläni jo monen monta kertaa. Tiesin, kun tämän löysin, että vaatekiintiö menee yli, mutta tällaiset perusvaatteet, joita käytän todella usein, ovat tervetulleita vaatekaappiini.

Kuluva vuosi on ollut todellista rintaneulojen kultakautta. Rosseja on löytynyt melkoisesti! Myös kaulakoruja on tullut vastaan useampi kipale. Tässä hankintoja keväältä ja loppukesältä.

Kultainen kirahvi on todella blingblingi (3 euroa) Salon Secondhandmarketista, myös Punkaharjulta kirppistapahtumasta löytynyt gebardi (1,50 euroa) menee samaan sarjaan. 

Taivassalosta löytyi pihakirppikseltä kiva setti koruja: kaksi lyhyttä kaulakorua ja super söpö kultainen koira yhteensä 3 eurolla. Samaisesta kirppistapahtumasta löysin toisesta myyntipöydästä hopeisen kissan 2 eurolla.

Iso Roban Fidasta löytyi art deco -henkinen kukkarossi sekä puuta ja metallia yhdistävä lyhyt kaulakoru. Myös hitusen korni pyöreä rintakoru löytyi samaisesta paikasta. Kaikki korut maksoivat kolme euroa kipale. Kaikulan kesäkirppikseltä bongasin puolestaan kuvassa näkyvän tumman puukaulakorun eurolla.

Helsingin Marjaniemessä kotikirppiksellä tuli vastaan pari söpöä muovista rintakorua yhteensä eurolla: jouluun passeli kellokoru ja linjakas vinttikoirarossi.

Turusta Kirppis-Center Länsikeskuksesta löysin keväällä puolestaan sudenkorentokorun 1,50 eurolla. 

Myös kevään Euroopan-tourneelta tarttui muistoksi kaksi rintakorua: Tukholman Myrornasta tinakoru noin parilla eurolla ja Itävallasta Hall in Tirolin Wams-hyväntekeväisyyskirppikseltä hauska sorsakoru 3 eurolla. Tykkään erityisesti ostaa matkoilta koruja, koska ne menevät pieneen tilaan ja korut säilövät myös hyvin reissumuistoja. 

Löytyykö linjoilta muita korujen ystäviä?

Seuraavaksi jälleen muiden kirppislöytöjen pariin!