keskiviikko 9. marraskuuta 2016

Pöytäliina, kengät ja pari vaatetta

Osa lukijoista saattaa tietää, että en ole ns. pöytäliina- tai verhoihminen. Minulla ei ole mitään negatiivista sanottavaa näistä kodintekstiileistä, en vain koskaan ole opetellut käyttämään kumpaistakaan. Pöytäliinojen kohdalla minua myös pelottaa, että ihastun niihin niin pahasti, että alan keräillä vielä niitäkin.



Turun-kodissa vain keittiössä on Vuokon punaraidalliset verhot, mutta muissa huoneissa luotetaan verhottomuuteen (makuuhuoneessa rullaverho). Helsingissä minulla on mustavalkoruudulliset verhot  ne ovat roikkuneet viimeksi kuulemma 1970-luvun lopussa vanhempieni luona, mutta nyt verhot pääsivät ikkunaan uudelleen tänä syksynä. Lapsuudenkodistani ovat peräisin myös Vuokon verhot.




Helsingin-kodin keittiö kaipasi väriä ja keinoja naamioida ei-niin-sulokas lastulevypöytä mukavamman näköiseksi. Bongasin syyskuussa Kampin kirpputorilta Maija Isolan Marimekolle suunnitteleman Keisarinkruunu-kankaan ja se oli sitten menoa. Kangas taitaa olla verho, mutta taittelin sen kaksinkerroin ja nyt se toimittaa pöytäliinan virkaa. Tykkään pöydästä näin valtavasti! Liina tuo ryhtiä, väriä ja eloa muuten hieman ankeaan keittiöön. Pöytäliina ei ollut aivan halpa, mutta ainakin halvempi kuin uutena ostettuna (26 euroa).

Vaaterintamalla postaamatta on jäänyt muun muassa Siivouspäivästä kympillä löytyneet harmaat Converse light -kengät. Tätä mallia ei taideta enää valmistaa ja olin kovin iloinen, kun bongasin nämä harmaat melkein käyttämättömät tossut itselleni. Näitä ehdin käyttää kuivan syksyn aikana, eli ostos ei joutunut odottelemaan kevääseen.



Zaran harmaat farkut löytyivät puolestaan neljällä eurolla Relovesta. Olen nyt kahden vaiheilla: onko housut sittenkin liian isot minulle, mutta yritän vielä antaa niille mahdollisuuden. Harmittaa, että edelleen teen näitä hutiostoksia, vaikka sovitan nykyään (melkein) aina vaatteet.



Musta trikoopaita on hauskan mallinen. Hieman lyhyempi malli toimii kivasti, jos hame tai housut ovat tarpeeksi korkeat. Paita löytyi Kampin kirpputorilta neljällä eurolla.


Tällaisia hyvin arkisia ja tavallisia kirppisostoksia. Postissa on tulossa minulle ei-niin-tavallinen ostos. Toivottavasti pääsen esittelemään teille suht pian uuden kulhotulokkaan.

8 kommenttia:

  1. Hieno liina! :) Mä oon ehdottomasti verhoihminen ja pöytäliinojakin näkee meillä silloin tällöin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Teillä kyllä on kaikkia aivan ihania kodintekstiileitä.

      Poista
  2. Tuo liina on kyl kaunis ♥ Kauniissa ja vanhoissa pöytäliinoissa on kyl se vaara, että niitä tulee osteltua, mutta niitä ei meinaa raskia pitää. Mulla ainakin on paha tapa marinoida niitä kaikista ihanimpia liinoja kaappien perukoilla =)

    Ihanaa viikonloppua ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, helposti kaikken ihanimpia asioita vain säilöö, vaikka just niitä kannattaisi ihailla. Hyvää viikonloppua myös sulle!

      Poista
  3. Joo, kannattaa varoa pöytäliinoja. Niihin saattaa tulla keräilyhimo.
    nim.merk. Kok.om.

    VastaaPoista