torstai 7. huhtikuuta 2016

Ajatuksia Muumi-mukeista

Olen kypsytellyt tätä aihetta jo pitkään, enemmän tai vähemmän tosissani. Osa lukijoista on varmasti huomannut, että minussa(kin) elää pieni Muumi-fiilistelijä, niin kuin monessa muussakin keräilijäsielussa. Nykyään myönnän kerääväni Muumi-mukeja, vaikka pahemmaksi tämä keräilyinto on ryöpsähtänyt vasta viimeisen parin vuoden aikana.



Nyt on kuitenkin aika heittää hyvästit osalle Muumi-huumailulle. Viimeistään loppuvuodesta 2015 sinetöity uutinen Arabian Helsingin-tehtaan täydellisestä alasajosta alkoi nyppiä ja pahasti. Arabian kaiken tuotannon siirtäminen Aasiaan on varmasti yhtiön tulokselle ja eloonjäämiselle tärkeää, mutta jotain oleellista kuolee samalla: suomalaisen työn arvostus ei ainakaan tällä tavalla kasva, käsityöperinne kuihtuu osittain ja ympäristöarvot eivät taida myöskään kukoistaa näillä keinoin. Tiedän, että ilmiö ei ole uusi, vain murto-osa Arabian astiatuotannosta tehtiin viimeisinä vuosina Suomessa.



Teollista tuotantoa on siirretty vähintään viimeiset 30 vuotta pois Pohjolasta. Ainakin tuotanto- ja materiaalikustannukset ovat aivan toista luokkaa kehittyvissä maissa (tai vaikka entisissä Itä-blokin maissa täällä Euroopassa), mutta myös lieveilmiöt ovat aikamoisia. Äänekkäimpiä esimerkkejä ovat vaatetuotannot epäkohdat mm. Bangladeshissa. Ja tuotannothan siirtyvät pikavauhtia uusille alueille, missä vain halviten työt tehdään. Eilen Aasia, tänään Afrikka.



Mielestäni Suomessa tehty suunnittelutyö  vaikka suuresti arvostan ja kunnioitan sitä  ei voi olla se ainoa ripaus Arabiaa, mikä Thaimaassa tehtyihin mukeihin jää. Kun koko tuotanto on siirretty muille maille, tapahtuu väistämättä brändille myös jotain. Ehkä minulle kyse on perinteestä, kulttuurihistoriasta, käsityön arvostamisesta, erikoistumisesta, paikallisuudesta, mitä toivoisin arvostettavan. En tiedä markkinataloudesta suunnilleen mitään, mutta karulta tuntuu ajatella, että mukikontin rahtaaminen Aasiasta on tuottoisampaa kuin se, että mukien hintaa olisi nostettu hieman ja tehty täällä.



Tavaran laatuun tai siinä tapahtuneeseen mahdolliseen muutokseen en ota kantaa, mutta jo nyt välillä epämääräisiksi tiedetyt työolot esim. Thaimaassa hirvittävät. Tämän tekstin ei ole tarkoitus nostaa vain Arabiaa tikun nokkaan, vaan Arabian tilalla voisi lukea moni muu suomalainen yritys, esimerkiksi Marimekko tai vaikkapa Iittala (vaikka Fiskars-konsernin alle tätä nykyä kuuluvatkin juurikin Iittala, Hackman ja Arabia).



Olen rivien välissä välillä väläytellyt hieman kitkeriä mielipiteitä myös Muumi-mukien jatkuvasta uusiutumisesta: tulee kausimukia, tulee erikoismukia, tulee hyperharvinaista mukia, tulee kymmeneen vuoteen neljään kertaan uusittua Pikku Myy -mukia. Kraahhhh! Toki Moomin Characters ei ole pieni muumilaaksomainen idylli, vaan yritys tekee todellista bisnestä. Ja bisneksessä taitaa harvemmin kiinnostaa muu kuin voiton maksimointi.

Sisäinen konservatiivi nostaa päätään minussa, kun katselen loistavan, ihailemani kuvataitelija Tove Janssonin hykerryttävää taidetta Muumien parissa. Mikä tarinankertoja, mikä piirtäjä, mikä persoona, mikä edelläkävijä! Ehkä tämänkin takia Muumien vääntäminen mitä söpöimmiksi ja pyöreiksi otuksiksi, tökkii minun kaltaistani Muumi-tosikkoa entistä enemmän (ja tämäkin on tulkinnallista, miten pitkään tätä on jo jatkunut  osalle 1990-luvun japanilaiset Muumi-animaatiot olivat jo liikaa.).



Olin odottanut oikeasti sormet syyhyten uuden iki-ihanan Esi-isä-mukin ilmestymistä kauppaan. Nyt jouduin kuitenkin katsomaan peiliin: haluanko ihanan mukin ns. hinnalla millä hyvänsä? Tyydynkö ihailemaan omaa mukavan kokoista mukikokoelmaani ja hankkimaan ehkä joskus kirpputorilta joitakin mukeja lisää vai jatkanko keräilyä vain vanhaan malliin? Toki olen miettinyt tätä jo aikaisemmin ja tiennyt, että iso osa Muumi-mukeista on tehty jo pidempään Thaimaassa, ja vain ns. erikosimukit Suomessa. Kyseessä ei siis ole uusi asia.



Palaan joka tapauksessa aina uudelleen Tove Janssonin nerokkaiden Muumi-kirjojen äärelle, sarjakuvien pariin tai vaikka selailemaan Muumi-opasta (suositus!). Kovan Muumi-ikävän kourissa voin matkata vaikka Tampereelle katsomaan Toven loistokkaita alkuperäispiirroksia.



Tiedän, että mielipiteeni hukkuu kuin pisara mereen markkinatalouden kasvuajatusten kyllästämässä kulutusilmapiirissä. Se, että yksi ihminen päättää jättää ostamatta uustuotantoa ja keskittää materialistiset halunsa vaikkapa jo kerran kulutettuun ja tuotettuun tavaraan, ei kiinnosta suurinta osaa laisinkaan, saati sitten muuttaa maailmaa yhtään mihinkään suuntaan. Mutta. Jostain on aloitettava, johonkin on uskottava ja jotakin on tehtävä. Niin minä uskon. Toisaalta ristiriitaisin mielin mietin myös sitä, pitäisikö hanakammin vaatia muutosta, ei vain vetäytyä. Hiljentyminen ja hiljeneminen on harvoin ollut avain minkäänlaiseen muutokseen.

28 kommenttia:

  1. Minäkin olen paininut samojen ajatusten kanssa jo pitkään; ehkä jo vuosi sitten ensimmäisen kerran mietin vakavasti muumimukikeräilyn lopettamista, mutta kun aina vaan toista hienompia mukeja ilmestyi kauppoihin niin en halunnut lopettaa niiden ostamista. Mutta nyt aika on selvästi kypsä, ja viimeisen silauksen teki tuo tuotannon lopettaminen kokonaan Suomessa. Päätin, että en osta enää mitään uutta Arabiaa meille periaatteellisista syistä. Se, että ahneudella ei ole mitään rajaa, ottaa niin paljon päähän, että en voi hyväksyä sitä enkä myöskään halua omalla toiminnallani ainakaan tukea tälläistä. Voi olla, että minun ostamatta jättäminen ei vaikuta suuntaan tai toiseen Arabiaa, mutta ainakin itsellä on parempi mieli. Ja haluan uskoa joukko voimaan; jos tarpeeksi moni jättää Arabian astiat ostamatta niin ehkä vielä joskus saamme tuotantoa takaisin tänne Suomeen. Tuskin, mutta toivossa on hyvä elää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arvasin, että on muitakin, jotka ovat miettineet näitä samoja juttuja. Kiitos mielipiteen jakamisesta Gunagolu! Mulla on se, että en lähtökohtaisesti pidä kaikista Muumi-mukeista, eli en ole järjetelmällisesti ostanut uusia mukeja, mutta toki sitten kun kaupan hyllystä löytyy omaa silmää miellyttävä ihanuus, on vaikean valinnan edessä. Mun on vaikea uskoa, että teollistatuotantoa palautettaisiin Suomeen, mutta täytyy uskoa nyt joka tapauksessa joukkovoimaan!

      Poista
  2. Hyvin kirjoitettu!!! Olen myöskin harmitellut monen suomalaisen yrityksen tuotannon siirtymistä ulkomaille. Erityisesti Arabian kohtalo on harmittanut. Mielestäni täällä Suomessa meidän ei kuuluisikaan yrittää pysyä halpatuotantomaiden hintakilpailussa mukana, vaan panostaa laatuun ja persoonallisuuteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pilviraitti! Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että meidän pitäisi panostaa laatuun ja arvostaa kotimaisuutta, vaikka se kalliimpaa olisikin. Halpatuotantomaiden hintakilpailussa on kyllä mahdoton pysyä.

      Poista
  3. Hyvin samanlaisia ajatuksia minulla on myös ollut. Ärsyttää kaikki uudet mukit, joita vuodessa ilmestyy. Tänä vuonnakin tullut jo kolme (joista yksi se ruotsimuki, tietty sekin mukikeräilijän hankittava keinolla millä hyvänstä), tulee kesämuki, tulee talvimuki ja varmaan vielä uusitaan pari mukia. Varmaan se Pikku-Myy.

    Rahastusta. Nurisen ja ostan silti sen mukin.

    Itse olisin valmis kyllä maksamaan noista mukeista enemmänkin, jos saisi sen tuotannon pidettyä Suomessa. Ihan reilustikin enemmän. Nurinan määrä olisi silti sama, mutta mieli keveämpi suomalaisesta tuotteesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskon, että me Muumi-tyypit jaksettaisiin fiilistellä uusia ja vanhoja mukeja, vaikka niitä ilmestyisi vähän harvemminkin. Mun mielestä esim. kesämukit on ollut suurta "suunnittelun laiskuutta", kun sama kuva on mukin molemmilla puolilla, enkä ole senkään vuoksi jaksanut niistä niin innostua. Rahastus on kieltämättä tullut useastikin mieleen. Mä olisin myös valmis maksamaan mukeista enemmänkin, en vain jaksa uskoa, että mikään hinnankorotus muuttaisi enää mukien valmistusmaata.

      Poista
  4. Erittäin hyvin sanottu, vaikka itse en muumimukeja keräilekään niin tätä samaa asiaa olen pohtinut monien muiden tuotteiden kohdalla. Olisi niin ihanaa oikeasti tukea suomalaista työtä, eikä vain brändiä, jonka tuotteet valmistetaan halpamaissa.
    Tämä on asia, joka vaivaa minua paljon ja tästä syystä esimerkiksi uusia Marimekon tuotteita, tulee ostettua kokoa ajan harvemmin. Onneksi kankaat vielä painetaan täällä, mutta sekin lienee ajan kysymys, milloin niidenkin tuotanto siirtyy pois.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, suomalaista työtä ja tekoa olisi hienoa kannattaa! Tuntuu, että monet painivat tämän saman ongelman ja aiheen ympärillä. Mä olen ymmärtänyt, että Marimekko painaa enää murto-osan kankaista Herttoniemessä ja ison osan muualla maailmassa. Musta on hienoa, että edes osa tehdään täällä, mutta pelkään myös pahoin että loppukin tuotanto on pian muualla.

      Poista
    2. Täällä samankaltaiset ajatukset myös, ja juuri viimeisimpänä esimerkkinä omalta kohdaltani Marimekon uutuus maljakko, jota kävin kuvaston innoittamana myymälässä katsomassa. Söpö vaaleanpunainen pieni maljakko (korkeus ehkä vain noin 10 cm paikkeilla), mutta kun hintaa oli 42 euroa ja valmistusmaa Thaimaa, niin sanoin suoraan myyjälle, että minä en Thaimaalaisesta pikkumaljakosta maksa tuon vertaa. Jätän kiitos ihan kauppaan. Etsin ennemmin kirppikseltä jonkun vanhan kotimaista lasia olevan vastaavanlaisen. Hirveä hinta!! Ja joku niitäkin ostaa kyseenalaistamatta ollenkaan, kun onhan se "sentään Marimekko". Juu, suunnittelun osalta, mutta siihen se sitten jääkin.

      -M-

      Poista
    3. M: Aivan! Hyvä tosielämän kokemus. Olisi kiinnostavaa tietää, kuinka moni antaa vastaavaa palautetta näille yrityksille vai jääkö kommentit vain elämään myymälän henkilökunnan mieleen. Marimekon kohdalla astia-asiat on kyllä aika surullinen.

      Poista
  5. Tätä olen minäkin miettinyt...mitä täällä Suomessa kohta enää on jäljellä?? Minulla ei ole yhtään Muumi-mukia, mutta paljon Aribian tuotteita. Vanhoja.....uusia en onneksi tarvitse..:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, eipä ole pian enää mitään tuotantoa täällä. Se on kyllä harmi. Mun pääkeräyskohde Kilta on vanhaa Arabiaa ja olen kovin onnellinen, että olen päättänyt kerätä juuri vanhoja astoita.

      Poista
  6. Komppaan ylläolevia, erinomainen kirjoitus. Tässähän meitä on jo monta jotka ajattelevat samoin. Sentissä on miljoonan alku, joten jatketaan sitkeästi tällä tiellä.

    VastaaPoista
  7. Mä olen kans Muumi-fiilistelijä ja ihan samoja ajatuksia on pyörinyt päässä kuin sullakin tämän asian suhteen.. Mä aloitin Muumien keräilyn jo 12-vuotta sitten, mutta olen tosissani pähkäillyt lopettavani keräilyn, jos vaan osaisin.. Inhottavaa kyllä, kun tuotanto on siirtynyt ulkomaille ja ärsyttää sekin, kun uusia Muumi tuotteita tulee aivan jatkuvalla tulvalla..

    (Ja anteeksi, etten ole aikoihin jaksanut tekstejäsi kommentoida!)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentissa Valtavirrassa ja olipa kiva saada kommenttisi. Ei tarvitse pyytää anteeksi kommenttien vähyyttä, ei hätää - jaksamista!

      Mä aloitin enemmän tai vähemmän mukien keräilyn myös noin 15 vuotta sitten, mutta nyt ajattelin kokeille keräilyn lopettelua ainakin uusien mukien suhteen. Oikeastaan ne mukit, mitä eniten haluaisin ovat talvimukit 2006-2007 (ja tietty muut vanhemmat kausimukit), eli pidän vanhojen mukien muotokielestä eniten.

      Poista
  8. Hieno kannanotto! Mä yritin kerätä pojille muumimukeja, mutta parin mukin jälkeen kyllästyin siihen, kun uusia mukeja tuli niin tiuhaan tahtiin myyntiin, että en enää pysynyt tahdissa.

    Me päätettiin, ettei meille enää osteta Arabiaa uutena. Mä yritän muutenkin parhaani mukaan boikotoida kolmansissa maissa valmistettavia tuotteita, oli kyse sit vaatteista tai muista kodinesineistä, joten en tee Arabiasta poikkeusta. Onneksi vanhoja, kauniita Arabian astioita löytyy kirppiksiltä, niin ei tarvitse syödä leikkuulautojen päältä =)

    Mukavaa viikonloppua ♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vanhoja Arabian astioita minäkin bongaan kirppiksiltä. Uudet Muumimukit saavat jäädä kauppaan, liian kova hinta halpatuotannosta.
      -seija

      Poista
    2. Johanna: Kiitos! Uusia mukeja tulee ihan hurjaa vauhtia ja suurin osa uusista mukeista ei (onneksi) innosta ainakaan minua. Tuntuu, että monet keräilijät ja kirppistelijät ovat päättäneet jättää uudet Arabiat ostamatta, kiinnostavaa. Mukavaa viikonloppua myös sinulle!

      Poista
    3. Seija: Vanha Arabia onneksi kiehtoo. Parempi jättää siis uudet astiat kauppaan ja nauttia vanhoista!

      Poista
  9. Samat ajatukset ovat olleet mielessä, ei ole mielekästä keräillä, kun tavaraa tulee tuutin täydeltä koko ajan, koko Arabian tuotanto on sitä, että koko ajan mallit vaihtuu sitä tahtia, ettei perässä pysy. Keräilyn ideahan on pitkälti se etsiminen ja kohteen löytäminen pienen vaivan kanssa, vai mitä mieltä olette?

    Monelta olen kuullut, että eivät osta enää Muumi-mukeja eikä Arabiaa, koska se vähäinenkin tuotanto on siirrettiin muualle. Voihan se olla, että jossain vaiheessa se näkyy Arabian myynneissä, kun tarpeeksi moni näin ajattelee ja toteuttaa ajatuksensa.

    Vanhan tavaran kauppiaana olen monasti harmitellut sitäkin, että monia vanhoja tuotteita on otettu uudelleen tuotantoon, jolloin sen alkuperäisen arvo tavallaan laskee, kun marketista voi hakea uuden. Keräilijäthän toki arvostavat sitä alkuperäistä. Kuitenkin se uustuotantoversio ei ole koskaan samanlainen kuin se alkuperäinen, muutoksia on tehty esim. materiaalikustannusten alentamiseksi. No, tämä meni vähän alkuperäisen ajatuksen ohi, mutta tällaisia mietteitä herättää tämä markkinatalouden jyllääminen, jonka takimmaisena ajatuksena on tietenkin, että sitä tehdään, mitä kansa ostaa. Minä usein ajattelen omaa hiilijalanjälkeä, ja kierrän kirppiksiä, ja ostan niiltäkin välillä uustuotantoa, mutta hyvällä omalla tunnolla, kun on jo ainakin kerran käytetty.

    Terveisin
    Pia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pia pitkästä ja valaisevasta kommentista! Olen samaa mieltä kanssasi myös uustuotantoasiasta. Minulle asia tuli ajankohtaiseksi, kun aloin haaveille uusista Scandia-aterimista. Katselin ottimia Hackmanin sivuilla ja siinä vaiheessa, kun tajusin että ottimet ovat eri kokoa kuin alkuperäiset ja että ne tehdään "jossakin Hinkuvintiassa", päätin jättää ostohaaveet.

      Poista
  10. Tosi mielenkiintoinen ja HYVÄ kirjoitus Muumimukeista! Itse olen pitkälti samoilla linjoilla kanssasi... Näitä on tullut keräiltyä yli kolmekymmentä vuosien varrella ja mulla meni kippo nurin siinä vaiheessa kun tuli se rillimuki. Jotenkin niin rahastuksen maku... Sinänsä harmi, koska se tarina siinä rillimukissa on yksi eniten lapsen kanssa luetuimmista ja mukikin oli kaunis. Mutta periaatteesta en ostanut. Nyt mietin mitä noille teen, ovat kaapissa piilossa eikä niitä oikein edes käytetä. Olen lukenut tuon Toven elämäkerran jo muutaman kerran, se on niin mielenkiintoinen kun avaa isommat näkymät monelle hahmolle ja tarinalle. Taidan jossain vaiheessa kans tehdä postauksen näistä, tää oli mielenkiintoista luettavaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Nipsu! Toven elämäkerta on kyllä kiintoisa ja tuo esiin laajemmat näkymät koko Muumiasiaankin. Mulla mukit on edelleen ihan käytössä (käytän myös ns. harvinaisia mukeja, kun mielestäni nuo ovat käyttötavaraa) ja Tove-juhlamukinkin ostin kirppikseltä, kun niitä ei enää tehty, mutta tuo rillimukijuttu oli kyllä ihan "naurettava"... Kivaa, jos innostut kirjoittamaan jutun blogiisi, tule vinkkaamaan, jos niin teet!

      Poista
  11. Osui ja upposi! Olen itsekin pohdiskellut ja kirjoittanut samaisesta asiasta aiemmin. Itselleni muumimukit ovat käyttötavaraa ja täysin hullulta ja hieman surulliseltakin tämä uusi suunta tuntuu. Oma kiinnostukseni muumimukeja kohtaan on laskenut kuin lehmän häntä, ja syy on juurikin asioissa joista kirjoitit. Uusia mukeja tulee nopeampaa tahtia kuin kahvi ehtii vanhassa kupissa jäähtyä. Sääli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos MariaKaisa! Tuntuu, että monilla on ristiriitaisia tunteita Muumimukien kanssa. Harmi kyllä, että mukeja tulee koko ajan lisää, ei oikein ehdi yllättyä tai odottaa edes uusia, kun niitä niin paljon tupataan markkinoille.

      Poista