maanantai 11. toukokuuta 2015

Uutta ja vanhaa Arabiaa

Taas on tullut kirppisteltyä. Ja tämä blogi laahaa ikävästi kaikesta jäljessä. Vappu sujahti Tukholmassa – kirppisrakastajan mekassa. Reissusta olisi kirjoitettavaa enemmänkin ja Budapestistakin on vielä päivittämättä asioita. Tuntuu, että nyt ehtii räpsiä vain Instagramiin kuvia, vaikka ei se instailu kunnon blogipostausta korvaa. Ehkäpä taas työkiireiden hellitettyä, ehdin vähän kuvailla ja kirjoitellakin enemmän.



Pääsiäisenä pääsin vierailulle Porin Pata-kirppikselle. Oikeastaan muita vaihtoehtoja koko kaupungissa ei tainnut tuona pyhäpäivänä edes olla. Luulin, että Hyllymeri olisi ollut auki, mutta hyllymereläiset eivät olleet päivittäneet edes Facebookiin ajantasaisia aukioloaikoja. Onneksi emme ihan vain kirpparin takia ajaneet Turusta Poriin.

Ehdin kiertää vain osan Patakirppiksen looseista, mutta saldo oli hyvä: iso Kilta-kulho, Kilta-kulppi, Kilta-kahvikuppipari ja Tove 100 -muumimuki. Olin tuota juhlamukia miettinyt jo jonkin aikaa, mutta en sitten viime vuonna sitä hankkinut (joskus voi olla pienestä kiinni: silmääni pistää liian tökerö Nipsu tuossa kuvituksessa ja hieman liian tankea Pikku-Myy, eli meinasi muki jäädä ihan kokonaan hankkimatta). No, yhtä kaikki, nyt sain käyttämättömän mukin halvemmalla kuin markettihintaan, eli muki lähti matkaani. Ja onhan suurin osa kuvituksesta on ihan ok.



Nämä kulpit ovat heikkouteni. En ihan tarkalleen ottaen edes tiedä, mitä ruokaa näistä kuuluisi tarjoilla, mutta astian muotoilu on vain niin upea, että tarjoilen tästä kaatimesta oikeastaan mitä vain salaatista perunoihin tai vaikka sipseihin. Minullahan on tällainen iso kulppi pikkuvikaisena keltaisena ja ruskeanmustana myös. Tässä valkoisessa ei ole mitään säröä tai poretta, eli yritän käsitellä tätä tapausta erityisen hellävaroen.

Tumman ison kulhon kohdalla kävi (taas) hyvä Kilta-mäihä. Kun pohjassa ei näy Arabian leimaa, voi astian saada vaikka parilla eurolla. Suurimmassa osassa astioita leimoja ei ole. Olen aiheesta ennenkin kirjoittanut ja sain jokin aika sitten kommetin, että leimojen puuttuminen johtuu hyvin suurella todennäköisyydellä siitä, että leima on laitettu lasitteen päälle ja se on kulunut käytössä pois. Joissain astioissa leima on jäljellä kaksinkertaisen lasituksen ansiosta. Epäilen itse, että ainakin yhdessä keltaisessa neliövadisa taitaa olla tuplalasite, koska myös astian väri on säilynyt erityisen kirkkaana.

Pieni sininen pullo löytyi puolestaan tänä viikonloppuna Kirppis-Center Manhattanilta. Oi, sitä riemua, kun tajusin, että myntipöydässä oli - 50 % -lappu. Olen oppinut, kiitos Instagramissa tietoa jakavien, että tämä pullo on kuulunut aikoinaan teak-alustaiseen maustesettiin. Pulloon on kuulunut myös puinen korkki.

Pohjassa on vielä muistuma leimasta.

Manhattanilta päädyin hankkimaan myös Muumimukikeräilijöiden keskuudessa paljon puhetta aiheuttaneen Håll Sverige rent -mukin. Kyseiseen mukiin liittyy pitkähkö tarina. Tarina alkaa työkaveristani, joka keräilee näitä Muumimukeja. Hän vihjasi minulle alkuvuodesta, että oli tilannut kyseisen vain Ruotsissa myynnissä olevan mukin nettikaupasta. Näin kuvat, kiinnostuin, ihastuin – ja aloitin strategian hiomisen. Minähän olin menossa Tukholmaan vappumatkalle, eli ajattelin, että ostaisin ehdottomasti mukin Ruotsista, saisin varmasti mukin halvemmalla, kuin nettikaupasta! Selailin nettiä ja yritin selvittää mukin hintaa Ruotsissa, mutta en saanut asiasta ihan selvää ja päätin luottaa intuitioon. Väärin. Tuplasti väärin.

Tuli Budapestin matka ja törmäsin sattumalta ihanaan karkkiväriseen mukiin lentokentällä. Pöh! Mukihan maksoi 29 euroa: en varmasti maksa tuota summaa, saanhan sitten Tukholmasta mukin halvalla ja kätevästi – näin harhaisesti tuolloin ajattelin. No, kävipä niin, että ennen Tukholman matkaa sain selville mukin hinnan Ruotsissa: tasan sama tai vähän enemmänkin kuin lentokentällä. Päätin napata mukit kentältä. Väärin ja taas kerran väärin. Lopulta kävi niin, että lentokentältä mukit olivat tietysti loppu ja Tukholmasta myös. Matkaseurueeni oli lievästi ottaen huvittunutta, kun sähläsin Tukholmassa mukin metsästyksessä (ja he joutuivat siihen tietysti myös osallisiksi...).

No, lopulta en jaksanut edes tilata mukia verkkokaupasta, vaan kannatin hieman epäilyttävältä haiskahtavaa toimintaa: ostin kaksi mukia lopulta kymmenen euroa kalliimmalla kappalehinnalla (kuin lentokentältä) kirpparin vitriinistä. Tarrat ja kaikki oli mukeissa tietenkin vielä jäljellä. Nyt on joka tapauksessa muki hallussa. Hullun hommaa.



Aivan bonuksena, nappasin mukaani Manhattanilta tämän söpön pilkullisen Arabian lautasen. Harvemmin näitä näkee, enkä ajatellut kyseistä lautasta sen enempää haalia, mutta välillä täytyy vähän myös "revitellä", ettei ihan pelkkää Kiltaa olisi koko astiakaappi täynnä.




Sellaista Muumimukien metsästystä ja Kilta-elämöintiä tällä kertaa!

Loppuun vielä kysymys: kaipaatteko tarkempia hintatietoja löytöjen kohdalla? En ole itse ihan varma, haluanko aina kertoa hintoja, mutta olisi mukava tietää, jos suunnilleen kaikki lukijat niitä kaipaavat!

15 kommenttia:

  1. Jee, postaus! Voi miten kivoja löytöjä! :) Ja se on muuten jännä, että vaikka sitä alkaa olla omasta mielestään jo kovin hintatietoinen tuotteista, vieläkin käy aina silloin tällöin kuten sinulle: ei tajua ostaa! Onneksi Ruotsi-mukin kanssa kävi lopulta hyvin. Vaikka jobbaaminen välillä tympäisisikin, joissakin tilanteissa heidän toimintansa on pelastus muille!

    Olen miettinyt minäkin tuota hintatietojen kirjaamista blogiin. Itse olen sen verran utelias ja yleensäkin rahasta kiinnostunut ihminen, että mielelläni luen myös kirppislöytöjen hintatiedot. Tuntuu, että kirppislöytö on ihan erilailla kirppislöytö, jos sen on saanut pilkkahintaan kuin että maksanut siitä ns. markkinahinnan. Toisaalta en koe, että tämä blogisi mitenkään huononisi, jos et hintatietoja paljasta - se on jokaisen itse päätettävissä. :) Blogini perustamisen alussa en minäkään hintatietoja tainnut liiemmin paljastaa, mutta sittemmin aloin kertoa niitä juurikin lukijoiden pyynnöstä. Toiset ovat selvästikin vaitonaisempia raha-asioistaan, kokevat ne yksityisasiana, mutta koska itselleni rahasta puhuminen ei ole mikään tabu, ajattelin, että samapa tuo. Jos tykkään itsekin lukea hintatietoja, miksen tekisi sitä itsekin? Toki vieläkin silloin tällöin jätän hintatiedot kirjaamatta - yleensä syynä on kirppislöydön kova hinta, joka itseäkin vielä puistattaa! :D Joinakin kertoina hintatiedot jäävät mainitsematta myös siitä syystä, etten halua jonkun tietyn henkilön niitä tietävän - useimmiten tuo henkilö on poikaystäväni. ;) Mutta teehän kuten parhaimmalta tuntuu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lisäksi uskon, että minunkin blogini kävijöistä moni eksyy blogiin juuri siitä syystä, että etsivät jonkin tavaran hintatietoja: haluavat kenties tietää kaapissa olevan tavaransa hinnan muuten vain taikka ovat sitä hinnoittelemassa kirpparille. Hintatietojen paljastaminen palvelee täten erityisesti heitä. :)

      Poista
    2. Kiitos kivasta kommentista Ripakinttu! Aloin pohtia tuota hinta-asiaa ihan senkin takia, että välillä tuntuu, että mulle on tullut hintasokeus. Ostan nykyään huomattavasti helpommin vähän kalliimpaa kuin ennen. Mulle tärkeintä blogeissa on nähdä ja lukea löydöistä, ei ne hinnat. Toki ymmärrän myös, miksi hinnat kiinnostaa. Ja totta kai välillä juurikin ne huippuhalvat löydöt ovat juurikin parhaita, kun joku asia on löytynyt ihan pilkkahintaan. Täytyy nyt katsoa, mihin ratkaisuun päädyn.

      Poista
  2. Olen kiinnostunut hinnoista ihan senkin vuoksi että olenko itse maksanut jostain "vähän liikaa".Tosin jos jonkin oikein kovasti haluan niin voin siitä hiukan maksaakin. Ja tietenkin kiinnostaa halvat löydöt, iloitsen toisenkin puolesta niistä! Ja kirpparihinnathan ovat laidasta laitaan. Usein käynyt niin että jollakin pöydällä tavara 25 e ja kävelen pari pöytää eteenpäin niin sama tavara 5 e. Eli kyllä, hinnat kiinnostaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivaa, kiitos kommentista! Tuo hintatietouden ylläpitäminen on hyvä pointti. Ehkäpä juuri niitä halpoja löytöjä olisikin kiva kertoa, täytyy todella pistää harkintaan.

      Poista
  3. Sama täällä, Instagramiin on ehtinyt, mutta ei vaan blogiin.
    Minulla on yksi tuollainen kahvallinen kulho/kaadin, mutta harvoin olen sitä käyttänyt. Pitäisikin ottaa se käyttöön vaikka salaatti- tai peruna-astiaksi, hyvä idea.
    Hinnat kiinnostaa, mutta ei niitä itsekään aina enää muista tai jaksa laittaa. Jos tekee hyviä löytöjä, niin silloin sen ainakin voi laittaa, sellaisista ei-niin-edullisista sitä ei aina tule laitettua, kun se ei ehkä kiinnosta samalla lailla kuin edullisen löydön hinta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommetoinnista Kirsikka! Juu, tuo Instagram on vähän "liiankin helppo" ja sinne tulee lisäiltyä kuvia luontevammin. Jotenkin postukseen haluaa aina kuvata enemmän, ja ottaa kirjoittaminen ainakin mulla oman aikansa myös. Luulen, että laitan tulevaisuudessa huippulöytöjen hinnat esiin, katsotaan nyt, mihin päädyn.

      Poista
  4. Oi sentään, mitä astialöytöjä :) Olisi kyllä kiva, jos tekisit postauksen Tukholman matkastasi /kirppareista siellä. Mua ainakin kiinostaisi kovasti :)

    Niin ja myös mua kiinostaa kirppisostosten hinnat..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Valtavirrassa! Jes, Tukholman postaus on kyllä tulossa, ei hätää. Ja hintatietoja varmaan ainakin jossain määrin esille myös tulevaisuudessa.

      Poista
  5. Hienoja löytöjä taas. Mua kiinnostaa hinnat ihan hirveästi, ehkä siksi että hintahaarukka on kirppareilla ihan laidasta laitaan ja on kiva tietää että millä hinnalla tavara oikeasti liikkuu ns. normaalien ihmisten keskuudessa. ;) Itsehän olen niin pihi että pitää olla jo melkoinen aarre hyppysissä että setelirahoja rupean tiskiin latomaan. Nykyään kaikki tuntuukin kamalan kalliilta vaikkei oikeasti olisikaan, mikä taas johtaa siihen, että sitten kun jotain vanhaa joskus halvalla saa, niin ostetaan vaikkei tarviskaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anne! Olenkin ihaillut sun löytöjä ja juurikin niitä uskomatoman halpoja hintoja. Mulla on tainnut vähän lähteä käsistä näiden kirppistavaroiden kanssa, nykyään tulee maksaneeksi välillä varmasti ylihintaa. Olen myös huomannut, että ihmiset ovat entistä hintatietoisempia. Varmasti tieto tavaroista, keräilystä on levinnyt ihan uusille tasoille juuri internetin ansiosta.

      Poista
  6. Hyvä että sininen etikkapullo löysi arvostavan kodin.Hieman mietin että jätänkö alennukseen mutta kun siivoilin kaappejani ja totesin että minulla on 6 !!! etikkapulloa.Halvalla sain jne...=)
    Joten pari lahjaksi annettu ja osa kirppikselle.
    Leimathan noista yleensä lähtee kun ovat ns.kylmäleimattuja.
    terveisin Eeva :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei hauskaa, kiitos kommentista kaima! Pullo pääsi todellakin arvostavaan kotiin. Kilta-astiat ovat selvästi myös hyvä keräilykohde, koska aina tuntuu olevan osia, mitä puuttuu. Puukorkkia en taida pulloon mistään enää saada, mutta täytyy ehkä soveltaa, jos otan tuon käyttööni.

      Poista
  7. Kiva postaus. Ja niinhän minullekin on käynyt, että instaan on tullut näpsittyä ahkerammin kuvia kuin mitä on tullut päivitettyä blogia.
    Kyllä minuakin hinnat kiinnostavat. Joskus on ihan hukassa, että onko jokin tuote löytö vai ei, vaikka toki sitä nyt järkeäänkin käyttää. Mutta aina ei se järjen ääni kuulu ;).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Katjuska! Totta tosiaan, aina ei voi tietää, onko löytö ainakaan hintansa puolesta löytö, jos ei ole vertailukohtaa. Musta kyllä tuntuu, että järjen ääni ei ole enää pitkään aikaan kuulunut päässä...

      Poista