Facebook-kirppikset

Olen löytänyt uuden, koukuttavan harrastuksen. Facebook-kirpputorit. Ei herrajumala, millainen kirppishulluuden uusi taso näiden online-puotien myötä on löytynyt. Olin vuosia sitten jonkin aikaa intohimoinen huuto.netin käyttäjä, mutta sitten into lopahti ja uskon ja toivon, että jossain kohtaa virtuaalikirput eivät kiinnosta enää näin paljon.

Tuhoa on kuitenkin jo syntynyt. Olen puolessatoista kuukaudessa hankkinut Fb-kirppiksiltä hyllyn, mekon, laukun, kukkaruukun, voirasian, pipon (lahjaksi, ei kuvaa) ja kengät (ei vielä kuvaa). Oikeastaan hinnatkin ovat melkein poikkeuksetta korkeammat verkossa kuin ihan peruskirpputoreilla, varsinkin jos postimaksut joutuu maksamaan itse. Täytyy nyt kuitenkin myöntää, että olen saanut myös myytyä tuota kautta ihan mukavasti itsekin: kaksi mekkoa, kaksi paitaa, viisi lautasta, vati, kaksi liinaa ja kasari. Osa on mennyt vähän liiankin halvalla ja kaikki yrittämäni myyntituotteet eivät ole myöskään menneet kaupaksi. Postitusruljanssi on myös aika ikävä.

Ensimmäinen ostos taisi olla ihastuttava suomalais-japanilainen voi- tai juustokupu. Puuosassa on merkintä "Lindholm Quality, Made in Finland". Keramisessa kuvussa on Japan-teksti. Kupu sopii mitä parhaiten Kilta-astioiden kanssa, vaikka se ei samaa sarjaa olekaan.

Seuraava ostos oli mustanruskea Arabian kukkaruukku. Nämä molemmat painavat tavarat onneksi ostin turkulaiselta myyjältä, eli en joutunut pulittamaan postikuluja.

Rakkautta ensisilmäyksellä -kohde oli ehdottomasti Vuokon laukku. Ah, Vuokko! Toki laukku ei ole kovinkaan kätevä, koska siinä on vain kaksi sivutaskua ja laukun isoimpaan osaan pääsee vain sujauttamaan tavaroita. No, kätevyys ei ennenkään ole niin paljon kiinnostanut materialistisissa valinnoissa. Toisaalta talvella laukkua voi käyttää myös muhvina.

"Fazerin sininen" -mekko, 1970–1980-luvulta peräisin oleva kreikkalaismekko on päällä eri luokkaa kuin tässä kammotavassa kuvassa. Jos ehdin, kavennan ja lyhennän tätä luksus(?)hippimekkoa hieman.

Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä 1950–1960-luvulta peräisin oleva viilupuinen hyllykkö. Kyseessä ei ole siis lastulevyrimpula, vaan hieno puinen hylly. Tämä oli kaksiosainen, mutta nyt irtohyllyt on yhdistetty toisiinsa ja lehtiteline ei ole laisinkaan käytössä. Tämä kapistus kuuluisi kai olohuoneeseen, mutta hyllystä tulee säilytystila astioille. Täytyy kuvata lopputulos ja laittaa tänne, niin hyllyn muodonmuutos tulee esille.

Erityisesti tämä hylly on noussut ihan ykköseksi. Se on niin hieno!