Laitila, Mynämäki

Iloinen kirppisretkue lähti eräänä lokakuisena lauantaina kohti Laitilaa. Ideana oli, että ajomatkalla Turusta Laitilaan pysähtyisimme fiiliksen mukaan muillakin kirpputoreilla ennen määränpäätä, mutta toisin kuitenkin kävi. Nousiaisissa kävimme kääntymässä kirkolla asti, mutta emme bonganneet yhtään kirpputoria.

Laitilassa kävimme ensin tutuksi tulleella Laitilan kirppiksellä. Paikka on kovin symppis ja yläkerran vaatepuoli vaikutti uudistuneelta. Aika kovia hintoja erityisesti astioissa tuntui kuitenkin olevan. Matkaan jäi tällä kertaa kaksi korua ja kiiltokuvaa sekä englantilainen peltitarjotin. Minulla on samaa sarjaa peltipurkki, eli olin innoissani kun löysin tarjottimen harvinaisen huokeaan hintaan.

Emalikorussa on ruma nahkanauha. Täytyy toivoa, että löydän sopivan kokoisen ketjun, niin voin vaihtaa narun pois ja laittaa tilalle jotain muuta materiaalia olevan ketjun. Toinen, hopeanvärinen riipus, vaikuttaisi olevan ehtaa ysäriä. Siniset "kivet" ja korun muotokieli tuovat vahvasti 90-luku-muistoja.

 Tarjottimen pohja on hyvin naarmuuntunut, mutta kuvapuolella naarmut eivät onneksi näy.

Pian pitäisi askarrella jotain kiiltokuvakokoelmastani. Se alkaa olla jo aika komea.

Seuraava kohteemme oli elokuussa avattu Kirppis Wendi ja Wiljami. Paikka oli uusi meille kaikille. Wendi ja Wiljami oli siisti ja helposti kierrettävä, mutta en löytänyt mitään sykähdyttävää. Hyllyissä oli paljon lasten vaatteita ja suht uutta kamaa. Ainoa mieleen jäänyt tavara oli Sarpanevan Saturnus-pata, minkä olisi saanut ihan todella naurettavan halpaan hintaan (15 euroa), mutta päätin että en ota huonokuntoista ja käyttökelvotonta pataa vain koristeeksi kotiini.  

Laitilan jälkeen käänsimme auton nokan kohti Mynämäkeä. Emme tienneet etukäteen yhtään paikkaa Mynämäellä, eli olimme iloisesti yllättyneitä, kun löysimme Kauppapaikka Eilisen aivan Mynämäen keskustasta hienosta vanhemmasta pihapiiristä. 

Ilo oli ylinnä, kun yksi meistä hoksasi erään myyntiloosin olevan todellinen aarre! Saimme myös kuulla että henkilö, joka loosin oli täyttänyt laatutavaroillaan, oli tuonut kamansa myyntiin samana aamuna. Pääsimme todellakin kuorimaan kermat päältä! 

Tuosta loosista jäi matkaani Nanson trikoopaita, laskeutuva trikootakki (ei kuvia) ja Arabian priimakuntoinen maitokannu. Maitokannua epäilin hetken, mutta tulin siihen tulokseen että 20 euroa virheettömästä Raija Uosikkisen suunnittelemasta kannusta (1964–1971), ei ollut laisinkaan paha hinta. Kannu on päässyt myös hyötykäyttöön. Se on vesikannuna olohuoneessa. 

Tuntui, että suurin osa vaatteista oli todella vähän käytettyjä ja iso osa merkkivaatteita, kuten Filippa K, Marco Polo, Polarn o Pyret jne. Tyhjensimme loosia kiitettävästi ja ihmettelimme jälkeenkin päin hyvää tuuriamme.

Samaiselta kirppikseltä löysin myös keltaisen Kilta-kulhon. Minulla on tätä mallia vain valkoisena, vihreänä ja ruskean mustana. 

Aivan ihana yksityiskohta Eilisen kauppapaikassa oli kirppiskissa Vappu, joka nukkui tyynen rauhallisesti yhden hyllyn päällä. Harmi, että en ottanut todella komeasta maatiaiskissasta kuvaa! Mainitsemisen arvoista paikassa oli myös erittäin mukava ja ystävällinen omistaja. Myös hyväkuntoiset vanhemmat viherkasvit ja kukat sekä vanhan puutalon lumo, oli poikkeuksellista! Harmi, että en siinä tohinassa tajunnut ottaa kuvia paikasta. Ensi keralla sitten.