Kirppismatka: Turku–Paimio–Sauvo–Salo–Selki–Porvoo, päivä 1

Massiivisen kirppistourneen purkaminen alkaa nyt. Reissun lopputulos oli täyteen ahdettu kassillinen tavaraa: vaatteita, kenkiä, astioita. Jokakesäiseen tapaan näillä kirppismatkoilla pysähdytään aina, kun tienvarrella näkyy kirppiskyltti – ja niitähän näkyy usein. Ah, mitä ihanuutta!

Ensimmäinen pysähdys, Paimio.

Ensimmäinen etappi osui Paimioon. Olen kerran aikaisemmin käynyt Paimion keskustan kirpputorilla Vistantiellä, mutta nyt en löydä verkkosivuja tai edes paikan nimeä. Aikaisempi vierailukerta oli varsin onnistunut, mutta tällä kertaa löysin vain mustan urheilutopin, mistä en ottanut kuvaa.

Toinen pysähdys, Sauvo.

Paimion jälkeen suuntasimme Sauvoon. Alles Gute Vintage oli ainoa paikka, mihin aivan erikseen halusin mennä. Intoa vierailuun lisäsi muun muassa se, että olin lukenut paljon hyvää paikasta ja se, että työkaverini suositteli minulle tätä vintage-navettaa. Paikka sijaitsi jossain Sauvon sydämessä mutkaisten teiden takana, mutta vierailu oli kaiken sen mutkittelun arvoista. Alles Gute Vintage oli viehättävä, asiantunteva ja kaikin puolin herkullinen. Vaatteita oli vaikka millä mitalla, huonekaluja jokunen ja asusteita melkoisesti.

Olin päättänyt että saan törsätä, jos jotain kivaa löytyy ja sitähän paikka oli pullollaan. Ostin muutaman vaatteen – olisin toki löytänyt vaikka kuinka paljon enemmänkin kaikkea ihanaa, oikeaa vintagea.

Kallein ostos oli Marimekon puuvillainen Pikkumyy-mekko. 1960-luvun Marimekoissa on niskalapussa vaatteen suunnittelu tai -tekovuosi. Tämä mekko on peräisin vuodelta 1963. Kuosia en tunne ja paikan pitäjä kertoi, että tästä kuviosta ei ole valmistettu kovinkaan paljon vaatteita.

Toiseksi kallein ostos oli 1970-luvulta peräisin olevat kirkkaanpunaiset sandaalit. Pohjassa lukee Made in Finland. Voisi sanoa, että loput ostokset: ruskeat nahkakengät, raidallinen paita ja kukkaruukku 1960-luvulta, tulivat kaupan päälle.

Ruskeat nahkakengät ovat ihanan pehmeää nahkaa. Ainoastaan nahkapohja hieman mietityttää.

Kaupanpäälliset:

Sauvon jälkeen suuntasimme tuttuun Saloon. Pääkohteena oli Kierrätyskeskus, missä en ollut aikaisemmin vieraillut.

Kolmas vierailukohde, Salo.

Paikka oli iso, siisti ja valoisa. Hinnoittelu tuntui pysyneen aika hyvin hanskassa – toisin kuin esimerkiksi Turun kierrätyskeskuksissa usein erityisesti huonekalut ovat törkeän hintaisia.

Löysin pitkän mustan mokkahameen, minkä aion leikata lyhyemmäksi, frillareunaisen ranskalaisen teepaidan ja kasan kultaisia lusikoita. Enää ei siis tarvitse etsiä sopivia lusikoita kultaisiin Tsaikka-laseihin.

Aivan kierrätyskeskuksen vieressä oli itse tehdyn näköinen kirppis-kyltti ja päätimme seurata kylttiä. Pihalla nökötti tällainen hieman hilpeyttä herättänyt plakaatti.

Neljäs kohde, Salo.

Paikka oli tilapäinen ja ainoastaan yhden viikon (arvio) avoinna. Vanhan kerhotilan tms. pari huonetta oli täytetty huonekaluilla, astioilla, maalauksilla, vaatteilla. Näin aivan ihastuttavan tarjoilukärryn, mutta en pystynyt kertomaan, mihin kärryn kotona sijoittaisin, eli jouduin luopumaan kärryhaaveista – toistaiseksi. Mukaan lähti vain säästöpossu. Nyt minulla on tällainen musta, mintunvihreä ja valkoinen.

Viides etappi, Selki:

Samaria-shop Selkikeskus löytyi aivan sattumalta ajomatkalla Salosta kohti Tuusulaa. Tehdashallin uumenista löytyi hyvin järjestetty ja kohtuuhintainen itsepalvelukirppis. Ehkä paras löytö oli Marimekon trikoomekko pilkkahintaan (3 euroa).

Löysin myös punaisia muovihenkareita, joita päätin kysyä, josko saisin ostaa ne. Ja sainhan minä. Nämä henkarit ovat minulle kovin tuttuja: lapsuuden kodissani on näitä MK-tuotteen muovihenkareita mustina ja tummansinisinä (?). Nämä henkarit näyttävät myös varsin kivoilta melko tuoreiden Sarviksen henkareiden vieressä. Mukaan lähti myös lyhythihainen musta viskoosineuletakki. En onnistunut kuvaamaan tuota ryppyistä mustaa vaatekasaa onnistuneesti.

Ensimmäisen päivän saldo oli massiivinen. Itse Porvoon ostokset luvassa kakkospäivän postauksessa.