Emaliuutuuksia

Kun jokunen vuosi sitten innostuin uudelleen emalista, alkoi mielessäni pyöriä joitakin erityisen himottavia juttuja: Esteri Tomulan kynästä syntynyt tattikuosinen kulho,  Gunvor Olin-Grönqvistin suunnittelema sydänkuosinen kulho sekä Nooan arkki tai Nooakin arkki -niminen muki. Tattikulhojen kanssa kävi loistavasti viime vuonna ja pienemmän sydänkulhonkin sain kalastettua Facebook-kirpparilta (myönnettäköön, että isompi kulho kiinnostaa edelleen).

Nooan arkki -mukia olen huudellut verkossa, mutta hinnat ovat nousseet aina pilviin – samoin on isomman sydänkulhonkin kanssa tupannut käymään. Repsahdin kuitenkin ja hankin huonokuntoisen eläinmukin. Enkä saanut sitä edes halvalla (25 euroa), mutta jonkinlainen napsahdus päässäni tapahtui ja päätin haluta muki-söpöläistä näin kovaa.

Mukin kuvan on suunnitellut Gunvor Olin-Grönqvist ja tätä samaa kuosia on esiintynyt myös posliinisessa lastenastiastossa. Oma mukini on nähnyt jo parhaimmat päivänsä ja osa kuvista on kulunut mukin pinnasta pois. Jotenkin kuitenkin kettu (orava?), possu, hiiri, kissa ja sudenkorento (perhonen?) saavat sydämeni läpättämään. Mukia ei voi käyttää, siinä on aivan liika emalirikkoja, mutta ei se hyllynkoristeena haittaa.

Toinen FB-kirppislöytö on tummanvihreä mattapintainen emalikulho. Tykkään kovasti tämän Kaj Franckin suunnitteleman kulhon muodosta. Kulho on hyvässä kunnossa. Tästä kukkaroni keveni 15 euroa.

Kaksi uutta Wärtsilän Finelin emaliastiaa syöksivät vallasta kolme muuta: Primavera-kattilat ja Punahilkka-pannu majailevat tätä nykyä uusissa osoitteissa. Plussan puolella siis ollaan.