Joulukransseja!

Neljä vuotta sitten alkanut joulukranssien askartelu on kiihtynyt vuosi vuodelta. Alkujaan omaksi iloksi tehtyjä överipallokransseja löytyy nykyään jo useamman ystävän ja perheenjäsenen luota. Tänäkin vuonna askartelin muutaman pallokranssin lahjaki. Instagramin kautta tulleet kranssitilaukset ovat pitäneet myös kiireisenä.

Minulla oli tänä syksynä ihan komea setti kranssimateriaalia jemmassa edellisiltä vuosilta. En oikein edes muistanut, että millainen varanto viime vuodesta jäi, mutta kun otin koristeet esiin, kävi totuus ilmi. Palloja oli p a l j o n. Myös muutama kranssipohja ja kuumaliimapatruuna oli jäljellä.

Erilaisia joulukuusen koristenauhoja löytää usein eri aikakauden pakkauksissa. En ole vielä raaskinut edes heittää tyhjiä pakkauksia pois, kun osa niistä on suorastaan nostalgisia. Tuollaisella nauhalla siis kuorrutan kranssipohjan. 

Olen vuoden aikana ostanut tasaiseen tahtiin koristepusseja, jos sellaisia on tullut kirppiksillä vastaan. Selvästi ns. kreisikranssit, eli sellaiset yksilöt, missä on kaiken värisiä palloja sekä muuta joulutilpehööriä, ovat tällä hetkellä kransseista suosituimpia. Mitä enemmän kaikkea härpäkettä kranssi pitää sisällään sitä parempi lopputulos on usein käsillä.

Kokosin itselleni kylmäsävyisen kranssin – pidän tämän sävyisestä kokonaisuudesta ehkä eniten. Omaan kranssiin jemmasin oikeita aarteita: Weisteen huurrettuja vanhempia saumapalloja, "haitarimaisia" koristeita (olisiko tällaiset alkujaan Yhdysvalloista?) sekä eri kokoisia kelloja.

Luulin kuvanneeni kaikki tämän vuoden kranssit, mutta näköjään kaksi yksilöä uupuu kuvista. Nuo pari kranssia ovat jo uusissa kodeissa toivottavasti ilahduttamassa uusia omistajiaan.

Instagramin kautta menneet kranssit ovat olleet 20–25 cm:n styroksipohjiin koottuja kokonaisuuksia. Hinta näille liikkuu 30–40 eurossa. Kaikki koristeet olen ostanut kirppiksiltä ja kierrätyskeskuksista. Joskus myös styroksipohjia tai kuumaliimapatrunoita löytyy kirppisten askarteluosastolta, mutta suurin osa pohjista on pitänyt ostaa uutena. 

Koristeita olen löytänyt ainakin Helsingin, Vantaan ja Espoon kierrätyskeskuksista, Vallilan Bella-kirppikseltä, Salon kirppiksiltä, Turun Ekotorilta, Porin ja Itiksen SPR:n Konteista ja Forssan Kellari-kirppikseltä.

Näitä kransseja on aivan ihana tehdä! Tekniikka ja sommittelu on selvästi kehittynyt ja tänä syksynä taisin polttaa vain kerran näppini kuumaliimalla. 

Kimaltavaa joulunodotusta!

Leikkeletarjotin 1367, Saara Hopea, Nuutajärvi

Kävin Oulussa pikavisiitillä marraskuussa ja ehdin onneksi koluta yhden kirpparin samalla myös! Valitsin itselleni tutun Järkikirppiksen, mitä edellisen reissun aikana minulle suositeltiin. Tuo kirppis on myös lähellä juna-asemaa, eli sijaintikin oli kohdillaan.

Kyseisellä kirppiksellä oli muutakin kivaa, mutta onneksi silmiini osui Saara Hopean suunnittelema Nuutajärven 1375 -leikkeletarjotin 19 eurolla. Koko setti on ehjä ja hyväkuntoinen. Edellinen omistaja on liimannut Nuutajärvi-tarran tarjottimen pohjaan. Tuo on varmasti ollut aikoinaan lasissa kiinni, uskoisin niin.

Näitä samankaltaisia settejä on valmistettu myös kolmella lasiastialla ja käytössä on ollut ainakin savunharmaa ja turkoosi lasi. Settiä on tehty myös yhdelle astialle sopivalla alustalla. 

En aivan heti tajunnut, että ihan hyvä tuuri kävi hinnan suhteen, mutta nyt kun olen etsinyt samaista settiä verkosta, niin aika kovia hintapyyntejä tästä löytyy. Astian tiikkialusta on hyvin samankaltainen kuin Kilta-sarjan F-mausteikko. Ehkä juuri tuo tarjotinosa kiinnitti katseeni aivan ensimmäisenä.

Nyt astia toimii glögihärpäkkäiden tarjoilussa. Hyvin mantelit ja rusinat tuohon solahtavat. Astia sopii myös todella hyvin Killan kanssa, onhan kyse niin sanotusti saman aikakauden tuotteista. Tämä leikkeleastia on ollut tuotannossa vuonna 1955. 

Kuvasin astian ennen kuin öljysin tuon tiikkiosan, nyt se on vielä syvemmän sävyinen ja tiptop. Säilytin hetken lasisia koristeita astiassa ja kuvasin muutaman uutukaisen samalla. Näitä lasisia vanhoja koristeita on tullut kivasti tänä vuonna vastaan kirppisillä. Kuvassa näkyvät yksilöt löytyivät Tammiston Kierrätyskeskuksesta sekalaisten koristepussien kätköistä. Isot pussit maksoivat yhteensä 4 euroa ja löysin vaikka mitä kaunokaisia niistä!

Nyt kohti joulua!

Kohti joulua

Marraskuu on ihan just loppu ja joulu lähenee. Olen askarrellut useampia joulupallokransseja jo lokakuun loppupuolelta lähtien. Kaikenlaiset kimaltavat pallot ja kuumaliima ovat jälleen ympäröineet minut. Kirppiksillä katse on hakeutunut selvästi joulukoristeiden äärelle ja paljon kivoja koristelöytöjä on osunut kohdalle. Jos esimerkiksi Weisteen vanhempia palloja on tarjolla pussillinen kohtuulliseen hintaan, en voi pussia ohittaa. Pussien kätköistä löytyy välillä todellisia aarteita.

Onpa muuten joulukoristeidenkin hinnat nousseet kirppiksillä: aikaisemmin esim. kierrätyskeskuksissa saattoi saada joulupallon 0,20 eurolla kipale, nykyään Helsingissä kappalehinta on helposti 0,50 euroa. Siksi on juuri niin hienoa, että välillä törmää herkkupussiin, missä kaikki koristeet ovat todella kivoja. Nämä 14 palloa löysin Helsingistä Bella-kirppikseltä 2 eurolla. Nuo päätyvät kranssimateriaaliksi.  

Muuten joulu ei ole ollut läsnä vielä omassa sisustuksessa. Joulukuun alku on se hetki, kun joulujuttuja alkaa kaivella enemmän esiin. Kranssien parissa tulee vietettyä sen verran paljon aikaa, että helposti joulukuussa tulee jo lähes koristeähky. Parempi siis vähän jarrutella muiden koristeiden kanssa mahdollisimman pitkään. 

Vanhemmat ja erikoisen malliset ja välillä myös värikkäät kynttilät kiinnostavat myös. Olin todella iloinen, kun bongasin Turun Lähetyskirpputorilta avaamattomat paketit Havin lampettikynttilöitä yhteensä eurolla. Näitä punaisessa paketissa olevia kynttilöitä visioin itse asiassa Pentikin Kaamoskiveen ja kyllä, nuo sopivat kuin nakutetut kyseiseen jalkaan. Sekalainen setti kruunu- ja lyhtykynttilöitä löytyi yhteensä parilla eurolla Itäkeskuksen Kierrätyskeskuksesta ja Kontista.

Vielä lisää kynttiläasiaa: pieniä pallokynttilöitä olen etsinyt (ja löytänyt) aikaisemminkin kirppareilta, mutta nyt tuli vastaan isompi setti kyseisiä pikkukynttilöitä. 22 kipaletta maksoivat yhteensä 10 euroa, eli ei mikään halvin löytö, mutta mieluinen sellainen. Tätä kokoa näitä pallokynttilöitä ei ymmärtääkseni valmisteta uustuotantona, eli maksoin ihan mielelläni tämän verran tästä setistä. Nämä löytyivät Salosta Secondhandmarketista. 

Loppuun vielä todiste täyteen ahdetusta kaapista (tai mikä tuo on, säilytyskaluste), minne tungen kynttilöitä ja kynttilänjalkoja (kolmas hylly ei kuvassa itse asiassa näy). Täytyy kyllä myöntää, että aivan kaikki kynttilänjalat eivät tuonne mahdu, eli niitä olen hajasijoittanut vähän muuallekin kotona.

Kivaa joulun odotusta!

Värikkäitä kirppislöytöjä

Muistatteko ajan, kun olin aivan hurahtanut Finelin (Arabia/Wärtsilä) värilliseen emaliin ja erilaisiin peltipurkkeihin? Kuumimmat retrovuodet ovat takana, mutta sydän läpättää edelleen välillä värikkäiden esineiden perään. Rakkaimmat ja kauneimmat emalikulhot ovat edelleen tallessa sekä iso osa peltipurkeista on ihan joka päiväisessä käytössä.

Marimekon Muija-kuosinen isompi peltipurkki löytyi Salosta Secondhandmarketista 8,50 eurolla. Purkin sisus on hyvässä kunnossa, eli siihen päätyy kuiva-aineita säilytykseen. Tätä samaa purkkia löytyy kaapista pienemmässä koossa sekä punavalkoisena että mustavalkoisena. Tykkään Marimekon Muija-kuosista (Maija Isola, 1968) todella paljon ja minulla on itse asiassa sekä kännykkäpussukka että meikkipussi samalla kuosilla. Molemmat löytyneet totta kai kirppiksiltä.   

Toinen retrompi löytö on vihreävalkoinen emalinen lävikkö. Tässä ei ole mitään merkintöjä pohjassa. Luulen, että tämä voi olla puolalainen. Toki, nykyään kun ultrapika valtaa myös kirppisten hyllyjä, hiipii mieleen myös ajatus, että koska ostan vahingossa kuraa tietämättäni, mitä todella ostan (eli Sh*iniä tai T*mua tai jotain vastaavaa..). En siis missään nimessä halua kyseistä kamaa uutena tai käytettynä itselleni. Sh*inin kohdalla sentään monissa vaatteissa on niskalappu, mistä parhaimmassa tapauksessa näkee vaatteen alkuperän, mutta tavaroiden kohdalla tilanne on kinkkisempi. Tässä Yle:n juttu Sh*inin tekstiileistä – yksi syy ultrapikan karttamiseen on mm. haitalliset kemikaalit, puhumatta ihmisoikeusrikkomuksista ja kestämättömistä ympäristövaikutuksista, mitä kyseiset yritykset toimillaan edesauttavat.

Tämän astian kohdalla epäilen, että esine on oikeasti vanhempaa tuotantoa ja muutama nettihaku puoltaa tätä aavistusta. Astia löytyi Tammiston Kierrätyskeskuksesta 4,50 eurolla.

Sitten loppuun vielä muutamat rintakorut. Nämä molemmat löytyivät Vantaalta Tammiston Kontista. En voinut vastustaa Aarikan vanhempaa kalakorua (4,50 euroa) pienemmässä koossa, vaikka samainen tyyppi löytyykin isommassa koossa kahdessa eri värissä jo korurasiastani. Koru on jalopuuta, eli kyseinen rossi on valmistettu1950-luvulla. Monet paljon nuoremmat Aarikan korut ovat samassa paikassa huomattavasti hintavampia, mitä hieman ihmettelen, koska tämähän on suorastaan "harvinainen"! 

Posliininen kolmiokoru on puolestaan Barbara Brennerin suunnittelema rossi saksalaiselle Rosenthalin keramiikkatehtaalle. Tämä on ihan överi-kasari, eli todella päheä. Googlailin korua ja aikamoisiin hintoihin törmäsin näiden kohdalla, en tosin tiedä onko kukaan koskaan hankkinut vastaavaa korua yli 30 eurolla. Itse maksoin tästä 3,50 euroa.

Tällainen sekalainen setti tällä kertaa kirppislöytöjä. Oletko löytänyt hyviä kirppislöytöjä viimeaikoina? 

Puuttuva palanen

Muistatteko, kun löysin edellisenä keväänä Kilta-sarjaan kuuluvan isomman varrellisen uunipannun? Se oli suorastaan ihme, sen verran harvinaiselta tuo löytö tuntui. Aluksi luulin, että tuohon astiaan sopii jokin erilainen tai erikoiskokoinen kansi, mutta homma niin sanotusti helpottui, kun opin, että uunipannuun ja esimerkiksi isoon kulppiin, käy sama kansi.

Kannen löytyminen ei tuntunut täysin mahdottomalta tehtävältä. En laittanut esimerkiksi Facebookin keräilyyn keskittyviin ryhmiin hakuilmoitusta oikeanlaiselle kannelle (tai vaikka tori.fi:n), vaan ajattelin luottaa tuuriin, että oikeanlainen kansi tulisi vielä vastaan. Ja niinhän se tuli.

Katselen tori.fi:stä tasaisin väliajoin Kilta-astioita ja eräs ilta silmiini osui yksittäinen valkoinen kansi! Mittasin pikavauhdilla hyllystä oikeanlaisen kannen koon ja kun sain varmuuden, että kyseessä on juuri tismalleen oikea yksilö, laitoin sydän pamppaillen viestiä myyjälle. 

Ehjä, todella hyväkuntoinen ja oikean kokoinen kansi saapui perille turvallisesti ja tadaa, nyt on uunivuoka täydellinen. Kansi maksoi 10 euroa. 

Minulla on myös valkoinen (sekä keltainen) isompi kulppi, mihin sama kansi kuuluu ja sopii. Miten kätevää! Olen nyt tarjoillut kulpista lämmintä ruokaa ja astian käyttöaste sen kuin paranee, kun tuohon saa myös kannen päälle. 

Uunipannua en uskalla laittaa uuniin, koska kyseessä on sen verran harvinainen astia. Olen päätynyt käyttämään kyseistä yksilöä vain tarjoiluastiana. Helpommin korvattavia Kiltoja laitan myös uuniin.  

Nyt pidän silmiä auki erilaisten Kilta-sirottimien varalta. Tehtävä ei ole helpoin, mutta onneksi keräily jatkuu – en suorastaan tiedä, mitä tekisin, jos kokonaisuus olisi "täydellinen". 

Arabiaa ja Marimekkoa

Muutamat kivat Kilta-astiat ovat osuneet viime aikoina kohdalle. Myös Kilta tuntuu nousseen monissa paikoissa hintojen puolesta aikamoisen korkeaksi. Minusta esim. pikkuvikaisesta Kilta-kannusta ei voi pyytää 20 euroa kierrätyskeskuksessa.

No, onneksi Kiltaa bongaa myös suorastaan halvallakin: Espoossa Merituulen Kontista löysin kookkaan sinisen lautasen. Tämä on enemmänkin tarjoiluastia, koska lautanen on todella iso. Tässä ei ole Arabian leimaa pohjassa, hintaa tällä oli 2,50 euroa.

Suomenojan/Finnoon kierrätyskeskuksessa tuli vastaan puolestaan useampi kiva Kilta: tummaa kapeaa tarjoiluastiaa en voinut jättää 4,50 eurolla, vaikka tismalleen samanlainen astia hyllystä jo löytyykin. Tämä koko ja malli on vain todella monipuolinen ja kätevä!

Valkoisia Kilta-teekuppeja haalin aina, kun hinta on kohdillaan. Tämä oli kantisalen jälkeen vain vähän yli 2 euroa. 

Kummassakaan astiassa ei ollut leimoja pohjassa, mutta ainakin tuo kuppi oli Arabiaksi tunnistettu. Onneksi hinnoittelu pysyy edelleen aisoissa ainakin osassa paikkoja. 

Marimekon viskoositunika (tai hyvin lyhyt ja leveä mekko) löytyi Helsingistä Arabianrannan kauppakeskuksessa sijaitsevasta iCare-myymälästä. Hintalapussa luki alkujaan 29,90 euroa, mutta huomasin vaatteen etuosassa muutaman mustan tahran. Menin tietysti kysymään myyjältä, onko virhe huomioitu hinnassa. Ilokseni hinta tippui puoleen, eli vajaaseen 15 euroon.

Tuolla hinnalla vaate tuntui suht kohtuulliselta ja päätin testata sappisaippuaa tahroihin. Onneksi tahranpoisto ja pesu auttoivat, vaate on nyt moitteeton. Ehkä intuitiivisesti arvasin, että saan tahrat lähtemään. Täytyy kyllä myöntää, että olisi harmittanut, jos en olisi saanut kangasta puhtaaksi.

Tunikassa on erityisen hauska takaosa. En tiedä, miten värit näissä kuvissa toistuvat, mutta livenä vaatteen vihreä on sellainen raikkaan kirkas. 

Tällaiset aika tyypilliset kirppisostokset tällä erää. Ensi kerralla ehkä jotain muuta.