Pohjoisen löydöt

Vietimme mahtavan lomaviikon Pyhä-Luoston maisemissa, ja pääsin samalla kiertämään jokusen Kemijärven kirppiksen. Muutama viikko sitten matkustin vielä ystävän luo Ouluun, eli tällä erää luvassa kirppislöytöjä sekä Kemijärveltä että Oulusta.

Ensin Kemijärvi. Vierailimme kahdella kirppiksellä: Kemppa-kirppiksellä ja Kirpputori Marillassa. Kemppa-kirppikseltä tein useamman kivan lasilöydön. Ensin osui kohdalle Kaija Aarikan suunnittelema käännettävä lasinen kynttilänjalka. Tätä on aikoinaan markkinoitu myös tuhkakuppina.

Löysin pari vuotta sitten samaisen esineen kirkkaana, nyt on siis kasassa kaksi yksilöä. Tämä maksoi 2 euroa, eli erittäin kohtuullisen hintainen esine.

Toinen lasilöytö samaisesta paikasta oli Aimo Okkolinen Riihimäen lasille vuonna 1960 suunnittelema harmaa Piippu-maljakko 15 eurolla. Maljakko solahti hienosti osaksi lasihyllyä. Tämä on kookkaampi kuin useimmat maljakkoni, eli siihen saa sopivasti vähän korkeampiakin kukkia esille.

Oulussa ehdittiin kiertää useampi kirppis ja ostoksiakin tuli tehtyä. SPR:n Kontista matkaani lähti mielestäni todella kaunis esine: taitettava puinen hedelmäkori. Yritin etsiä tästä tietoa, mutta juuri mitään varmaa infoa en saanut irti esineestä. Kori maksoi 5 euroa ja toimii keittiössä juuri hedelmäastiana.

Kontista löysin myös 2 eurolla Nanny Stillin tuotantoa esittelevän kirjan ja mustat villaiset lapaset 3,50 eurolla. Hyvin käytännöllinen löytö oli puolestaan Anno-merkin paperiservietit 0,60 eurolla Oulun Järkikirppikseltä. 

Oulun keskustassa sijaitsevasta Sininen pysäkki -secondhand-liikkestä nappasin matkaani muutaman kauniin korun: Aarikan lyhyt riipus oli euron ja linjakas tiikkinen rintakoru kustansi 4 euroa. 

Oulussa kiersimme myös DOM second handin, mutta tuolta en löytänyt mitään itselleni. Muutama kirppis jäi koluamatta, mutta muuten saimme aimoannoksen Oulua kirjastosta viinibaariin ja kahviloista teatteriin. Olipa todella ihana ja antoisa viikonloppu tuolla!

Mitä tykkäät löydöistä, olisko jokin näistä lähtenyt myös matkaasi?

Kolme kovaa

Tämä vuosi on lähtenyt liikkeelle harvinaisen hyvin kirppislöytöjen suhteen! Järvenpäässä tuli Kirppu-kirpputorilla vastaan ehkä vuosikymmenen paras löytö: Nanny Stillin Tzarina-purkki 4 eurolla! Huomasin esineen hyllyssä ja tajusin heti, että kyse on Stillistä, mutta en muistanut esineen nimeä tai muutakaan sen tarkempaa. Onneksi on internet, koska varsin nopeasti tajusin, että kyseessä taitaakin olla aikamoinen l ö y t ö. 

Nanny Still suunnitteli Tzarina-sarjan Riihimäen lasille 1960-luvun alkupuolella. Osa esineistä on signeerattuja, mutta tämä minun purnukkani ei ole. Näitä ei ole tehty isoa erää (ainakaan näitä purkkeja ja karahveja), eli siksikin esineen arvo on ehkä korkeampi, vaikka kyseessä ei ole uniikki lasiteos. 

Tämä makeispurkki oli tuotannossa vain vuoden, 1964–1965. Tzarina-sarjaan kuuluu myös kauniita juomalaseja ja kaadin, mitä on tehty Riihimäellä pidempään, 1964–1972. Värejä Tzarinassa on tämä vaaleanpunainen, vihreä, sininen ja keltainen. Löysin muutaman Bukowskin huutokaupan tästä esineestä ja osa myyntihinnoista on aikoinaan noussut aikamoisen korkealle. Toki, signeerattu esine on aina arvokkaampi.

Postasin löytöni Instagramiin kirppisretken päätteeksi ja tuo lyhytvideo lähti todella lentoon! Minulle ei ole käynyt vastaavaa Insta-historiani aikana. Sekin oli aika hurjaa. Tuolle videolle on nyt näyttöjä Instagramin mukaan yli 500 000. Pieniä "suorituspaineita" tuli hetkeksi, mutta nyt ollaan palattu vanhaan pienemmän piirin meininkiin.

Tammikuun alkuun osui pari muutakin mahtavaa lasilöytöä! Porvoon Goodwillista löytyi Kaija Aarikan Kumelan lasille suunnittelema Jäähile-lasiesine. Tuo on signeerattu, vaikka kuvassa tuota on hitusen vaikea havainnoida.

Kaija Aarikka suunnitteli Jäähileen vuonna 1970 ja sen pinnalle voi laittaa tuikkuja tai pieniä pallokynttilöitä. Omaan silmään tämä esine on ihanan pelkistetty, mutta ei laisinkaan tylsä. Tämä maksoi vain 7 euroa, eli ei laisinkaan paha hinta tässäkään!  

Kolmas kova, eli lasilöytö tuli vastaan Lohjan The Kirppiksellä. Olen viisi vuotta etsinyt rikkoutuneen Fauna-maljan tilalle uutta. Tämä malja ei todellakaan ollut 5 euroa, toisin kuin se, minkä rikoin, vaan 25 euroa. Harvemmin näitä kuitenkaan näkee ihan pilkkahintaan, eli olen tyytyväinen tuohon.

Minulla on lähinnä tätä läpinäkyvää Oiva Toikan suunnittelemaa Faunaa (Nuutajärjen lasi, 1973–1984), ja yksi neodyymi pullo. Toivon jossakin kohtaa löytäväni vielä tämän sarjan jälkiruokakulhoja. Näillä ei tosin ole kiire. 

Katsotaan, miten kirppisvuosi etenee, kun heti alkuvuodesta tuli näin monta upeaa löytöä vastaan!

Melko retroa

Kävimme pyörimässä syyskuun puolella Porvoon kirppareilla ja saaliista muodostui hyvin retro. Paljon oranssia, sinistä ja vihreää – Aarikkaa, Fineliä ja Arabiaa. Ei hassumpaa, mutta itsekin yllätyin, että sellaiset asiat, mitkä innostivat viimeksi 10 vuotta sitten, kiinnostavat jälleen. Ihan hyvä, että olen säästänyt myös parhaimmiston, niin nyt voin jälleen kaivaa esiin sitä retrompaa juttua kaapin perukoilta.

Nuo kaksi ehkä 1970-lukulaista kattovalaisinta tai plafondia on tosin maalattu edellisen omistajan toimesta oranssiksi ja turkoosiksi, mutta nuo valaisimet palautuvat varmaankin alkuperäiseen asuun, eli mustaksi. Maalausjälki on myös sen verran raffi, että pinta on ihan hyvä palauttaa vähän eri näköiseksi. Nuo löytyivät Jussin jättikirppikseltä 15 euron kappalehintaan.

Yritin löytää tietoa valaisimista, mutta ainakaan vielä en ole osunut vastaan mitään. Täytyy jatkaa tutkimuksia. 

Porvoon Goodwill tarjoili useamman kivan löydön myös. En yleensä ole kauhean innoissani Goodwillien tarjonnasta, mutta tällä kertaa Porvoossa oli tarjolla monta kiinnostavaa juttua. Kilta-sarjan etikkapullo löytyi eurolla. Mukana ei ole alkuperäistä korkkia, mutta tuo ei haittaa. Korkkikorkilla saa esimerkiksi salaatinkastikkeen pysymään tiiviimmin pullossa, kuin tiikkisellä yksilöllä. 

Mustapäiset aterimet ovat molemmat vanhempaa Fiskarsia. Terävämpi yksilö tulee varmaankin juustoveitseksi ja toinen muuhun käyttöön. Nuo veitset maksoivat yhteensä euron. Hieman kalliimmat Scandia-aterimet löytyivät puolestaan Porvoon Löytöpisteestä.

En ole aikaisemmin ehkä edes nähnyt livenä Scandian hillolusikkaa ja päätin, että maksan siitä hitusen enemmän, kuin yleensä näistä. Lusikka oli 6,90 euroa. Pikkuhaarukka maksoi puolestaan 3,90 euroa.

Samaiselta kirpparilta löysin vielä Aarikan vihreän Riemuraita-tölkin 4 eurolla. Otin käyttöön purkin kannen, koska olemassa oleva omani oli jotenkin todella löysä. Nyt purkki pysyy jämäkästi kiinni ja ehdin jo myydä vanhan kannen ja purkin eteenpäin.

Todella hyväkuntoinen Finelin sininen emalikattila tuli vastaan Söderkullassa. En ollut aikaisemmin käynyt tuolla kirppiksillä ja oli kiva päästä koluamaan ihan uusia paikkoja. Kattila löytyi Fyndasta ja maksoi vain 5 euroa. Kotona putsasin astian savisaippualla ja pohja kiiltää lähes valkoisena käsittelyn jälkeen!

Kattilan on suunnitellut Seppo Mallat ja kyseellä on Finalla-niminen sarja. Sarja on ollut tuotannossa 1980-luvulla.

Oranssi kookas tarjotin pisti silmään lähinnä värinsä ansiosta, mutta myös rottinkiset yksityiskohdat tekivät vaikutuksen. Rottingit liimattiin puhdistuksen jälkeen hitusen paremmin paikalleen ja nyt tarjotin on lähes priimaa. Tämä löytyi Kirpputori Sipoon holvista 7 eurolla.

Syksyn sävyisten löytöjen myötä mennään kohti lokakuun puoliväliä!

Sekalaisia löytöjä kirppiksiltä

Kaikenlaista kivaa on tullut kirppiksillä vastaan. Joskus esineet osuvat selvästi keräilyhermoon. Kuten tämä Aarikan metallinen vyö. Bongasin vyön Kaisaniemen kierrätyskeskuksessa 7,20 eurolla. Vaikka vyö ei ole edes aivan omaa tyyliäni, en tuota 1970-luvun kaunokaista voinut jättää hyllyyn. Vyössä on pieni laatta, missä merkintänä Kaija Aarikka Finland. Vyön pyörylät tuovat mieleeni Aarikan Tuliais-purkin, mitä valmistettiin myös 70-luvulla. Päädyin kuvaamaan vyön purnukan kanssa. Juuri tämä musta-kulta-väritys on oma suosikkini Tuliais-tölkeissä.

Toinen metallinen löytö on suomalaisen Decembren tarjotin. Tarjottimessa on ohut vihreät viivat, vaikka välillä väri näyttää enemmän mustalta. Decembren historia kietoutuu Marimekon vaiheisiin. Armi Ratia perusti Decembren vuonna vuonna 1970 ja yrityksen pääsuunnittelijana toimi Risto-Matti Ratia. Yritys keskittyi sisustustavaroiden ja kangaslaukkujen suunnitteluun. 1980-luvun puolella Decembre siirtyi Marimekon omistukseen.  

Tarjotin on ottanut vähän iskuja vastaan ja sen kunto ei ole aivan täydellinen, mutta tuo ei käyttöä haittaa. Tarjotin löytyi 4 eurolla Variston (Vantaa) Bella-kirppikseltä. 

Hyvin käytännöllinen ja ajaton keittiötarvike on puolestaan Pyrexin kookas uunivuoka. Astiassa on myös kansi ja tuo tekee ostoksesta erityisen onnistuneen. Tämä löytyi Malmin Fidasta 6,50 eurolla. Katselin samaisella reissulla isossa ruokamarketissa Pyrexin uusia uunivuokia. Voin kertoa, että tuolla hinnalla saisi vain astian paperikääreen. Ah, juuri tämän takia rakastan kirppiksiä: lähes kaiken arkisen voi myös käytettynä löytää (jos on aikaa ja mahdollisuuksia kiertää). 

Sitten löytö ihan toisesta laidasta! Ihan järjetön ja kummallinen italiainen kitsch-valaisin osui kohdalle Malmin Fidassa. Tuossa simpukan keskiosassa nökötti ostohetkellä vielä pieni Neitsyt Maria -patsas, mutta ajattelin jo hankintavaiheessa, että en kaipaa tuota hahmoa valaisimessa. Kotona, kun otin esineen pakkauspaperista pois, oli patsas irrallaan, eli kauhean voimallisesta kiinnityksestä ei olut kyse ja osa lähti  itsekseen irti. Kirppiksellä en päässyt testaamaan härpäkkeen toimivuutta, koska valon pistotulppa oli sen verran epämääräisen näköinen (ei rikki, mutta vanha). Sain tuon alennettuun hintaan (2 euroa), kun valo-ominaisuudesta ei ollut takeita. 

Ja vitsit, kotona, kun uskalsin sähköasioista ymmärtävän puolisoni avulla tökätä töpselin pistorasiaan, kävi ilmi, että valaisin toimii! Tämä on upea juhlavalo. Ei tuota härpäkettä uskalla kauhean usein käyttää, koska valaisimessa on vanhanaikaiset polttimot, eli muovikikkare lämpenee aika paljon. 

Jos jokin esine on kummallinen, kitsch ja turha, niin tämä. Mutta – silti erittäin hieno.

Käyttö- ja kulutustuotetta edustaa puolestaan Lindexin sukkahousut. Olen tänä vuonna pitänyt kirppiksillä erityisesti silmät auki sukkahousujen suhteen. Aika hyvin olen tällaisia paketissa olevia sukkiksia löytänyt. Nämä taitavat olla 90-luvulta tai ainakin pakkaus antaa viitteitä siihen suuntaan. Näistä maksoin Myyrmäen kierrätyskeskuksessa 1,80 euroa.

Loppuun vielä yhdet vastustamattomat kengät. Nämä käyttämättömän oloiset Eccot tuli vastaan Itäkeskuksen SPR:n Kontissa. Laadukkaat nahkakengät on nimetty Ecco Club -merkinnällä. Sisävuori henkii ysäriä. Nämä maksoivat 10 euroa. Nyt alkaa olla jo sen verran keväistä, että pääsen testaamaan näitä ihan tositoimissa.

Keväisen kaunista maaliskuun loppua!

Uusi ilme tuoleissa

Vuonna 2007 Turun Nummessa T-talossa sijaitsi kirppis, minkä nimeä en enää edes muista. Nykyään samaisesta talosta, mutta eri kohdasta, löytyy Laiskan kirppis, mutta kyseessä ei aikoinaan ollut tuo samainen paikka. Yhtä kaikki, löysin tuolloin yhden halvimmista huonekalulöydöistä kyseiseltä kirppikseltä: 4 tuolia ja jatkettavan ruokapöydän alle 10 eurolla. Vastaavia tuoleja näkee välillä, mutta minulle ei ole valitettavasti tietoa, missä kyseiset tuolit on valmistettu. Runko on täyspuuta ja selkäin viilutettua vaneria. Pöytä oli jo alkujaan pinnasta huonossa kunnossa ja sille ei ole tehty mitään vuosien varrella – ainakaan pintaa ei tarvitse varoa!

Ostohetkellä tuoleissa oli suht ohut limetinvihreä kangas, mikä poistettiin heti ja tilalle vaihdettiin ruskea päällyste. En ihan ymmärrä, mihin tuo ruskean kankaan valinta perustui aikoinaan, mutta hyvin päällystys toimi nämä vuodet. Aina välillä olemme puolihuolimattomasti pohtineet, että tuolit voisivat olla hieman eri väriset, koska kokonaisuus on niin ruskea, mutta asialle ei tehty mitään.

Huhtikuussa törmäsin Keravalla Oliverin kirppiksellä herkullisen näköiseen samettikankaaseen. Kangas oli vielä 50 %:n alennuksessa, eli päätin napata palan matkaani 5,50 eurolla, vaikka kankaan loppusijoituksesta ei ollut varmuutta. Kyseessä on Marimekon kankaan jonkinlainen mallikappale Italiasta ja todennäköisesti kyseistä kangasta ei lopulta koskaan ole edes otettu Marimekon toimesta tuotantoon (toki, jos tunnistat kankaan, niin kerro!). Lapussa näkyi kankaan materiaali (100 % puuvilla), tekstinä Marimekko, vuosiluku ja jotakin muuta italiaksi. Kun kerroin kangaslöydöstä ystävälleni, joka oli aikoinaan pitkään Marimekon leivissä, mainitsi hän, ettei testi- tai mallikangasta saisi kuulemma edes myydä, mutta emme voi kankaan tarinaa tietää tai sitä, miksi se vuosien jälkeen löytyi keravalaisesta kirppispöydästä.

Säästin kangasnipun mukana tulleen paperinpalan, mutta nyt en lappua enää löydä, mikä harmittaa, koska olisin halunnut tarkistaa esimerkiksi siinä näkyneen vuoden.

Viikko sitten puolisoni innostui päällystämään tuolit uusiksi. Edellisellä kerralla lisätty vanu oli säilynyt hyvänä ja alkuperäinen (?) ruosteenpunainen kangas saa jatkaa matkaansa edelleen tuolin uumenissa.

Päällystämistä avitti lainassa ollut niittipyssy, viimeksi kangas kiinnitettiin vanhoilla nupinauloilla, mutta niittaajan kanssa homma kävi hyvin kätevästi. Minä tietysti keskityin lähinnä kuvaamaan asiaa...

Nyt on tuoleilla uusi ilme ja ainakin omaan silmään uudistunut kangas iskee todella kovaa. Kokonaisuus ei ole enää liian ruskea ja tykkään, miten kuosin vaihtelut tulevat näkyviin eri istuinosissa.

Loppuun vielä viimeisimmät korulöydöt: Turun Puutorin kirpiksellä tuli vastaan viiden korun korupussi 3 eurolla. Pussista pilkisti Aarikan vanha jalopuinen kala. Minulla on vastaava mustana, mutta tuossa yksilössä ei ole laisinkaan Aarikka-tekstiä rossin kääntöpuolella, mutta tässä on! Toinen pussista löytynyt koru on myös Aarikkaa, mutta 80-luvulta Sain korut todella halvalla ja tykkään erityisesti tuosta kalasta kovasti!

Värikäs papukaija tuli vastaan puolestaan Porin SPR:n Kontissa 2 eurolla. Nyt yritän jälleen himmailla rintakorujen kanssa, koska niitä on kertynyt kokoelmaan sen verran runsaasti.

Leppoisaa kesää ja mahtavia kirppislöytöjä! Palataan jälleen kirppisjuttuihin pian!