Pihakasvit ja ruukut – kirppikseltä totta kai!

Olen ollut jo pitkään innokas viherkasvien hoitaja kotoa, mutta omaa parveketta, saati pihaa minulla ei ole ollut. Mökin myötä, tämäkin muuttui. Mökki on ns. armollisesti hyvin luonnontilaisessa ympäristössä ja esimerkiksi nurmikkoa ei ole. Päärakennus on pystytetty lähelle rantaa kalliolle. Mökin etupuolelta löytyy puinen terassi, takaa luonnontilainen rinne ja sivuilta joko kukkapenkin yritelmää tai varvikkoa. Ei hassumpaa siis.  

Olin ajatellut, että en koske istutuksiin laisinkaan tänä kesänä, mutta sitten löysin itsestäni uinuksissa olleen puutarhaihmisen. Kaivoin esimerkiksi mökin etupuolelta maahan hautautuneita koristekiviä valtavan määrän, siirsin kahden perennan paikkaa ja kaivoin esiin yhden kukkapenkin. Seuraaville vuosille jää toki vielä kivihommia ja istutusten kaivamista esiin. Kaikki toimet on tehty lähinnä tunteella ja nollabudjetilla. 

Kesän alussa aloin bongata hyllykirppiksiltä perennoja. Nuo hyllyt olen aikaisemmin ohittanut hyvin nopeasti. Voitte arvata, mitä tapahtui: hankin tietysti useamman puutarhakasvin, kun halvalla sai.

Huono juttu on, että en kuvannut tai kirjoittanut ylös, mitä kasveja hankin, koska en tietenkään muista enää kaikkien kasvien nimiä. Onneksi on internet! Olen tosin ottanut hyvin löysin rantein kasvien kanssa. En ole kauheasti välittänyt, mitä hankin ja millaiseen multaan sen tökkään. Katsotaan seuraavina vuosina, miten kasvien kanssa sujuu. 

En halunnut tehdä uusia kukkapenkkejä, joten päädyin istuttamaan kaikki uudet kasvit ruukkuihin, mitä voi liikuttaa. Osa maanpeittokasveista tulee varmasti kiipeämään laatikoiden ja ruukkujen yli, mutta katson tilannetta seuraavina vuosina, jos kasvit ensinnäkin selviävät edes talvesta.

Sitten itse kasveihin!

Varjokuunliljat, suikeroalpit, maahumala ja jokin lilja, minkä nimeä en tiedä sekä pihakäenkaali löytyivät Salon Secondhandmarketista yhteensä 17 eurolla. Jalokuunliljat ovat upeita, ne löytyivät Salon Aarresaaresta 7 eurolla (salamatkustajana harjaneilikka), sekä Ukonhatun (ei kuvaa) 2 eurolla. Hopeatäpläpeipit ostin Secondhandmarketista vitosella yhteensä, kuten myös toukokuussa kukkineet arovuokot (yhteensä 7,2 euroa).

Myös kaikki ruukut ovat kirppiksiltä. Isompi punasavea imitoiva muoviruukku löytyi 2 eurolla Mikkelin ViaDiasta. Sinkkinen pienempi ämpäri tuli vastaan 3,50 eurolla The Kirppikseltä Lohjalta. Isompi ämpäri löytyi Nihtisillan Kierrätyskeskuksessa 5,50 eurolla. Vaalean emalivadin bongasin Salon Aarresaaresta 4,50 eurolla. Ruskea metallinen vati löytyi Salon Kirppis-Keitaasta 4,50 eurolla. Kaikkiin vateihin ja astioihin puolisoni porasi ystävällisesti reiät pohjaan. Yhdet liljat jo uivat vadissa, kun en ollut ns. jaksanut odottaa porausta, mutta lopulta pelastin kasvit hukkumiselta. 

Kasvit ja istutukset eivät kuvissa näytä kovinkaan kummoisilta, mutta livenä ne tuovat pihalle kivaa tunnelmaa!

Viherkasvijuttuja

Viime vuonna en tainnut päivittää täällä blogissa laisinkaan viherkasvien kuulumisia. Syy saattoi olla se, että en hankkinut yhtä ainutta kukkaruukkua kirppikseltä tai viherkasvia myöskään. Jokunen vuosi sitten keräsin todella tarmokkaasti Arabian SN- ja SL-ruukkuja ja sitten tajusin, että ruukkuja on kasassa jo aikamoinen armeija.

Viime vuonna myin muutamia ruukkuja eteenpäin ja pidin tiukkaa linjaa kasvihankinnoissa. Tänä keväänä päätin leikata isosta kumipuusta oksia, eli sain kuin vahingossa pistokkaita. Heitin lopulta bioroskiin monen monta vuotta kasvaneenvärinokkosen, koska en enää jaksa uudistaa kasvia. Olisin halunnut värinokkosesta puumaisen, mutta en koskaan löytänyt tarpeeksi yksinkertaista ohjetta, miten kasvista saisi tuollaisen.

Edelleen juorut leikkelen joka vuosi vähintään pari kertaa, mutta muuten kannatan enemmän kasveja, mitä ei tarvitse uudistaa (en tiedä, onko tämä oikea termi), vaan pelkkä leikkaaminen riittää. Talvella kasveille loimottaa muutama kasvivalo ja tänä keväänä muistin lannoittaa kasvit hyvissä ajoin. Nyt lähes kaikki yksilöt ovat yllättävän hyvässä jamassa. 

Vaikein kasveistani on hienohelma. Tuo tyyppi on tänä keväänä erityisen pörheä. Odotan romahdusta. Se tapahtuu joka ikinen vuosi. Tämä kasvi on nimensä veroinen – hän on ainoa, jonka otin jopa mökille mukaan eräänä kesälomana, koska tyyppi oli ottanut jostakin syystä nokkiinsa niin pahasti, että oli kuolonkorinoissa. Nyt on kukoistuksen aika, katsotaan, miten pitkään putki mahtaa jatkua. Putkesta tuli mieleen, että hienohelma on todellinen juoppo. Kasvi imee vettä aivan valtavasti ja toki etelän puoleisella ikkunalaudalla nesteen kulutus on suurta.

Kuumalta ikkunalaudalta siirsin hieman syrjään jo tuoksupelargonian. Tämäkin on myös tällä hetkellä yllättävän kookas. Kasvin lehdet tuoksuvat todella huumaavalta. Tämä ei taida kukkia, tai ainakaan minulla kyseinen kasvi ei ole koskaan kukkinut.

Keittiön hyllyllä on oleillut jo vuosia anopinhammas ja kultaköynnös. Yksi kumipuun poikasista pääsi samalle hyllylle. Suunnittelen ruukkujen vaihtoa vielä, mutta katsotaan tapahtuuko tuo vielä tänä vuonna tai sitten ensi keväänä.

Olohuoneen toisella kukkapöydällä näkyy syy tähän postaukseen: en voinut vastustaa täysin ehjää matalaa Arabian SL-ruukkua Mankkaan Akseli-kirppiksellä. Ruukku ei ollut ilmainen, 20 euroa, mutta tuota mallia näkee sen verran harvoin, että päätin törsätä. Istutan tuohon vielä tällä hetkellä ylemmällä tasolla  majailevan posliinikukan (nyt en muista, mikä posliinikukka tarkemmin tuo edes on).

Apostolinmiekka on puskenut tänä keväänä jopa kolme kukkavartta! Nyt odottelen, jaksaako kasvi todella kukkia kolmen varren verran. Kasvi on suorastaan kummallinen; kukinta kestää vain muutaman tunnin. Kirjoitin tarkemmin apostolinmiekasta täällä.

Pidetään peukkuja, että hyvä onni jatkuu rakkaiden kasvieni kanssa tänäkin vuonna. 

Uusi kukkapöytä

Muistatteko vielä, kun etsin kuumeisesti kukkapöytää Turun-vuosina? Tämä ihanuus löytyikin aikoinaan melkoisen pitkän etsinnän jälkeen tori.fi:sta ja hyvä pöytä kyseessä onkin. Tähän asti olen ollut tyytyväinen yhdellä kukkapöydällä, mutta olohuoneen ikkunalaudalle entistä massiivisempi viherkasvien joukko alkoi kuulemma häiritä ikkunasta uloskatsomista, eli oli aika toimia (ja ei siis niin, että kasvien määrä vähenisi, ehei). 

Silmäni osuivat Instagramissa Four Seasons -liikkeen postaukseen, missä komeili rottingilla päällystetty kukkapöytä pinnijaloilla ja päätin klikata pöydän ostoskoriin. Hinta oli 100 euroa ja halvemmallakin toinen kukkapöytä olisi voinut tähän huusholliin löytyä, mutta pöydän 1950-lukua henkivä ulkomuoto oli niin vastustamaton, että en jäänyt odottamaan jotakin vastaavaa tapausta halvemmalla hinnalla. Edellisestä pöydän etsinnästä opin ainakin sen, että tällaiset yksilöt liikkuvat nopeasti.

Olin lähes varma, että kukkapöytä saadaan istumaan olohuoneeseemme ja tältä kokonaisuus näyttää nyt. Pieniä komplikaatioita tuo uusi pöytä toi tullessaan, mutta uskon, että kokonaisuus tästä vielä hioutuu. Ainakin ikkunalaudalla on enää muutama kasvi: isoposliinikukkaa en tuosta aio muuttaa, mutta kunhan apostolinkukka on avannut kaksi (!) nuppuaan, siirrän kasvin pois tuosta paikaltaan. Viimeinen kukinta meinasi oikeasti tappaa koko kasvin, tällä kerralla aion toimia nopeasti ja leikata kaiken energian vievän kukkavarren nopeasti pois. Lueskelin tuosta perinnekasvista lisätietoa ja jossakin todella luotettavassa lähteessä (tyyliin suomi24, lol) kerrottiin, että kun kasvi on kukkinut, kuolee emokasvi. En uskonut moista höpöhöpöä, mutta taisi jokin totuuden siemen tuossa kuitenkin itää.

Viime kesän kiistakapula, pahkajakkara, on palannut alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa, eli kukkajalaksi. Nyt tuo kohta on ilmavamman oloinen, mutta voi olla, että pahka päätyy vielä pikkupöydäksi/sivupöydäksi. 

Vanhaa kukkapöytää on todella hankala kuvata tällä hetkellä muualta kuin läheltä, koska vastavalo luo kinkkisen kuvausolosuhteen. Ehkä tuosta saa jotakin tolkkua kuitenkin. Tätä ennen pöytä siis majaili vastaavassa kohdassa ikkunan edessä kuin uusi tulokas. Uusi pöytä on pienemmän kokoinen ja ruokapöytää pystyi nyt siirtämään enemmän keskelle ikkunaa. 

Tässä uudessa kukkapöydässä on myös todella kaunis sisälevy: mintunvihreä valkoisilla raidoilla. Suorastaan harmi, että ruukut ja kasvit peittävät tuon yksityiskohdan lähes kokonaan, mutta eipä tuossa ulkokuoressa ole myöskään valittamista. 

Selvästi keväiset auringonsäteet ovat tehneet tehtävänsä, koska kasvihommat ovat alkaneet jälleen kutkuttaa. Tällä kertaa asia manifestoitui huonekalun muodossa, seuraavalla kerralla toivottavasti multienvaihtona.

Kaunista maaliskuun alkua!

Kirppiskierros Salossa

Salo on suosikkipaikkakuntani kirppiksie suhteen. Erityisesti Secondhandmarket on todella mahtava kirppis – olen tainnut kerran lähteä paikasta tyhjin käsin, muuten tuntuu olevan pikemminkin hankala vastustaa kaikkia vastaan tulevia houkutuksia. Paikkakunnalta löytyvät myös Aarresaari ja Radiokirppis, mutta viimeisimmällä kerralla vierailimme vain juuri Secondhanmarketissa ja Salon Ekocenterissä, eli kierrätyskeskuksessa.

Löydöt eivät näytä kovinkaan kutsuvalta kuvassa, mutta monta mieluisaa juttua kuitenkin bongasin.

En ollut aivan varma näiden muovisten eläinfiguurien kanssa, että lähtevätkö ne todella matkaani, mutta nyt olen tyytyväinen, että pelastin 1,50 eurolla nuo pikkueläimet. Ajatuksissani kytee idea jonkinlaisesta eläinfiguurikranssista. Tuosta saa ehkä kivan lahjan jollekulle lapselle tai lapsenmieliselle, mutta katsotaan nyt, tuleeko eläinhahmoja vastaan kirppiksillä vähän lisää kohtuulliseen hintaan. Tuo määrä figuureja alle 2 eurolla, oli mielestäni oikein sopuisa.

Yhdessä myyntipöydässä oli useampi seinälautasen pidike myynnissä. Harvemmin olen näihin tainnut kirppiksellä törmätä, eli parit telineet lähtivät matkaani tällä kertaa. Nyt saatiin siis Gunvor Olin-Grönqvistin kala seinään, kuvassa lautanen toki vielä väärinpäin pöydällä. Pidikkeet maksoivat yhteensä 2,80 euroa.

Tekstiilipintaisia joulupalloja löytyi pikkupussillinen 0,90 eurolla. Nämä piti totta kai napata matkaan – joulun kranssijutut ovat koko vuoden mielessä. Joulukoristeita näkee lähes koko vuoden kirppiksillä, mutta toki loppuvuosi on se ideaalein ajankohta koristeiden hankinnalle.

Pallojen alla näkyy vaalea Arabian SN-mallin kukkaruukun lautanen (suunnittelija Richard Lindh). Eripariruukulle löytyi siis lautanen ja vain 4 eurolla. Kuva viherkasveista toimikoon muistutuksena, että kasvihommiin pitäisi ryhtyä suht pian. Osaan pitää vaihtaa mullat ja muutama tyyppi tarvitsee isomman ruukun. Yritän olla hankkimatta juurikaan uusia kasveja, ehkä jokunen pienikokoinen kaktus tai vastaava mahtuu vielä mukaan, mutta ei mitään nopeakasvuista ja hankalaa hoidokkia (minulla on ikuinen hoitosuhde Hienohelmaan ja pariin juoruun, eli en halua enää enempää vaativia (?) tyyppejä ikkunalaudalle nököttämään). 

Pari todella arkista ja käytännöllistä löytöä tein myös, eli juuri sellaisia asioita, mitä tykkään ostaa käytettynä erityisesti. Nämä myös kuvastavat mantraa, miten "lähes kaiken saa käytettynä", jos vain ehtii, jaksaa ja pystyy kiertelemään kirppiksiä. Kaikki eivät totta kai syystä tai toisesta pysty. Onneksi minulla on mahdollisuus ja etuoikeus siihen.

Puuvillainen lasten (?) kauluri löytyi 0,50 eurolla. Tämä menee hiihtohommiin. Vaatekappale toimii hyvin kaulan lämmittäjänä.

Valkoiset paksua puuvillaa olevat tyynyliinat ovat sellaiset, joita etsin tasaisesti kirppiksiltä. Kodin käyttötekstiili, mille on aina tarvetta. Tällä kertaa tyynyliinat tulivat vastaan yhteensä 4,60 eurolla. Nämä ovat itse tehdyt ja mielestäni aivan ihanat.

Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä, Gauhar Helsingin mekko, olkaa hyvät. Mekko huutaa nimeäni, tämä on todellakin minulle kuin nakutettu. Tänä vuonna yritän vaatteiden kohdalla harkita entistä paremmin, mitä ostan ja mitä en. Vaatemäärä on rajattu 12 kirppisvaatteseen. Kuulen myös samaan haasteeseen osallistuvan ystäväni äänen ja kysymyksen potentiaalisen kirppisvaatteen kohdalla: Onko tämä yksi 12 vaatteesta? Kyllä, tämä mekko on!

Vaate maksoi 20 euroa, mutta on jokaisen euron arvoinen. Kangas on puuvillaa ja mekko on tehty Virossa, suunniteltu Suomessa. Vastaava maksaa uutena aikamoisen paljon enemmän, mutta olen tietysti ennen kaikkea onnellinen, että tämä löytyi käytettynä. Olen pitänyt mekkoa pari kertaa yllä ja se on myös käytössä osoittautunut erinomaiseksi.

Ekocenteristä matkaani ei tarttunut mitään, vaikka joitakin houkutuksia oli. Tällä kertaa puolisoni teki muutaman löydön tuolta, mutta oma ostossaldoni jäi nollille.

Secondhandmarketista löysin myös Esmeraldalle Arabian art deco -sarjan kukkamaljan kukkapidikkeellä. Olipa hauskaa löytää mieluinen juttu myös blogi- ja instakaverille. Toivottavasti astia toimii käytössä ja tuottaa iloa!

Aurinkoista helmikuun loppua!

Tällainen sekalainen kirppislöytösetti tällä kertaa. Olisiko joku löydöistä lähtenyt matkaasi myös?

Kirppistelyä Itä-Suomessa

Elokuun alussa teimme jo perinteeksi muodostuneen Itä-Suomen kesärundin. Reissun kohokohta on mökkeily ystävien kanssa Savonlinnan tuntumassa ja usein matka määränpäähän taittuu useamman kirpparin kautta. Niin tälläkin kertaa. Kirppiksiä ei ollut aivan niin massiivista määrää kuin männävuosina, mutta ehdittiin kolmella paikkakunnalla kiertää useampi paikka totta kai! Kirppareita koluttiin Kouvolassa ja Imatralla sekä Savonlinnassa.

Kouvola

Kouvolassa kävimme kahdella kirpparilla ja molemmat paikat olivat viime vuodesta tuttuja. Kirpputori Centtilästä nappasin matkaani vain pussillisen pieniä muovisitruunoita 0,50 eurolla. Suunnittelen jo sormet syyhyten joulu- ja pääsiäiskransseja ja nämä söpöläiset pääsevät ehdottomasti mukaan pääsiäisaskarteluun. 

Kouvolan Fidasta löytyi lopulta useampi löydös: aleosastolta bongasin sopuhintaisia valkoisia Kilta-teekupin lautasia euron kappalehintaan. Pohjasta löytyy jopa Arabian leima, eli olin hieman ihmeissäni, miten leimallista Arabiaa tuohon hintaan myytiin. Tuntuu, että juuri hyväntekeväisyyskirppiksillä hinnat ovat nousseet raketin lailla ja tämän hetkinen maailmantilanne ei ainakaan pidättele hinnoittelua. 

Hamstraajaluonne kun olen, en voinut vastustaa tanskalaisen Rögilden kukkaruukkujen lautasia. Halvalla kun sai! Nämä pikkuvikaiset lautaset olivat yhteensä euron. Katsotaan nyt, tuleeko vastaan saman mallin ruukkuja, mutta ainakin olen varautunut asiaan!

90-lukulainen KappAhalin hihaton pitkä silkkipaita oli alkujaan hinnoiteltu lähemmäs kymppiä (tämäkin on muuttunut, ennen silkkiä ei usein edes tunnistettu, nyt silkki kirjataan lappuun ja samalla hintaa voi kätevästi nostaa), mutta huomasin pari läikkää vaatteen selässä ja sain hinnasta pois muutaman euron. Tykkään erityisesti kauluksesta ja kauniista koristenapista. Vaate maksoi 6 euroa.

Imatra

Imatran edellisestä kirppisvisiitistä on useampi vuosi aikaa ja lähes kaikki tällä kertaa kolutut paikat olivat uusia minulle. Kierrätyskeskuksesta löytyneen pahkaupeuden esittelin jo, mutta samaisesta paikasta sain vähän kuin kaupan päälle neljä englantilaista pullalautasta.

Nämä lautaset matkaavat mökille. Olen usean vuoden etsinyt jotakin neutraalia, tarpeeksi moneen olemassa olevaan astiaan sopivaa pikkulautasta. Katsotaan, millaisen vastaanoton nämä lautaset saavat. Mökillä on todella sekalainen seurakunta kaikenlaista astiaa (Kustavin savipajaa, Tokmannia, Arabiaa jne.). Lautaset olivat ilmaiset – mitä nyt pahkajutusta maksoin kympin.

Toinen tuottoisa paikka Imatralla oli Kirppis Amalia. Katseeni osui jonkun itse tekemiin samettisiin hiuslenkkeihin, eli donitseihin. Tai siis, nykyään noita kasari- ja ysäripompuloita kutsutaan nimellä scrunchie. Tunnen itseni ihan dinosaurukseksi! Sama juttu on kesän kuumimman asusteen kohdalla, eli pyöräilysortsit: ne ovat nykyään bikerit ja kalastajahattu on tietysti bucket hat. 

Niin, nuo donitsit maksoivat yhteensä 3,50 euroa. Toinen ostos oli Arabian pikkuvikainen kukkaruukku 3,90 eurolla. Itse asiassa ruukussa majaili ihan komea kirjopeippi, eli värinokkonen, muta en halua enää yhtään värinokkosta kotiini, eli heitin kasvin kompostiin. En vain voinut vastustaa hyvin halpaa Arabian SN-ruukkua (vaikka en tarvitse yhtään lisää näitä ruukkuja).

Savonlinna

Savonlinnassa oli yksi ihan uusi paikka katsastettavana! Kaupungin pääkadun varrella löytyvän verhoomon secondhand-osasto oli todella houkutteleva ja kaunis! Esillä oli lähinnä huonekaluja ja hieman astioita, mutta muutama koru oli myös esillä. Nämä kauniit yksilöt maksoivat yhteensä 8 euroa. Ainakin tuo perhonen on vanhempaa tuotantoa, toisen rossin ikää on vaikeampi arvioida.

Olivia-kirppikseltä löysin tällä kertaa vain eurolla Alica Munroen esikoisteoksen. En ole lukenut Munroelta mitään ja novellikokoelmasta on hyvä aloittaa! 

Olivian lähellä sijaitsevasta Kierrätyskeskuksen vaatesatelliitista löytyi parikin juttua: Espritin oranssi hame ja Marimekon pikkuhuivi. 

Tuo hame tuntuu ihan tuliterältä, en tiedä onko se ollut juurikaan käytössä. Vaate maksoi 4,50 euroa. Huivi oli puolestaan 6 euroa, koska kulmassa lukee Marimekko. Sekä hame että huivi ovat jotenkin syksyisiä, näitä siis seuraavaksi ylle.

Oikein hyvää ja leppoisaan sunnuntaita! Palataan jälleen kirppisjuttuihin lähiaikoina!