Ihania kattovalaisimia kirpparilta

Olemme hankkineet useamman kattovalaisimen 'uuteen' kotiin – ja tietysti kirpparilta. Turun-asunnon valaisimista ainoastaan keittiön kaksi kattovalaisinta pääsivät nyt valaisemaan tätä kotia, mutta lamput ovat hyvässä tallessa edelleen. Esimerkiksi edellinen olohuoneen kattovalo ei oikein löytänyt paikkaansa täällä, mutta sen verran kiva ja kaunis tuo halpa valaisinlöytö oli, että en ole aivan heti siitä luopumassa, vaikka se ei juuri nyt katossa roikukaan.

Ostimme jo ennen joulua Salon Secondhand marketista jotenkin funkkismaisen olohuoneen valaisimen. Valaisimesta löytyi Livalin leima, mutta nuo lasikuupat ovat hieman erilaiset, mitä yleensä näissä Focus-nimeä kantavissa valaisimissa näkee. Tämän valaisimen lasiosat ovat ruotsalaisia, eikä Kumelan lasia, mitä näissä yleensä on. Pidempi juttu tämän tyyppisistä Livalin valaisimista löytyy Arpa on heitetty -blogin tekstistä.

Tuo valaisin ei ollut aivan ilmainen, 32 euroa maksoimme tuosta, eli hintaa jäi minulle 16 euroa. Taisimme kuitenkin saada tämän priimakuntoisen valaisimen ihan kivaan hintaan, koska näitä näkee aika paljon kovemmillakin hinnoilla.

Toinen valaisin, jonka hankimme jo Turusta, löytyy tällä hetkellä makuuhuoneesta. Valaisimen alkuperästä ei ole mitään tietoa, mutta lampun muotokieli miellyttää kovasti. Materiaali on itse asiassa muovia, mutta ei kerrota kenellekään. Tämähän voisi olla lasia!

Tämä tapaus löytyi Hassisen kirpputorilta 20 eurolla, mutta en tainnut "köyhtyä" tuosta laisinkaan, koska puolisoni maksoi valaisimen.

Kolmas uusi tulokas on kaikista tuorein tapaus: löysin joitakin viikkoja sitten 1950-luvun henkisen kattovalaisimen eteiseen Myllypuron ICare-myymälästä (Pelastusarmeija). Huomasin valaisimen toki melkein heti, kun astelin uudehkoon kivaan myymälään, mutta en oikeastaan noteerannut valaisinta juurikaan.

Vasta pitkällisen kirppiksen koluamisen lopussa, katselin valaisinta uudelleen. Hinlalapussa luki 50 euroa, mutta huomasin, että valaisimen ehkä kummallisen osa, yksi kukkakoristeista, puuttui kokonaan. Päätin kysellä alennusta lamppuun tuon puutteen takia ja samalla kuulin, että yhdessä lasikuupista löytyi särö (tämä särö ei muuten näy ollenkaan, kun valaisin on katossa). Olin positiivisesti yllättynyt, kun yhden kukkakoristeen uupuminen laski hinnan 30 euroon ja uuden kantiskortin lataamisen myötä, sain vielä lisäalen, eli tällä ihanuudelle jäi hinnaksi 25,50 euroa!

Onneksi nuo hitusen kummalliset kukkakepit oli irrotettavissa valaisimesta, koska niitä en missään nimessä halunnut tuohon jo valmiiksi tarpeeksi koristeelliseen valaisimeen. Tämän tyypin alkuperä on täysi arvoitus: voi olla, että valaisin on enemmän slaavi, kuin skandinaavi, mutta pienen tuunauksen myötä, valaisimesta saatiin varsin onnistunut. Vai mitä mieltä olette?

Näitä kattovalaisimia oli itse asiassa tosi kinkkistä kuvata. Iso osa otoksista oli vastavaloon ja monessa kuvassa valaisin ei pääse laisinkaan oikeuksiinsa.

Seuraavaksi lisää kuumaa teetä, kodin siistimistä ja lepäilyä. Koronaviruksen aiheuttamien muutosten vuoksi, moni kiva suunnitelma on peruttu, mutta toivotaan, että paluu arkeen tapahtuu nopeammin, kuin nyt uumoillaan. Voimia kaikille ja pidetään toisistamme huolta!

Kirppisvuoden 2017 hitit ja hudit

Eletään tammikuuta 2018, mutta on aika palata vielä parhaimpien ja sitten niiden vähemmän onnistuneiden viime vuoden kirppishankintojen pariin. Kaiken kaikkiaan vuosi oli melko kohtuullinen kirppistelyjen suhteen. Paljon tietysti tavaraa on tullut hankittua, mutta ehkä hitusen isommalla harkintakyvyllä kuin joskus. Vielä on kuitenkin matkaa tilanteeseen, missä vuoden lopussa ei olisi yhtään hutia listattavana.

Haluaisin miettiä tänä vuonna vielä enemmän kulutustottumuksiani. Olen kirppiksillä niin impulsiivinen ja rakastan kuitenkin materiaa ja tavaraa vähän liiaksi, että katsotaan nyt, kuinka minimalistiseksi ryhdyn. Koti ei kyllä aio muuttua pelkistetyksi, mutta tavaramäärää ei myöskään voi loputtomasti vain kasvattaa.

Aivan upouusia vaatteita ostin vain muutaman pakollisen kappaleen, eli suunnilleen kaikki päällepantava löytyy nykyään kirppikseltä. Vuonna 2014 testaamani Kierrätyskeijuilu on siis jatkunut melkein ilman poikkeuksia. Sama asia pätee kyllä kaikkeen muuhunkin tavaraan. Jotenkin tavallisissa kaupoissa pyöriminen jopa tuskastuttaa, mutta onneksi kirppikset ovat oikeita aarreaittoja.

Vuoden 2017 omat suosikkini ovat tässä:

Kaksi pöytää

Kesän alussa löytämäni ruotsalainen tarjotinpöytä oli onnenpotku: kaunis ja halpa pikkupöytä toimii minimaalisen kokoisessa Helsingin-yksiössäni hyvin. Harvemmin käytän sitä tarjotinpöytänä, mutta muuten se tuo juuri tarvittavan määrän ylimääräistä laskutilaa.

Kukkapöydästä olen jauhanut jo monta kertaa, eli tämä valinta ei varmastikaan tule yllätyksenä! Olen edelleen ikionnellinen, että törmäsin tähän yksilöön tori.fi:ssä.

Himoitut peltipurkit

Marimekon Onnimanni-purkki on jotenkin vain niin nostalginen minulle, että iloitsen edelleen, että löysin tämän pitkään etsimäni purkin. Ehkä se muistuttaa minua myös erilaisista koulu- ja opiskelukokemuksista – olenhan taas opiskelija, eli ehkä tämänkin takia purkki tuntuu yllättävän ajankohtaiselta.

Lady coffee -purkki on ollut pitkään myös toivottujen löytöjen listalla. Viime vuonna tämäkin haave toteutui, kun bongasin purkin kohtuulliseen hintaan.

Vehreä kasvitaulu

Heinäkuussa Savonlinnasta löytämäni kasvitaulu kuuluu sarjaan halpa ja hieno. Harvemmin edelleenkään ihan parilla eurolla tällaisia opetustauluja irtoaa, mutta minulle taisi käydä tuuri. Onneksi olimme liikkeellä autolla, sen verran kookas tämä tyyppi on.

Takuuvarma Vuokko

Maaliskuussa iloitsin upeasta raidallisesta Vuokon talvitakista. En ole tänä talvena takkia vielä montaa kertaa käyttänyt, kun olen jatkanut pyöräilyä aktiivisesti ja tuo kaunokainen on vähän epäkätevä pyöräilyhommiin. En kuitenkaan epäile, etteikö takille löydy hyvää käyttöä vielä tänä vuonna!

Vuokon pinkki villamekko on ollut useamman kerran päällä ja voin kertoa, että mekkoa on ihan mahtava käyttää. Hienoa on myös sen räväkkä väri: liian usein puen ylleni mustaa, mutta tämä väripilkku on ehdottomasti piristys vaatekaapissani.

Kilta ja Muumit

Kilta-astioita tuli perinteiseen tapaan kerättyä viime vuonnakin (tämän vuoden Kilta-postaus löytyy täältä). Ehkä yksittäinen mieluisin löytö on tämä valkoinen teekannu 12 eurolla. Minulla on edelleen kahdessa värissä näitä ja en olekaan enää niin varma, luovunko edes toisesta pannusta.

Mieluisin Muumimukilöytö on vuoden 2007 talvimuki. Olen nyt tasaisesti katsellut nettikirppiksiltä vuoden 2009 talvimukia, mutta vielä olen pitänyt näppini kurissa. Katsotaan, koska repsahdan. Upouusia mukeja en ole enää hankkinut, mutta lahjaksi olen saanut ainakin yhden tänä vuonna.

Ja sitten ne vuoden 2017 kirppishudit:

Väärän kokoiset vaatteet

Jälleen. Joudun varmasti hamaan tulevaisuuteen kirjoittamaan tämän saman kohdan. Miten en opi miettimään paremmin ja sovittamaan huolellisemmin vaatteita? Tällä erää huteja taitaa kuitenkin olla oikeasti vähemmän kuin ennen, eli ehkä suunta on oikea. Esimerkeissä liian leveä mustavalkoinen toppi, liian avonainen musta toppi, huonolaatuinen eläinkuosinen toppi ja liian iso haalari.

Kun halvalla sai...

Virhe! Vaikka miten halvalla löydetty Marimekon pöytäliina ei muuta minua pöytäliinaihmiseksi. Voitte arvata, kuinka monta kertaa olen tätä Lokki-kuosista liinaa käyttänyt? Vastaus on pyöreä nolla.

Minulla on myös ihan kamalan paljon kivoja aterimia, eli en todellakaan tarvitse enää yhtään otinta. Nämä Sorsakosket olivat vain niin edukkaat, että aterimet oli saatava. Nämä sentään laitoin kiertoon, mutta niin sanotusti helpommalla olisin päässyt, jos olisin voinut vastustaa kutkuttavan halpaa hintalappua.

Ehkä vähän liian retro

Livalin punaiset lampunvarjostimet kuuluvat myös "kun halvalla sai" -kategoriaan, mutta nämä taitavat myös tyylillisesti olla sittenkin vähän väärät. Toinen näistä on löytänyt jo uuden kodin, mutta katsotaan, miten pitkään tämä toinen tyyppi nurkissa vielä notkuu.

Löytyikö suosikeista lukijoiden lemppareita?

Ihanaa alkanutta uutta vuotta 2018!

Kukkapöydän metsästys

Vihjasin edellisessä postauksessa, että etsinnässä on kukkapöytä olohuoneeseen. Vielä ei ole tärpännyt, eli etsinnät jatkukoon! Kiersin viime lauantaina viisi ja sunnuntaina kaksi kirppistä. Voitte myös arvata, kuinka ahkerasti vierailen tori.fissä. Torista olen missannut jo kaksi kivaa pöytää, mutta vielä en luovuta!

Ihanteellinen kukkapöytä henkii 1950-lukua tai on ihan 50-lukulainen, siro ja ihana. Rottinkipöytä ei ole ensisijaisesti hakusessa, mutta ehkä sellainenkin voisi käydä. Olen myös kelannut läpi kaikenlaiset verkossa toimivat potentiaaliset kukkapöytätahot. Yksi kaunis yksilö on tullut vastaan, mutta 95 euron hinta on vähän liikaa. Saattaa myös olla, että repsahdan ja hankin tuon tason.

Pientä turhautumista on ilmassa, koska olen vähintään puoli vuotta kytännyt ennemmän tai vähemmän kukkapöytäehdokkaita. Tiedän myös kokemuksesta, että kun jotain erityistä kirppiksiltä etsii, ei sellaista juuri siinä hetkessä eteen useinkaan tupsahda.

Syy kukkapöytä-maniaan on se, että olemme päättäneet luopua olohuoneessa majailevasta telkkarivanhuksesta, minkä päällä myös osa kasveista majailee. Telkkari on avattu viimeksi varmaankin toukokuussa, tämä kertokoon, kuinka aktiivisesti tuo töllö on käytössä.

Viime lauantaina todellakin etsin kuumeisesti kukkapöytää, mutta kun pöytää ei löytynyt, löysivät nämä kaikki muut tavarat tiensä kotiini. Ei ihan mennyt siis putkeen! Tuon rottinkisen pikkutason ostin suunnilleen siksi, että minua korvensi niin pahasti kukkapöydättömyys, että päätin ostaa "vain jotain". Järkevää. Onneksi pikkujakkara maksoi vain 3,50 euroa. Tuo löytyi Mimmin kirppikseltä.

Raision Ekotorilla/toreilla en ole käynyt vuosiin. Ekotorin Remppapuodissa on kaikenlaisia varaosia ja muutamia huonekaluja. Iso, valoisa, mutta aika kallis kierrätysmyymälä EkoTila oli minulle uusi tuttavuus.

Remppapuodin lampunvarjostinkasasta löytyi kaksi punaista metallista varjostinta. Lopullinen ostopäätös sinetöityi, kun hinnaksi sanottiin 2 euroa/kpl. Nämä valaisimet päätyvät toivottavasti jossain kohtaa keittiön kattoon. Toisessa on kiinni vielä Lival-merkin tarra.

Kultareunaiset skumppalasit löytyivät Hassiselta. Olen näitä laseja katsellut aikaisemminkin, mutta luulin, että nuo maksavat 6 euroa kappale. Tällä kertaa katsoin hintalappua tarkemmin ja ilokseni huomasin, että neljä lasia oli yhteensä tuon 6 euroa. Samoja laseja olen löytänyt pikkuhiljaa lisää kotiin. Nyt laseja on yhteensä 9. Edellinen ostokerta taisi olla Tampereella.

Vihreän Kilta-kupin nappasin mukaani Mimmin kirppikseltä 2 eurolla. Onnistuin rikkomaan vastaavan ja nyt oli hyvä syy napata tilalle uusi.

Tällaiset kukkapöydän korvaajat tällä kertaa. Katsotaan, kuinka kauan kannan kotiin sijaistavaroita. Toivottavasti en pitkään. Rentouttavaa viikonloppua!