Kaikenlaista kivaa on tullut kirppiksillä vastaan. Joskus esineet osuvat selvästi keräilyhermoon. Kuten tämä Aarikan metallinen vyö. Bongasin vyön Kaisaniemen kierrätyskeskuksessa 7,20 eurolla. Vaikka vyö ei ole edes aivan omaa tyyliäni, en tuota 1970-luvun kaunokaista voinut jättää hyllyyn. Vyössä on pieni laatta, missä merkintänä Kaija Aarikka Finland. Vyön pyörylät tuovat mieleeni Aarikan Tuliais-purkin, mitä valmistettiin myös 70-luvulla. Päädyin kuvaamaan vyön purnukan kanssa. Juuri tämä musta-kulta-väritys on oma suosikkini Tuliais-tölkeissä.
Toinen metallinen löytö on suomalaisen Decembren tarjotin. Tarjottimessa on ohut vihreät viivat, vaikka välillä väri näyttää enemmän mustalta. Decembren historia kietoutuu Marimekon vaiheisiin. Armi Ratia perusti Decembren vuonna vuonna 1970 ja yrityksen pääsuunnittelijana toimi Risto-Matti Ratia. Yritys keskittyi sisustustavaroiden ja kangaslaukkujen suunnitteluun. 1980-luvun puolella Decembre siirtyi Marimekon omistukseen.
Tarjotin on ottanut vähän iskuja vastaan ja sen kunto ei ole aivan täydellinen, mutta tuo ei käyttöä haittaa. Tarjotin löytyi 4 eurolla Variston (Vantaa) Bella-kirppikseltä.
Hyvin käytännöllinen ja ajaton keittiötarvike on puolestaan Pyrexin kookas uunivuoka. Astiassa on myös kansi ja tuo tekee ostoksesta erityisen onnistuneen. Tämä löytyi Malmin Fidasta 6,50 eurolla. Katselin samaisella reissulla isossa ruokamarketissa Pyrexin uusia uunivuokia. Voin kertoa, että tuolla hinnalla saisi vain astian paperikääreen. Ah, juuri tämän takia rakastan kirppiksiä: lähes kaiken arkisen voi myös käytettynä löytää (jos on aikaa ja mahdollisuuksia kiertää).
Sitten löytö ihan toisesta laidasta! Ihan järjetön ja kummallinen italiainen kitsch-valaisin osui kohdalle Malmin Fidassa. Tuossa simpukan keskiosassa nökötti ostohetkellä vielä pieni Neitsyt Maria -patsas, mutta ajattelin jo hankintavaiheessa, että en kaipaa tuota hahmoa valaisimessa. Kotona, kun otin esineen pakkauspaperista pois, oli patsas irrallaan, eli kauhean voimallisesta kiinnityksestä ei olut kyse ja osa lähti itsekseen irti. Kirppiksellä en päässyt testaamaan härpäkkeen toimivuutta, koska valon pistotulppa oli sen verran epämääräisen näköinen (ei rikki, mutta vanha). Sain tuon alennettuun hintaan (2 euroa), kun valo-ominaisuudesta ei ollut takeita.
Ja vitsit, kotona, kun uskalsin sähköasioista ymmärtävän puolisoni avulla tökätä töpselin pistorasiaan, kävi ilmi, että valaisin toimii! Tämä on upea juhlavalo. Ei tuota härpäkettä uskalla kauhean usein käyttää, koska valaisimessa on vanhanaikaiset polttimot, eli muovikikkare lämpenee aika paljon.
Jos jokin esine on kummallinen, kitsch ja turha, niin tämä. Mutta – silti erittäin hieno.
Käyttö- ja kulutustuotetta edustaa puolestaan Lindexin sukkahousut. Olen tänä vuonna pitänyt kirppiksillä erityisesti silmät auki sukkahousujen suhteen. Aika hyvin olen tällaisia paketissa olevia sukkiksia löytänyt. Nämä taitavat olla 90-luvulta tai ainakin pakkaus antaa viitteitä siihen suuntaan. Näistä maksoin Myyrmäen kierrätyskeskuksessa 1,80 euroa.
Loppuun vielä yhdet vastustamattomat kengät. Nämä käyttämättömän oloiset Eccot tuli vastaan Itäkeskuksen SPR:n Kontissa. Laadukkaat nahkakengät on nimetty Ecco Club -merkinnällä. Sisävuori henkii ysäriä. Nämä maksoivat 10 euroa. Nyt alkaa olla jo sen verran keväistä, että pääsen testaamaan näitä ihan tositoimissa.
Keväisen kaunista maaliskuun loppua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti