Uusi ilme tuoleissa

Vuonna 2007 Turun Nummessa T-talossa sijaitsi kirppis, minkä nimeä en enää edes muista. Nykyään samaisesta talosta, mutta eri kohdasta, löytyy Laiskan kirppis, mutta kyseessä ei aikoinaan ollut tuo samainen paikka. Yhtä kaikki, löysin tuolloin yhden halvimmista huonekalulöydöistä kyseiseltä kirppikseltä: 4 tuolia ja jatkettavan ruokapöydän alle 10 eurolla. Vastaavia tuoleja näkee välillä, mutta minulle ei ole valitettavasti tietoa, missä kyseiset tuolit on valmistettu. Runko on täyspuuta ja selkäin viilutettua vaneria. Pöytä oli jo alkujaan pinnasta huonossa kunnossa ja sille ei ole tehty mitään vuosien varrella – ainakaan pintaa ei tarvitse varoa!

Ostohetkellä tuoleissa oli suht ohut limetinvihreä kangas, mikä poistettiin heti ja tilalle vaihdettiin ruskea päällyste. En ihan ymmärrä, mihin tuo ruskean kankaan valinta perustui aikoinaan, mutta hyvin päällystys toimi nämä vuodet. Aina välillä olemme puolihuolimattomasti pohtineet, että tuolit voisivat olla hieman eri väriset, koska kokonaisuus on niin ruskea, mutta asialle ei tehty mitään.

Huhtikuussa törmäsin Keravalla Oliverin kirppiksellä herkullisen näköiseen samettikankaaseen. Kangas oli vielä 50 %:n alennuksessa, eli päätin napata palan matkaani 5,50 eurolla, vaikka kankaan loppusijoituksesta ei ollut varmuutta. Kyseessä on Marimekon kankaan jonkinlainen mallikappale Italiasta ja todennäköisesti kyseistä kangasta ei lopulta koskaan ole edes otettu Marimekon toimesta tuotantoon (toki, jos tunnistat kankaan, niin kerro!). Lapussa näkyi kankaan materiaali (100 % puuvilla), tekstinä Marimekko, vuosiluku ja jotakin muuta italiaksi. Kun kerroin kangaslöydöstä ystävälleni, joka oli aikoinaan pitkään Marimekon leivissä, mainitsi hän, ettei testi- tai mallikangasta saisi kuulemma edes myydä, mutta emme voi kankaan tarinaa tietää tai sitä, miksi se vuosien jälkeen löytyi keravalaisesta kirppispöydästä.

Säästin kangasnipun mukana tulleen paperinpalan, mutta nyt en lappua enää löydä, mikä harmittaa, koska olisin halunnut tarkistaa esimerkiksi siinä näkyneen vuoden.

Viikko sitten puolisoni innostui päällystämään tuolit uusiksi. Edellisellä kerralla lisätty vanu oli säilynyt hyvänä ja alkuperäinen (?) ruosteenpunainen kangas saa jatkaa matkaansa edelleen tuolin uumenissa.

Päällystämistä avitti lainassa ollut niittipyssy, viimeksi kangas kiinnitettiin vanhoilla nupinauloilla, mutta niittaajan kanssa homma kävi hyvin kätevästi. Minä tietysti keskityin lähinnä kuvaamaan asiaa...

Nyt on tuoleilla uusi ilme ja ainakin omaan silmään uudistunut kangas iskee todella kovaa. Kokonaisuus ei ole enää liian ruskea ja tykkään, miten kuosin vaihtelut tulevat näkyviin eri istuinosissa.

Loppuun vielä viimeisimmät korulöydöt: Turun Puutorin kirpiksellä tuli vastaan viiden korun korupussi 3 eurolla. Pussista pilkisti Aarikan vanha jalopuinen kala. Minulla on vastaava mustana, mutta tuossa yksilössä ei ole laisinkaan Aarikka-tekstiä rossin kääntöpuolella, mutta tässä on! Toinen pussista löytynyt koru on myös Aarikkaa, mutta 80-luvulta Sain korut todella halvalla ja tykkään erityisesti tuosta kalasta kovasti!

Värikäs papukaija tuli vastaan puolestaan Porin SPR:n Kontissa 2 eurolla. Nyt yritän jälleen himmailla rintakorujen kanssa, koska niitä on kertynyt kokoelmaan sen verran runsaasti.

Leppoisaa kesää ja mahtavia kirppislöytöjä! Palataan jälleen kirppisjuttuihin pian!

Kirppisvaatteita – selvää säästöä

Kirppisvaatteita on löytynyt vähän liiankin liukkaasti viimeisen 6 kuukauden aikana. Yritän nyt rajata tämän vuoden kaikki kirppisvaatehankinnat 24 kipaleeseen. Onneksi sentään sain myytyä toukokuun lopussa järjestetyillä pihakirppistapahtumilla, eli Siivouspäivänä ja Vallilassa yhteensä 27 vaatetta! Huh, sentään jotain kudetta on siis siirtynyt myös uusiin koteihin.

Kuten tiedätte, minun on vaikea vastustaa silkkiä. Leppävaaran Fidassa silmiini osui hauska leopardipaita ja aluksi luulin, että kangas olisi jotakin aivan muuta kuin silkkiä, mutta tämä iskemättömän oloinen vaate on todellakin sitä. Pidän kuosista, koska harvemmin leojutuissa on koko kissaeläin mukana. Paita on Marc Cain -merkin ja katsoin uteliaisuudesta uusien vastaavien paitojen hintoja: yli 100 euroa heittämällä.

Toinen silkkilöytö on R-Collectionin harmaat leveät housut. Nämä bongasin Vallilasta Bella-kirppikseltä 8 eurolla. Housuja on selvästi käytetty ja näitä on ehkä pesty hieman väärin, mutta ihan siisti yleisilme housuissa edelleen on. Näissä oli tahroja ostohetkellä ja olen saanut lähes kaikki niistä häipymään silkkipesuaineella ja sappisaippualla. Täytyy vielä kerran nämä pestä ja sen päälle silittää housut. Uutena tällaiset vastaavat maksavat hieman yli 150 euroa.

Selvästi kalliimpi vaatehankinta on tämä kuvissa ei niin edustavalta näyttävä Nomen nescio -merkin pellavatakki. Takki (54,50 euroa) tuli vastaan Iso Roban Fidassa vielä, kun ulkona oli vain muutama aste lämmintä. Onneksi päädyin vaatteen hankkimaan ystäväni kannustuksesta, koska tämä on ollut ylläni lähes yksinomaan. Nomen nescion mustat unisex-vaatteet suunnitellaan Suomessa ja valmistetaan Virossa. Uutena vastaava takki maksaa vähintään 250 euroa.

Marimekon mustavalkoinen t-paita löytyi Vallilan pihakirppikseltä 2 eurolla. En olisi kuosia Marimekoksi tunnistanut, enkä myöskään tiedä, koska paita on ollut tuotannossa. Tämä on täyttä puuvillaa. Marimekon uudet puuvillapaidat maksavat vajaa 100 euroa kipale.

Mustavalkoinen pilkullinen viskoosihame on vanhempaa Seppälää, Reflex-lapusta sen tunnistin. Hame on varmaankin 2000-luvun alusta. Hame löytyi UFFista euronpäiviltä vitosella. Tällainen kevyt ja ilmava materiaali on mitä parhain hellekelillä. En osaa oikein arvioida mitään nykyvastinetta mekolle hinnan tai merkin suhteen. No, ainakaan tämä ei ole uutena pikamuotiliikkestä ostettu.

Samuji-merkin silkkiviskoosi-paita löytyi Bellasta 8 eurolla. Tämä on lyhyempää ja leveää mallia. Paidassa on myös vuori, eli aivan kuumimpaan keliin paita ei ehkä sovi. Vaate on ihanan jämäkkä, olen tätä pitänyt päällä jo useamman kerran. Uusi musta lyhythihainen paita Samujilla maksaa 200 euroa.
 

Röyhelöinen paita on jonkun itse ompelema. Tämä tuli vastaan myös Bellassa. Hintaa paidalla oli 6 euroa. Arvioni on, että paidan materiaali on puuvilla tai jonkinlainen puuvillasekoite, sen verran ryppyyn kangas jäi pesun jäljiltä. Kerroksellinen kaulus on puolestaan tekokuitua. Tämä on näyttävä, mutta yhtä aikaa hauska vaate.

Viimeisenä vielä musta Vuokon villapaita (100 % villa). En voinut vastustaa hieman a-linjaista made in Finland -villistä Bellassa. Vuokon vaatteet ovat yksi heikoista kohdistani ja oikean kokoinen laadukas musta villapaita mahtuu aina kaappiini, vaikka kesälläkin. Paita maksoi 16 euroa. Uudet täysvillaiset paidat taitavat helposti maksaa ainakin 100 euroa. Vuokolla on nykyään mallistossa vain puuvillaisia vaatteita, eli vastaavaa uutta ei pääse edes hankkimaan.

Uusimmat vaatehankinnat ovat huomattavan tummia tai mustavalkoisia. Väriä on tänä vuonna löytynyt kirppisvaatteista, mutta vähän vähemmän kuin vaikka viime vuonna. Hieman leikkimielisesti laskettuna ja arvioituna, niin säästin noin 800 euroa, kun hankin nämäkin vaatteet käytettynä kirppiksiltä! Ei hassumpaa.

Kilta-kannu ja muita kirppislöytöjä

Valkoista Kiltaa tulee vastaan harvemmin ja aina, jos astia on kohtuullisen hintainen ja hyväkuntoinen, niin kasvatan totta kai omaa kokoelmaani. Näin tapahtui myös Puotinharjun Fidassa, mistä bongasin 6 eurolla valkoisen kannun. Astia on särötön ja ehjä, mutta sisällä on vähän värivirhettä. Saman sarjan sininen kannu maksoi lähes 3 kertaa enemmän samaisella kirppiksellä. 

Vantaalta löysin SPR:n Kontista kaksi tummaa Kilta-kulhoa hyvin kilpailukykyiseen hintaan: 2 euroa kipale. Nämä ovat naarmuttomia ja pohjasta löytyy myös leimat. Myin Siivouspäivässä pois muutamia samanlaisia pikkukulhoja, mitkä olivat huomattavan kuluneita, eli oli kiva löytää tilalle vähän fressimpiä yksilöitä.  

Maskun Wanhasta Nestorista löysin kaksi ruudullista varmaankin käyttämätöntä tyynyliinaa mökkikäyttöön yhteensä 3 eurolla. Samaisessa paikassa tuli vastaan paketillinen pieniä pallokynttilöitä 2 eurolla, mahtavaa. Näitä olen etsinyt ja hankkinut myös kovempaan hintaan.

Välillä ostan myös vanhempia sisustuslehtiä kirppiksiltä. Tämä Glorian antiikki ei ollut edes halpa, mutta kannessa mainostetut Tamara Aladin ja Ornon valaisimet innostivat sen verran paljon, että pulitin lehdestä 3,50 euroa. Tuo löytyi Salon Secondhandmarketista. 

Turkulainen vanha Ipnos-keksirasia tuli vastaan puolestaan 3 eurolla Riihimäen kellarissa. Tykkään säilyttää postikortteja tällaisissa rasioissa. Sieltä esimerkiksi potentiaalisia onnittelukortteja on helppo plärätä ja valita.

Suomalaiset koristeelliset Lintero-merkin vanhemmat nahkahansikkaat hankin Pasilan kierrätyskeskuksen myymälästä. Käyttämättömät hansikkaat maksoivat 7,20 euroa. En löytänyt mitään lisätietoa tuosta merkistä, mutta olisi hauska tietää enemmänkin Linterosta. 

Muutamia ihania koruja en ole pystynyt vastustamaan, vaikka olen yrittänyt hieman hillitä myös helyjen hankkimista, koska niitä on kertynyt nurkkiin todella runsaasti. Toukokuun lopussa myin Vallilassa pihakirppiksellä tosin lähes 25 korua pois, eli hieman uusiakin koruja voi tietysti katsella.... Kookas norsurossi löytyi 3,50 eurolla Porvoosta Jussin jättikirppikseltä. Korua voi myös käyttää kaulassa, mutta luulenpa, että rintakoruna tuo on kivempi. Aarikan sininen sateenvarjo löytyi Nihtisillan kierrätyskeskuksesta 4,50 eurolla. Minulla on tämä sama koru mustana ja punaisena, mutta en voinut vastustaa tätä ysäri-ihanuutta sinisenä.

Mustaa puuta ja metallia yhdistävä kaulakoru tuli vastaan Espoon Kontissa 3 eurolla. Kaulakoru on hieman vanhempaa tuotantoa selvästi, mutta ei varmaankaan kuitenkaan esim. Aarikkaa.

Kaksi tammipuistakehystä löytyi Vantaalla kierrätyskeskuksessa ja vanhat lintuprintit saivat vihdoin kehykset. Raameissa oli melko hirveät valokuvat, mutta laadukas kehys osui onneksi silmään ja näin linnut saivat vihdoin kehykset ympärilleen. Nuo maksoivat yhteensä 4,50 euroa.

Viimeisenä hieman syksyinen löytö: nahkanilkkurit. En vain voinut vastustaa laadukkaita espanjalaisia Wonders-merkin kenkiä 6,30 eurolla (!) Kaisaniemen kierrätyskeskuksessa. Nämä nilkkurit maksavat uutena ainakin 150 euroa, eli sanoisin, että todella hyvä diili lähes käyttämättömistä kengistä tuolla hinnalla! Vieressä nökötti tekonahkaiset kengät huomattavasti kalliimmalla – välillä hinnoittelun periaatteita on vähän hankala ymmärtää, mutta tällä kertaa taisin napata pidemmän korren. 

Oletko tehnyt hyviä löytäjä viime aikoina kirppiksiltä?