Verkkokirppiksillä näkee vaikka millä mitalla uusia vateja myynnissä, mutta kun keran aikaisemmin bongasin tumman version astiasta tori.fi:ssä, niin vati oli tietysti ehditty jo myydä siinä vaiheessa, kun sen perään kyselin.
Olin sopinut myyjän kanssa, että haen astian heiltä kotoa ja heti eteisessä minut otettiin lämmöllä vastaan. Pian eteiseen ilmestyi talouden toinen puolisko ja hän avasi keskustelun uteliaana: "Pitää oikein tulla katsomaan, kuka on noin innokasta, että matkaa Helsingistä Lahteen hakemaan tällaista astiaa”. Kerroin etsiväni juuri vanhempaa tuotantoa olevaa vatia ja hehkutin Kaj Franckia. Mainitsin myös Kilta-astiainnostukseni.
Eipä aikaakaan, kun siirryin eteisestä keittiöön tutkimaan pariskunnan keittiön kaappeja, kun he kuulivat minun olevan Kilta-ihminen. Yksi kaappi oli pullollaan Kiltaa! Pariskunta oli saanut 1960-luvulla häälahjaksi juuri Kiltaa.
Minulle myös avoimesti kerrottiin, että he mielellään myisivät Kiltojaan pois. Bongasin melkein heti aivan ylähyllyltä jotain, mitä olen etsinyt jo hyvän tovin! Kaapissa majaili isomman kokoinen kannellinen purkki, mitä yleensä näkee korkeana tai pienemmän kokoisena yksilöinä.
Ah, onnea! Aloin hieroa kauppoja sinisestä kannellisesta purkista ja neliön mallisesta tummasta kulhosta. Lopulta lähdin kotia kohti siis reppu täynnä uusia ihania astioita!
Olin valmis maksamaan sinisestä purkista vähän enemmänkin, koska tiedän purkin olevan suht harvinainen. Olen sen Arabian tuoteluettelosta aikoinaan bongannut ja tiedän, että esim. Jani Käsmällä näitä kookkaampia purkkeja löytyy, mutta kyseisiä astioita ei mitenkään valtavasti liikkeellä taida olla. Kuvista purkin kokoa on vähän vaikea hahmottaa, mutta kunhan saan purkin Turkuun, kuvaan kaikki kolme purkkia yhtä aikaa. Ihan hauskaa, että minulle on nyt kaikki kannelliset purnukat samassa sinisen värissä.
Maksoin purkista ja neliövadista yhteensä 30 euroa. Vähän harmi, että ostohuumassa en huomannut, että tummassa astiassa on hienoinen hiushalkeama, mutta sille ei nyt enää voi mitään. Myönnän, että asia hitusen harmittaa, koska kaapissa oli ihan mukava pino samoja vateja ja olisin voinut olla hieman tarkkaavaisempi, kun haalin astioita käsiini.
Itse lokerovati oli lopulta synttärilahja äidiltäni, eli en köyhtynyt aivan niin paljon, kuin alun perin kuvittelin näiden kauppojen myötä. Nyt sormet oikein syyhyää, että pääsen käyttämään lokerovatia. Astia suorastaan huutaa neljää erilaista tahnaa tai sitten erilaisia pähkinöitä tai antipasteja. Tuo astia on mielestäni aivan mielettömän kaunis. Kerrassaan nerokasta muotoilua.
Lokerikkovadin hakureissu jää varmasti elävästi mieleeni pitkään. Pariskunta oli aivan ihana ja heillä on aivan mieletön kokoelma vanhempia astioita! He myös suhtautuivat minuun ja omaan innostukseeni todella mukavasti. Hieno, ikimuistoinen kohtaaminen siis Lahdessa!
Keräilijä kiittää ja kuittaa. Millaisia ajatuksia uusimmat astiahankinnat herättävät?
Oi miten mahtava ostosreissu <3 Tuo valkoinen vati on ihan mielettömän kaunis!
VastaaPoistaEikö ollutkin! Olen niin tyytyväinen, että lokerikkovati osui vihdoin kohdalle <3
PoistaIhana tarina, mahtavat astiat.
VastaaPoistaEn ole tiennytkään että purnukkaa on isompanakin ollut aikanaan.
Omistan myös tuon kauniin origamivadin, mutta omani taitaa olla 2000-luvun painos.
Oi kiitos! Tämä reissu oli kyllä ihan ikimuistoinen. Olen edelleen ihan innoissani tuosta isommasta purnukasta - ja tietysti myös lokerovadista.
Poista