Oi, Istanbul

Olin lomamatkalla Istanbulissa lauantaista keskiviikkoon. Oi, mikä kaupunki! Haluan sinne pian uudelleen, niin paljon siitä pidin. Suurin osa ajasta kului kävelyyn, teen juontiin, museoihin ja yleiseen elämänmenon tarkkailuun.

 Ilta-auringon viimeiset rippeet Karaköysta Sultanahmetiin.

Kalastajia Galatan sillalla.

Kaakeliseinä arkeologisessa museossa.

Tulppaaninmallinen teelasi.

Tein jonkin verran second hand -hankintoja – vaikka Istanbul ei kyllä kirppismatkailijan ykköskohde taidakaan olla – ja loput ostokset ovat uutta, mutta paikallista.

Tämä vaneripohjainen keijutyttörintakoru löytyi pienestä Asu Aksu -design-puodista.

Fatiman käsi -hopeariipus suuresta basaarista.

Villakudosmatto, käsityötä, basaarista.

Vierailin kolmessa second hand -liikkeessä. Ensimmäinen oli sympaattinen pieni puoti aivan Asu Aksun vieressä. Sisällä majaili kaksi kissaa ja kauppias oli todella mukava. Musta paita itsessään ei ole mikään vau!-ostos, mutta ainakaan en retkahtanut lähistöllä olleeseen Zaraan.

Seuraava kohde oli Petra Vintage. Kohtuullinen määrä rekkejä, kohtuulliset hinnat ja töpöhäntäinen kissa. Vihreä ranskalainen paita odottaa pesua ja silitysrautaa.

Viimeiseksi kävin By Retro -vintage-liikkeessä. Tuo paikka on kuulemma maailman (?) suurin vintage-kauppa ja elokuvaohjaajien suosiossa. Itse meinasin saada allergiakohtauksen (vaikka en ole edes allerginen...) liikkeessä, koska paikka ei olut pelkästään ehkä maailman suurin second hand -putiikki, vaan myös maailman pölyisin paikka. 80-luvun siniset korkokengät survoin jalkaani ja olisin ne ottanut mukaani, mutta kerrankin kuuntelin järjen ääntä. Puristava kenkä ja huono lesti + todennäköisesti korkea hinta saivat minut tyytymään paikan päällä vain loputtomien rekkien selailuun. Hyvä niin.