Viherkasvijuttuja

Viime vuonna en tainnut päivittää täällä blogissa laisinkaan viherkasvien kuulumisia. Syy saattoi olla se, että en hankkinut yhtä ainutta kukkaruukkua kirppikseltä tai viherkasvia myöskään. Jokunen vuosi sitten keräsin todella tarmokkaasti Arabian SN- ja SL-ruukkuja ja sitten tajusin, että ruukkuja on kasassa jo aikamoinen armeija.

Viime vuonna myin muutamia ruukkuja eteenpäin ja pidin tiukkaa linjaa kasvihankinnoissa. Tänä keväänä päätin leikata isosta kumipuusta oksia, eli sain kuin vahingossa pistokkaita. Heitin lopulta bioroskiin monen monta vuotta kasvaneenvärinokkosen, koska en enää jaksa uudistaa kasvia. Olisin halunnut värinokkosesta puumaisen, mutta en koskaan löytänyt tarpeeksi yksinkertaista ohjetta, miten kasvista saisi tuollaisen.

Edelleen juorut leikkelen joka vuosi vähintään pari kertaa, mutta muuten kannatan enemmän kasveja, mitä ei tarvitse uudistaa (en tiedä, onko tämä oikea termi), vaan pelkkä leikkaaminen riittää. Talvella kasveille loimottaa muutama kasvivalo ja tänä keväänä muistin lannoittaa kasvit hyvissä ajoin. Nyt lähes kaikki yksilöt ovat yllättävän hyvässä jamassa. 

Vaikein kasveistani on hienohelma. Tuo tyyppi on tänä keväänä erityisen pörheä. Odotan romahdusta. Se tapahtuu joka ikinen vuosi. Tämä kasvi on nimensä veroinen – hän on ainoa, jonka otin jopa mökille mukaan eräänä kesälomana, koska tyyppi oli ottanut jostakin syystä nokkiinsa niin pahasti, että oli kuolonkorinoissa. Nyt on kukoistuksen aika, katsotaan, miten pitkään putki mahtaa jatkua. Putkesta tuli mieleen, että hienohelma on todellinen juoppo. Kasvi imee vettä aivan valtavasti ja toki etelän puoleisella ikkunalaudalla nesteen kulutus on suurta.

Kuumalta ikkunalaudalta siirsin hieman syrjään jo tuoksupelargonian. Tämäkin on myös tällä hetkellä yllättävän kookas. Kasvin lehdet tuoksuvat todella huumaavalta. Tämä ei taida kukkia, tai ainakaan minulla kyseinen kasvi ei ole koskaan kukkinut.

Keittiön hyllyllä on oleillut jo vuosia anopinhammas ja kultaköynnös. Yksi kumipuun poikasista pääsi samalle hyllylle. Suunnittelen ruukkujen vaihtoa vielä, mutta katsotaan tapahtuuko tuo vielä tänä vuonna tai sitten ensi keväänä.

Olohuoneen toisella kukkapöydällä näkyy syy tähän postaukseen: en voinut vastustaa täysin ehjää matalaa Arabian SL-ruukkua Mankkaan Akseli-kirppiksellä. Ruukku ei ollut ilmainen, 20 euroa, mutta tuota mallia näkee sen verran harvoin, että päätin törsätä. Istutan tuohon vielä tällä hetkellä ylemmällä tasolla  majailevan posliinikukan (nyt en muista, mikä posliinikukka tarkemmin tuo edes on).

Apostolinmiekka on puskenut tänä keväänä jopa kolme kukkavartta! Nyt odottelen, jaksaako kasvi todella kukkia kolmen varren verran. Kasvi on suorastaan kummallinen; kukinta kestää vain muutaman tunnin. Kirjoitin tarkemmin apostolinmiekasta täällä.

Pidetään peukkuja, että hyvä onni jatkuu rakkaiden kasvieni kanssa tänäkin vuonna.