Trokauksesta (eli juttua koruista)

En ole koko blogihistoriani aikana tainnut kirjoittaa juurikaan kirppismaailman rumasta puolesta, eli trokauksesta. Ehkä olen vuosien varrella jotakin vihjaillut, mutta nyt päätin tarttua aiheeseen, kun löysin itsestäni pienen trokarin.

Kirppispuheessa mainitaan usein kitkerään sävyyn trokarit ja totta, lähes aina asiaan liittyy negatiivinen viba. Varmasti jokainen, joka vähän enemmän kulkee kirppiksillä, on päässyt trokaamisesta osalliseksi: kirppistapahtumissa trokarit tonkivat korurasioita arvometallin toivossa luupit ojossa heti aamusta tai marimekot ja iittalat halutaan ostaa kippiskassin päältä, ennen kuin olet edes ehtinyt purkaa myyntikassiasi. Tai. Sattumalta juuri myymäsi designesine löytyykin tori.fi:stä tai Vintedistä korkeammalla hintalapulla, kuin mitä itse esineestä juuri pyysit. 

Rihkamakoruja kirppiksiltä: kookas lintu 0,50 euroa Turun Kontista. Hattu- ja sateenvarjo Hakaniemen Fidasta yhteensä 4,90 euroa. Pyöreä riipus 2 eurolla Mäntästä.

Trokaaminen on osa kirppiskulttuuria, siitä ei pääse mihinkään. Välillä se jopa naurattaa. Saatan itse kertoa jo naamatutuille trokareille, kun olen koruni laittanut kirppisviltin päälle, että "minulla on vain erikoiskultaa ja luksushopeaa tarjolla todella kalliiseen hintaan". Osa trokareista ymmärtää ironiaa, osa ei. Minulla kun ei juuri koskaan ole myynnissä muuta kuin rihkamakoruja.

Sitten on erikseen secondhand-ammattilaiset, eli vintageliikkeiden omistajat. Kurjia tunnelmia on syntynyt, kun olen tajunnut, että ihailemani seceondhand-yrittäjä on käynyt tonkimassa samalla hyväntekeväisyyskirppiksellä kuin minä, ja pian kiinnostavat esineet löytyvät korkeilla hinnoilla yrittäjän hyllyiltä. Toki ymmärrän, että kirppikset ovat se sama aarreaitta, mitä yrittäjät kiertävät siinä missä harrastajatkin, mutta toivoisin, että jonkinlainen maantieteellinen hajurako myytävien esineiden kohdalla säilytettäisiin. Lopetin kannattamasta yrittäjää, joka pissi vähän liikaa yhteisiin muroihin, kun osti samasta kaupunginosasta kirppiskamaa ja laittoi ilman ajallista karenssia tavaraa myyntiin omaan puotiinsa.

No, mutta, millainen trokari minä olen? Välillä kirppismatkoilta olen saattanut ostaa esineen, mikä on löytynyt ihan muutamalla kolikolla ja ajatus esineen eteenpäin myynnistä voitolla on itänyt mielessäni. Esimerkiksi nämä Botanicat ostin aikoinaan eurojen kuvat silmissä. Mutta lopulta päädyin keräämään omaa kokoelmaa kyseisten lautasten ympärille.

On käynyt myös niin, että olen kuvitellut, että makea ja halpa kirppisesine menee aivan varmasti kaupaksi omassa kirppispöydässä. Ja pöh, luu on jäänyt käteen. Kukaan ei ole ostanut esinettä itselleen. Tällaiset tapaukset eivät kasvata omaa trokaamisintoa, vaan puristavat sen oikeastaan olemattomiin.

Mutta. Tämä kesänä tein ihan selvät trokaukset. Ja vielä jalometallilla! Saaristossa vastaan tuli pikku kirppis, missä katseeni osui koruihin. Aivan ensin ihailin riipusta (alla) ja tajusin samalla, että koru on hopeaa (3 euroa). Tämä on roikkunut jo useamman kerran kaulassani.

Katseeni terävöityi, kun tajusin, että viereiset korut näyttivät hopealta myös. Ja totta, kahdessa rasiassa pötkötti hopeaa ihan pilkkahintaan. Italialainen "palmikoitu" ketju ja rannekoru maksoivat 2 euroa. Sirot korvakorut olivat euron. Tiesin heti, kun nämä korut hankin, että aion myydä ne eteenpäin, ehkä jopa "myy kultasi ja hopeasi meille" -tyyppiseen liikkeeseen.

Häpeäkseni tunnustan, että tein saman tempun Mäntässä hyväntekeväisyyskirpparilla. Näin heti, että kalvosinnapit olivat hopeaa ja hintalappu oli vain 2 euroa. Ostoskoriin! Toki, samaisesta paikasta hankin myös rihkamakorun (?). Tiikerinsilmä-kiveä muistuttava riipus on aktiivikäytössä. Tuosta maksoin myös 2 euroa. 

Kiinnostavaa tulee olemaan, mitä tulen saamaan trokauksistani. Saattaa myös käydä niin, että korurasiat hautautuvat laatikkoon, kun seuraavaksi pitäisi olla aktiivinen ja ns. kaupitella koruja jonnekin. Tämä jää nähtäväksi.

Yritän kirppiskierroksillani joka tapauksessa vähentää ostoksia, eli jatkossa en haali koriini ainakaan kamaa, mistä kuvittelen saavani paksumpaa lompakkoa. Se on niin helposti pelkkää kuvitelmaa.

Millaisia ajatuksia trokaaminen aiheuttaa? Sana on vapaa!

Loimaan Rompepäivät 2025

Olen monena vuotena haaveillut, että pääsisin Loimaan Rompepäiville. Tapahtumaa on nyt järjestetty 20 vuotta ja se osuu usein elokuun ekaan viikonloppuun. Tänä vuonna onnisti! Kesän aikana rompetoreja tuli kerrettyä kaksi: alkukesästä Nakkilassa ja elokuussa Loimaalla.

Rompetorit eroavat muista ulkoilmakirppiksistä usein niin, että myynnissä saattaa olla lähes mitä vain: auton osia, työkaluja, puutarha-asioita jne. Yhteistä kuitenkin on, että myytävä tavara on lähes kokonaan käytettyä. Toki näissä tapahtumissa näkee myös uuden krääsän myyjiä, mutta onneksi vähemmän.

Loimaan Rompepäivät alkavat jo perjantai-iltaisin ilmaisella sisäänpääsyllä (en tiedä, onko tuolloin paikalla vähemmän myyjiä) ja kirppishulinat jatkuvat lauantaina iltapäivään. Tänä vuonna lauantaina aamulla satoi todella rankasti Loimaalla ja Loimaan liepeillä ja ehkä tästä syystä myyjiä oli kuulemma vähemmän paikalla kuin tavallisesti.

Me saavuimme tapahtumapaikalle puolenpäivän aikoihin, kun aurinko jälleen paistoi ja ilma oli yllättävän lämmin. Rompetorin alue oli aikamoisen laaja ja myyjiä romppeineen riitti ainakin omaan makuuni. Myös porukkaa oli liikkeellä paljon. Itse sukkuloin aikamoisen nopeasti myyntipöytiä läpi, koska meillä oli hitusen tiukka aikataulu tapahtuman kiertämiseen. Luulen, että ehdin kuitenkin käydä läpi kaikki myyntikojut.

Osa pöydistä oli tuttuun tapaan ammattimyyjillä ja myytävä tavara oli toki kiinnostavaa, mutta hintavaa myös. Osa oli selvästi tyhjentänyt pihavaraston sisällön peräkärryyn ja ajanut paikalle. Pidän toki siitä, että myytävää tavaraa on laidasta laitaan. Amatöörimyyjien hinnat olivat tietysti huokeampia ja kivoja yllätyksiä tuli vastaan.

Kallein ostos oli pöytävalaisin, 45 euroa. Sain tingittyä hinnasta hitusen. Ihastuin valaisimen muotokieleen ja maitolasiseen kupuun. Myyjä väitti valaisimen olevan Itsua, mutta en ole löytänyt mitään todistetta asiasta. Joka tapauksessa valaisin miellyttää silmääni kovasti.

Halvin löytö oli kaksi rintakorua ja Aarikan korvikset tuliaiseksi ystävälleni yhteensä 2 eurolla. Trooppinen kala on todella blingbling ja pingviini hyvin timanttinen.

Hankin myös ensimmäisen viikonpäiväpyyhkeeni. Olen näitä ihaillut ennenkin, mutta nyt, kun pyyhkeen hinta oli 11 euroa, niin päätin hankkia tuon. Minulla on kuvitelma, että pyyhe on Tampellan, mutta näin ei taida olla. Löysin vastaavia kuvituksia, mutta italiankielisellä tekstillä mm. eBaysta. Tämän alkuperä taitaa siis olla Italiassa. Näiden pyyhkeiden kuvitus on ihanan nostalginen, hyvin 1950-lukulainen. Jos tiedät näistä pyyhkeistä enemmän, laita kommenttia tulemaan.

Vastaan tuli hyvin pian myös toinen viikonpäiväpyyhe, sunnuntai. Tämän bongasin Oriveden Orikirppikseltä 12 eurolla. Tässä pyyhkeessä on värit hieman voimakkaammin tallella, kuin rompepäiviltä löytämässäni yksilössä. 

Rompepäiviltä bongasin ystävälleni kaksi marjapoimuria todella halvalla sekä pari Ruska-sarjan kaakaokuppia huokeaan hintaan myös. Myös jokunen joululahja löytyi, mutta niitä en voi tietenkään tässä kohtaa paljastaa. 

Ps. pyyhekuvat ovat aika kammottavia, koska en viitsinyt silittää pyyhkeitä kuvausta varten

Scandi-tournee, eli kesän 2025 Suuri kirppismatka

Huhheijaa. Heinäkuun alkupuolen automatka Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan, eli Scandi-tournee 2025 tai kesän 2025 Suuri kirppismatka, on odottanut purkamista jo jonkin aikaa. Alkuun sanottakoon, että matka oli aivan loistelias. Kaikki meni todella hyvin ja matkasta jäi erityisen hyvä mieli.

Rakkauteni muita Pohjoismaita kohtaan vain kasvaa. Ensi vuonna pääsen toivottavasti kokemaan Islannin, mutta kyllä nämä meidän länsinaapurit (lavea käsite) sykähdyttävät ainakin omaa sydäntäni. Yksi varma syy tykästymiseen, on kirppisten määrä ja tarjonta. Sekä laadukas kulttuurianti ja yleinen elämänmeno. En pane myöskään pahitteeksi vahvaa kahvilakulttuuria.

Matka kesti 10 päivää ja ehdimme vierailla yhteensä 30 kirppiksellä. Eniten kirpputoreja koluttiin Ruotsissa ja Tanskassa, vähiten Norjassa. Matkareitti oli tämä: Turku – Tukholma –  Örebro – Karlastad – Årjäng –  Larvik – Kristiansand – Hirtshals – Thyborøn – Lemvig – Rinkøbing – Århus – Fredkrikshavn – Göteborg –  Jönköping – Norrköping – Kapellskär – Naantali.

Postaus on pitkä kuin nälkävuosi, toivottavasti jaksatte loppuun asti!

Löytöjä tein paljon, vähän liikaakin, mutta toisaalta otin asenteeksi tämän kaltaisen matkan kohdalla, että saan ostella vähän löysemmin rantein kuin yleensä. No, ranteet olivat toden totta löysällä.

Örebro

Aivan ekat kirppikset koluttiin Örebrossa. Ja heti ensimmäisestä pienestä hyllykirppiksestä nimeltä 2nd hand 4 you, tein ekan ostoksen: Hilkka Liisa Aholan käsinmaalatun vadin (Arabia). Tämä ei ollut puoli-ilmainen, vaan 260 sek. Vati on aivan mielettömän kaunis ja kotona se päätyi keittiöön tomaattiastiaksi.

Seuraavana tutkittiin iso Myrorna. Monissa Ruotsin kaupungeissa on vähän meidän SPR:n Konttien kaltaisia isoja kierrätysmyymälöitä useamman liikkeen ryppäissä usein kaupunkien liepeillä. Tällä erää juuri Myrornat ja Erkikshjälpenit nousivat suosikeiksini. Myrornassa en pystynyt vastustamaan vanhempaa tanskalaista tarjoiluastiaa. Lautanen päätyi seinälle, sen verran ihastuttava sen koristelu on.

Tämä kaunokainen maksoi 149 kruunua. Kysessä on Royal Copenpenhagen -tehtaan tarjoiluastia. Koriste on Berte Jessenin käsialaa. Astian takana on merkintä 218/1802, BH ja tämä on peräisin 1950-luvulta. Tuossa on vähän krakeloitumaa ja sininen lasite näkyy enemmän kuin astioissa, joita löysin esimerkiksi Etsystä tai eBaysta.

Samaisesta paikasta löysin söpöt munakoison malliset pikkuveitset tuliaiseksi ystävilleni. Örebrossa kävimme myös keskustan pienessä Myrornassa ja Berglagens Seconhandissa, mutta näistä en tehnyt löytöjä.

Karlstad

Karlstadissa suuntasin ensin pieneen antiikkiliikkeeseen nimeltä Renässansboden. Tämän jälkeen kolusin vielä aivan todella hienon ja kauniisti laitetun vanhan tavaran liikkeen nimeltä Fru Retro. Paikka on suht pieni, mutta valikoima on todella mietitty ja laitettu esille huolellisesti. Suuri suositus tuolle paikalle!

Asia, mitä minun ei todellakaan pitäisi haalia ollenkaan enempää, on eläinfiguurit. Tämä kissa on lähes posliinifiguuri, mutta kyseessä on fajanssi, mutta yhtä kaikki.

Kissa on Dorothy Cloughn suunnittelema esine Upsala-Ekebyn keramiikkatehtaalle. Näitä on tehty vuoden verran, 1956–1957. Kissa iskee johonkin syvälle, tämä tyyppi on niin surullinen, mutta ihana. Toki, olen myös kissaihminen ilman omaa kissaa, eli tämä surku-kissa lohduttaa minua myös hitusen. Esine maksoi 275 kruunua.

Aivan huippu löytö rahallisesti tuli puolestaan vastaan Karlstadin Myrornassa! Mahtaisiko Suomessa enää tällainen lasiesine tulla tällä hinnalla vastaan edes? Kyseessä on siis Nanny Stillin Riihimäen lasille suunnittelema Pompadour-maljakko. Katselin lasihyllyjä jonkin aikaa ja aivan heti en edes bongannut tätä. Onneksi syynäsin tarpeeksi huolella hyllyt, koska tämä todella odotti minua tuolla.

Ja arvatkaa, hintalappu tälle oli 29 kruunua, eli 2,60 euroa! Keväinen onnenpotku siis todella toistui. Esinettä ei oltu tunnistettu, koska kirppiksen vitriinissä majaili muutama suomalainen lasimaljakko ja hinnat olivat noissa aivan toisenlaiset. Tämä maljakko oli tuotannossa vuodet 1967–1973 ja Pompadour-sarjaan kuuluu useita maljakoita ja kynttilänjalkoja muun muassa oliivinvihreänä, turkoosina ja siniharmaana. Värillinen lasi on arvokkaampaa, mutta olen aikamoisen onnellinen myös tästä kirkkaasta kaunokaisesta.

Samaisesta Myrornasta bongasin ihanalle Esmeraldalle Rörstrandin Spets-sarjan tarjoiluastian.

Paikallisessa kierrätyskeskuksessa, eli Solareturenissa pyörittelin pitkään tätä pienempää maljakkoa käsissäni. Tämä muistuttaa todella paljon Kaj Franckin tai Saara Hopean maljakoita, mutta en ole löytänyt tästä ainakaan vielä mitään tietoa. Joka tapauksessa vaasi on kaunis ja kätevä (toisin kuin Pompadourin peseminen on todella tuskaa), vaikka ei olisikaan ”mitään designia”. Tuo maksoi 25 kruunua.

Karlstadissa tsekkasimme myös Circular Gallerian ja Punaisen ristin myymälän.

Årjäng

Ajomatkalla kohti Norjaa, pysähdyimme yhdellä tienvarsikirpparilla ja vielä aivan Norjan rajan kupeessa sijaitsevassa Årjängissä, mistä löytyi yksi avoinna ollut kirppis: Secondhand Årjäng.

Tuolta löysin ehjän, valkoisen Kilta-uuniastian. En voinut jättää esinettä 30 kruunulla, vaikka Kiltaa tietysti löytyy vaikka millä mitalla. Täytyi tunkea kaksi uuniastiaa päällekkäin hyllyyn, sen verran tiukkaa tekee.

Ihastuin myös portugalilaiseen kettiöpyyhkeeseen, missä on koristeena kirsikkoja. Keittiöpyyhe kustansi 15 kruunua.

Kristiansand

Norjassa ehdimme käydä vain muutamalla kirppiksellä, koska muut huvitukset menivät kirppisten ohi (näinkin voi joskus käydä). Kristiansandin pohjoispuolella maaseudulla törmäsimme tien varrella sympaattiseen kotikirppikseen, mitä pitivät selvästi talon lapset. Tuolta ei tullut löytöjä, mutta oli hauska tutustua myös moiseen.

Iso hyllykirppis Loppesupermarked Loppo sijaitsi hieman Kristiansandin ulkopuolella. Paikassa oli paljon ketjuliikkeiden vaatetta ja hinnat selvästi korkeammalla kuin Ruotsissa, mutta muutaman mieleisen löydön tein. Reissun ainoa koru löytyi tuolta. Söpö pikkulintu maksoi 50 kruunua. Kirkkaan vihreä kaunis maljakko toi mieleen vahvasti Tamara Aladinin tuotannon, mutta kyseessä on norjalainen design. Vihreästä maljakosta maksoin 70 kruunua.

Lemvig

Etelä-Norjan jälkeen siirryimme Tanskan Jyllantiin. Ja ah, Jyllanti, millaisia kirppiskokemuksia tuo alue tarjosikaan! Ensimmäinen yllätys tupsahti eteen Lemvigissä. Kerran kuukaudessa järjestettävä ulkoilmakirppis otti meidät vastaan aivan meren äärellä. Myyjiä oli paikalla todella mukavasti ja houkuttelevat pöydät vain jatkuivat ja jatkuivat. Osa myyjistä oli selvästi ammattimaisia, mutta paikalla oli myös porukkaa, jotka olivat tyhjentäneet omia kaappejaan.

Tuosta tapahtumasta hankin kaksi söpöä tiikkistä hiirtä (ai niin, koriste-esineet..) 100 kruunulla. Opin myös, että Tanskassa toimii kätevästi MobilePay. Samaisessa tapahtumassa bongasin myös ison kasan todella huokean hintaisia 80-luvun My Little Ponyja ystävälleni, joka kerää näitä.

Sympaattiselta hyväntekeväisyyskirpparilta (Soldatermissionens Genbrug) bongasin itselleni loskasäähän sopivat H&M:n nilkkurit 20 kruunulla sekä puoli-ilmaiseksi (0,50 euroa) Arabian SN-ruukun lautasen toiselle keräilijälle, johon olen tutustunut Instagramin kautta.

Lemvigissä kävimme myös Folkekirkens nødhjælpissa ja Røde Kors Butikissa. Seuraava kohde oli Ringkøbing, missä kiersimme 3 kirppistä, mutta löytöjä ei irronnut kyseisistä paikoista: Kloster-Kræmmeren, Kirkens Genbrug, G-Faktor. Pitää kuitenkin mainita pikkupaikkakunnan aivan loistava ravintola, Nordic.

Århus

Matkamme hengähdystauko tapahtui Århusin maaseudulla. Otimme tietoisesti AirBnb:n keskeltä peltoja ja emme laittaneet herätyskelloja soimaan aamuisin. Ensimmäisenä päivänä tuolla, jolloin myös lyhyt helleaalto iski Tanskaan, päätimme piipahtaa nopeasti vain kahdella kirppiksellä ennen mm. pulahdusta mereen.

No, suunnitelmat eivät menneet aivan putkeen. En ollut tarkistanut sen paremmin ekaa kirppiskohdetta, kuin että kohde oli lähellä. Paikasta kuoriutui matkan jättimäisin hyllykirppis! Højbergin TakeNOW-kirppistä  ei kiertänyt todellakaan muutamassa minuutissa. Kirppishallit sen kuin jatkuivat ja jatkuivat.

Minulla on todella korkea toleranssi kirppisten kiertämiseen, mutta myönnän, että olin itsekin melko nuutunut tuon jättimäisen paikan jälkeen. Myöhemmin opin, että olin valinnut kohteeksi Jyllannin suurimman hallikirppiksen, 2500 neliötä.

Mutta tuo paikka oli aivan upea! Kauniita astioita vain pompsahti eteen jatkuvalla syötöllä. Jos olisin hahmottanut tilan koon heti alkuun, olisin katsellut esim. kaksi vaatteisiin enemmän keskittynyttä hallia vähemmän tarkasti. Toki, etsinnässä oli sortsit puolisolle, koska helle yllätti matkailijan. No, lopulta myös sortsit löytyivät kyseiseltä kirpparilta parin muun jutun lisäksi.

Löysin aivan ihastuttavan tiikkisen peilin 289 kruunulla. Ihastuin viuhkamaisen simpukkamaiseen muotoon. Peili oli reissun kallein hankinta mutta ei törkyisen hintainen kuitenkaan. 

Toinen hankinta oli hyvin 1950-luvun henkinen pannunalunen 42 kruunulla.

Kävimme vielä oikeasti pikaisesti pienellä hyväntekeväisyyskirpparilla (Genbrugsen) Århusin liepeillä Vibyssa. Tuolta löysin ihanan ohuet ja pehmeät nahkahansikkaat 45 kruunulla sekä avaamattoman polvisukkapaketin 10 kruunulla.

Päätimme suunnata katsomaan lepopäivän jälkeen toisen TakeNOW-kirppiksen Egåssa. Paikka oli kookas myös, mutta ei aivan niin valtava kuin edellinen paikka. Egån toimipisteessä oli myös alakerta ja siellä kuolasin aivan ihania tiikkisiä huonekaluja, joita saisi tuolta todella paljon huokeammalla hinnalla kuin Suomesta. Myös upeita valaisimia oli tarjolla vaikka millä mitalla. Harmillisesti valaisimista ei ole laisinkaan pulaa, eli päädyin vain ihailemaan niitä.

Toisesta Take NOW:sta löysin Tamara Aladinin Reimari-maljakon vain 75 kruunulla. Vaikka maljakkoja oli kertynyt todella iso satsi, en pystynyt tätä kaunokaista jättämän hyllyyn.

Reimaria ja Pompadouria pitää edelleen hinkata ja pestä uudelleen. Tuo Pampadourin suuaukon kaulus on muuten pirullinen putsattava! Reimarissa näkyy edelleen tarrajälkeä ja pinttynyttä likaa. Kerran vielä Universal stonea (ekologinen savisaippua) pintaan, niin uskon, että käsittelyn jälkeen maljakot kiiltävät!

Samaisella teollisuusalueella sijaitsevat myös Punaisen ristin kookas myymälä sekä Danmission Genbrug. Jälkimmäisestä hankin harmaan vyölaukkumaisen nahkalaukun 20 kruunulla.

Århusin keskustassa käväisimme myös hyvin houkuttelevassa vanhan tavaran liikkeessä nimeltä Casa Duo.

Västra Frölunda

Paluumatkalla Ruotsissa tsekkasimme Göteborgin lähellä sijaitsevassa Västra Frölundassa muutaman kirppiksen. Ekasta paikasta, Stadsmissionens second handista, löysin kauniin ruskeakultaisen Bitossin ruukun tai maljakon. Maljakkona ajattelen tätä käyttää, mutta katsotaan nyt, mihin kaikkeen käyttöön tämä taipuu. Reunasta puuttuu pikkuruinen pala, mutta ei astian hinta ollut myöskään hurja, 35 kruunua. Tämä on ensimmäinen Bitossini, muut kierrän vielä kaukaa.

Paikkakunnan Myrorna oli ison kauppakeskuksen sisällä. Tuolta löysin söpön pikkutaulun (39 kruunua). Erikshjälpenistä ostin vähän tylsiä, mutta käytännöllisiä juttuja:  Wolfordin sukkahousut 19 kruunulla ja taulupidikkeen 29 kruunulla.

Jönköping

Matkan viimeisenä päivänä koluttiin vielä kirppiksiä Jönköpingissä ja Norrkköpingissä. Ainoastaan Jönköpingin Erikshjälpenistä löysin vielä useamman mukavan löydön.

Toki, viimeisenä päivänä piti vain katsella, mutta arvaatte tietysti, miten kävi. Ihastuttava puuvillainen pehmeä keittiöpyyhe (20 kruunua) kalankuvilla menee mökille. Pieni villainen matto oli ehkä hieman huti, mutta katsotaan nyt, jos tämä kirkkaanvärinen tekele päätyy osaksi sisustusta. Tuo maksoi 55 kruunua. Ystäville löysin vielä hyvin vähän käytetyn tai käyttämättömän asiallisen vedenkeittimen samaisesta paikasta.

Jönköpingissä kävimme myös Myrornassa, PMU Second handissa, Busfrössä, Circular centrerissä ja Röda Korsetissa.

Viimeisessä kirppisetapissa Norrköpingissä kierrettiin useampi paikka myös, mutta pidin tiukan linjan, ei löytöjä enempää. Norrköpingissä vierailimme: Stadsmissionens second hand, Myrorna, Busfrö. Norrköpingistä pitää mainita yksi ihastuttava kahvila, Kafe Tassen. Suuri suositus tuolle sympaattiselle paikalle!

Kaikki matkan löydöt yhdessä näyttävät lähinnä kirppismyyntipöydältä, hups! 

Olisiko jotain näistä lähtenyt myös matkaasi?