Kirppiskierros Salossa

Salo on suosikkipaikkakuntani kirppiksie suhteen. Erityisesti Secondhandmarket on todella mahtava kirppis – olen tainnut kerran lähteä paikasta tyhjin käsin, muuten tuntuu olevan pikemminkin hankala vastustaa kaikkia vastaan tulevia houkutuksia. Paikkakunnalta löytyvät myös Aarresaari ja Radiokirppis, mutta viimeisimmällä kerralla vierailimme vain juuri Secondhanmarketissa ja Salon Ekocenterissä, eli kierrätyskeskuksessa.

Löydöt eivät näytä kovinkaan kutsuvalta kuvassa, mutta monta mieluisaa juttua kuitenkin bongasin.

En ollut aivan varma näiden muovisten eläinfiguurien kanssa, että lähtevätkö ne todella matkaani, mutta nyt olen tyytyväinen, että pelastin 1,50 eurolla nuo pikkueläimet. Ajatuksissani kytee idea jonkinlaisesta eläinfiguurikranssista. Tuosta saa ehkä kivan lahjan jollekulle lapselle tai lapsenmieliselle, mutta katsotaan nyt, tuleeko eläinhahmoja vastaan kirppiksillä vähän lisää kohtuulliseen hintaan. Tuo määrä figuureja alle 2 eurolla, oli mielestäni oikein sopuisa.

Yhdessä myyntipöydässä oli useampi seinälautasen pidike myynnissä. Harvemmin olen näihin tainnut kirppiksellä törmätä, eli parit telineet lähtivät matkaani tällä kertaa. Nyt saatiin siis Gunvor Olin-Grönqvistin kala seinään, kuvassa lautanen toki vielä väärinpäin pöydällä. Pidikkeet maksoivat yhteensä 2,80 euroa.

Tekstiilipintaisia joulupalloja löytyi pikkupussillinen 0,90 eurolla. Nämä piti totta kai napata matkaan – joulun kranssijutut ovat koko vuoden mielessä. Joulukoristeita näkee lähes koko vuoden kirppiksillä, mutta toki loppuvuosi on se ideaalein ajankohta koristeiden hankinnalle.

Pallojen alla näkyy vaalea Arabian SN-mallin kukkaruukun lautanen (suunnittelija Richard Lindh). Eripariruukulle löytyi siis lautanen ja vain 4 eurolla. Kuva viherkasveista toimikoon muistutuksena, että kasvihommiin pitäisi ryhtyä suht pian. Osaan pitää vaihtaa mullat ja muutama tyyppi tarvitsee isomman ruukun. Yritän olla hankkimatta juurikaan uusia kasveja, ehkä jokunen pienikokoinen kaktus tai vastaava mahtuu vielä mukaan, mutta ei mitään nopeakasvuista ja hankalaa hoidokkia (minulla on ikuinen hoitosuhde Hienohelmaan ja pariin juoruun, eli en halua enää enempää vaativia (?) tyyppejä ikkunalaudalle nököttämään). 

Pari todella arkista ja käytännöllistä löytöä tein myös, eli juuri sellaisia asioita, mitä tykkään ostaa käytettynä erityisesti. Nämä myös kuvastavat mantraa, miten "lähes kaiken saa käytettynä", jos vain ehtii, jaksaa ja pystyy kiertelemään kirppiksiä. Kaikki eivät totta kai syystä tai toisesta pysty. Onneksi minulla on mahdollisuus ja etuoikeus siihen.

Puuvillainen lasten (?) kauluri löytyi 0,50 eurolla. Tämä menee hiihtohommiin. Vaatekappale toimii hyvin kaulan lämmittäjänä.

Valkoiset paksua puuvillaa olevat tyynyliinat ovat sellaiset, joita etsin tasaisesti kirppiksiltä. Kodin käyttötekstiili, mille on aina tarvetta. Tällä kertaa tyynyliinat tulivat vastaan yhteensä 4,60 eurolla. Nämä ovat itse tehdyt ja mielestäni aivan ihanat.

Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä, Gauhar Helsingin mekko, olkaa hyvät. Mekko huutaa nimeäni, tämä on todellakin minulle kuin nakutettu. Tänä vuonna yritän vaatteiden kohdalla harkita entistä paremmin, mitä ostan ja mitä en. Vaatemäärä on rajattu 12 kirppisvaatteseen. Kuulen myös samaan haasteeseen osallistuvan ystäväni äänen ja kysymyksen potentiaalisen kirppisvaatteen kohdalla: Onko tämä yksi 12 vaatteesta? Kyllä, tämä mekko on!

Vaate maksoi 20 euroa, mutta on jokaisen euron arvoinen. Kangas on puuvillaa ja mekko on tehty Virossa, suunniteltu Suomessa. Vastaava maksaa uutena aikamoisen paljon enemmän, mutta olen tietysti ennen kaikkea onnellinen, että tämä löytyi käytettynä. Olen pitänyt mekkoa pari kertaa yllä ja se on myös käytössä osoittautunut erinomaiseksi.

Ekocenteristä matkaani ei tarttunut mitään, vaikka joitakin houkutuksia oli. Tällä kertaa puolisoni teki muutaman löydön tuolta, mutta oma ostossaldoni jäi nollille.

Secondhandmarketista löysin myös Esmeraldalle Arabian art deco -sarjan kukkamaljan kukkapidikkeellä. Olipa hauskaa löytää mieluinen juttu myös blogi- ja instakaverille. Toivottavasti astia toimii käytössä ja tuottaa iloa!

Aurinkoista helmikuun loppua!

Tällainen sekalainen kirppislöytösetti tällä kertaa. Olisiko joku löydöistä lähtenyt matkaasi myös?

Pannunalunen ja Paksut posket

Olen löytänyt muutaman puisen vanhemman Aarikan esineen tässä alkuvuoden aikana. Simppeli, mutta jotenkin hyvin kaunis puinen pannunalunen löytyi Tapiolan Fidasta 7,80 eurolla. Esine vie ajatukseni ehdottomasti Japaniin, vaikka Aarikan kohdalla japanilainen estetiikka harvemmin ehkä tulee edes mieleen.

Pannunalusen puu on selvästi elänyt käytössä ja pinta on jo hieman patinoitunut. Tykkään. Pannunalusia tulee oikeasti myös käytettyä, erityisesti teekannujen ja välillä myös tarjoiluastioiden alla. En tiedä tämän esineen ikää, mutta aivan uusi se ei voi olla. Olisikohan tuo 70-luvulta?

Nämä puiset kullanvärisiksi maalatut kynttilänjalat bongasin puolestaan tori.fi:stä 10 euroa kipale. Tämä mattakultainen pinta on suosikkini näissä vanhemmissa kynttilänjaloissa. Yhden korkean ja kookkaan Aarikan jalan löysin viime vuonna. Näissä Paksut posket -jaloissa on samanlainen pinta ja luulen, että nämä muodostavat kivan setin yhdessä.

Paksut posket -kynttilänjalkojen suunnitteluvuosi on merkitty Aarikka-museossa vuosille 1966–1968. Näitä on tehty monissa väreissä, myös puunvärisenä. Harmillisesti vain toisessa jaloista on messinkinen mansetti jäljellä, mutta toimii tuo ilmankin mansettia. 

Innostuin kuvaamaan hankintoja tuoreen tulppaanikimpun kanssa. Nythän on oikea tulppaanisesonki, mutta olen vasta yhden kimpun hankkinut. Jonkinmoinen säästökuuri leikkokukkien kanssa taitaa olla meneillään. 

Miltä Aarikan esineen näyttävät – olisitko haksahtanut näihin?  

Paluu menneisyyteen

Muutama kirppisostos on ollut niin voimakkaasti toisinto omista jutuista, mitä olen jo aikoinaan omistanut, että on pitänyt oikein hieraista silmiä. Aika usein muodin ja trendien syklit kulkevat niin, että 30 vuotta aikaisemmin pinnalla olleet asiat nousevat uudelleen esiin 30 vuoden kuluttua. Nythän pintamuoti on tainnut inspiroitua uudelleen jo 2010-luvustakin, mutta tietyt 1990-luvulta tutut asiat näyttävät omaan silmään jotenkin todella sympaattisilta tai vähintään nostalgisilta. Viime keväänä hankittu kaarivalaisin menee ehkä samaan kategoriaan, vaikka onkin kauempana menneisyydessä kuin ysärivillitykset. 

Yksi esimerkki tästä on Kipling-merkin laukut. Minulla oli 1990-luvun alussa punainen laatikkomallinen reppu, mitä en käyttänyt lopulta aivan kauhean paljon, mutta kun haksahdin loppuvuodesta Forssassa vihreään olkalaukkuun (tuo laukku on muuten ihan ässsä!), niin aloin samalla haikailla laukkuun kuuluvan pehmoapinan perään. 

Klikkailin siis tori.fi:stä itselleni 15 eurolla kompaktin kokoisen repun. Aluksi luulin, että reppuun ei mahtuisi 12 tuuman läppäri, mutta kyllä se sinne menee. Ostoimpulssi syntyi siis pehmoapinasta, mutta lopulta päädyin säilyttämään sinisen apinan sinisen repun kanssa. Ei tuo vihreä laukku edes kaipaa apinakoristetta.

Reppu on ollut ihan mukavasti käytössä ja malli on todella paljon mukavampi kuin Fjällrävenin vanha reppu. Hiihto- ja kävelyreissuilla Lapissa reppu oli juuri sopivan kokoinen ja yllättävän ergonominen. 

Toinen kirppishankinta on ehkä jo parin vuoden takaa, mutta se on jäänyt postaamatta, koska olen tähän asti odotellut inspiraatiota tämän paidan korjausompelun kanssa. Nyt sain vihdoin ompelukoneen esiin ja irrotin paidasta kulahtaneet resorit. Ompelu oli melko tuskaista ja lopputulos ei oikein kestä päivänvaloa, mutta kyllä tästä ihan kelpo kotipaita ainakin tuli. 

Paita on kuin suoraan 1980-luvun lopusta tai ysärin alusta! Sain 80-luvulla joltakin Kanarian matkalta college-sortsiasun, missä oli tekstinä Hugo Boss. Siskoni vaatesetti oli puolestaan vaaleanpunainen/persikanvärinen kollari, missä oli lähes varmasti vastaava neonvärinen Marc O'Polo. 

Paita voisi olla ehkä jollakin hipsteri-cool-tyypillä makea, mutta mulla se on, noh, vähän hassu. Mutta, ainakin se on ehta piraattituote 30 vuoden takaa (sentään 100 % puuvillaa). Tämä oikeasti parhaat päivänsä nähnyt, hieman virttynyt kollari löytyi Harjavallasta Japperi-kirppikseltä 2 eurolla. 

Miltä 80- ja 90-luku tuntuu, iskeekö oikeaan vai väärään hermoon?

Gunvor Olin-Grönqvist: kalalautanen

Kalat sen kun lisääntyvät tässä taloudessa! Näin heti tammikuun alussa tämän mustavalkoisen kalalautasen tori.fi:ssä ja sormeni siirtyivät lähes automatisoidusti lähettämään viestiä myyjälle ja kyselemään, onko kala vielä vapaana. Ja olihan se. Tämän esineen kohdalla ostoksen harkinta-aika oli sekunteja ja nyt vonkale makailee Muuramen lipaston päällä. Aivan ilmaiseksi kala ei irronnut, maksoin tästä 39 euroa.

Kalan voi sijoittaa seinälle, jos siihen hankkii ripustussysteemin tai sitten tätä voi käyttää tarjoiluastiana. En ole vielä päättänyt, meneekö kala seinälle vai astiakäyttöön. Ainakin nyt tyyppi ilahduttaa ihan vain tuossa oleilemalla.

Kyseessä on siis Gunvor Olin-Grönqvistin (1928–2005) signeeraama kala. Merkinnässä lukee Arabia Finland GOG/IP ja olen muistaakseni lukenut, että tuo toiset nimikirjaimet merkkaavat koristemaalaria, mutta en ole aivan varma, onko tässä kohtaa asia näin. Olin-Grönqvistin  teki pitkän uran Arabiassa: vuodesta 1951 aina vuoteen 1993. Kyseinen keramiikkataiteilija tunnetaan juuri kalaveistoksistaan ja mm. Kosmos-astiasarjan koristelusta. 

Jos törmään GOG:in muihin kaloihin sopuhintaan, taidan antautua niiden kutsuun. Tällä hetkellä kovin moni muukin (keräilijä) taitaa himoita näitä kaloja, eli kilpailu on melko kovaa. Ja minulla on jo kiva setti Kaarina Ahon suunnittelemia kalalautoja (koristelu Raija Uosikkinen), eli aivan kalatta ei tässä tarvitse olla. 

Kirppistelyä Kainuussa

Lähdimme vähän ennen joulua pienoiselle hiihtomatkalle Vuokattiin, mutta hiihdon suhteen kävi hieman köpelösti; olimme viisi päivää flunssan kourissa ja hiihtäminen meni kokonaan sivusuun. Sukset siis näkivät Vuokatin, mutta eivät päässeet ladulle. Voitte arvata, että harmitus oli jonkinmoinen, mutta viikko piti ottaa lepäilyn ja kauniiden talvimaisemien kannalta. 

Kävimme menomatkalla Mikkelissä ViaDia-torilla ja sieltä hamstrasin totta kai kasan joulukoristeita. Pidän eniten juuri tuollaisista paikoista, missä pääsee kunnolla itse tonkimaan erilaisia koristelaareja. Usein hinnat ovat myös hyvin kohdallaan näissä paikoissa. 

Löysin samaisesta paikasta kaksi viininpunaista kynttilää, mutta ne poltettiin jo jouluna. Kuvatodisteita kynttilöistä (2 euroa) ei enää ole, todellista käyttö- ja hyötytavaraa.

ViaDia:n kassalla bongasin vielä muutaman houkuttelevan korun ja en voinut vastustaa punaisen oravan, vihreän sydänriipuksen ja massiivisemman kaulakorun kutsua. Nämä korut olivat yhteensä 2,50 euroa. Tuo kookkaampi riipus tuo hieman mieleen Pentti Sarpanevan korut, mutta korusta on itse asiassa vaikea arvioida, minkä ikäinen riipus edes on. Leimoja tai muita merkintöjä en ole ainakaan vielä löytänyt.

Sotkamosta löytyi useampi kirppis, mikä oli kiva yllätys. Ykköspaikaksi nousi Lähetystori Majakka –ihanan tunnelmallinen hyväntekeväisyyskirppis. Haalin tuoltakin kivoja joulukoristeita, mutta kirppistutkaani osui myös muutama muu juttu: käyttämättömät suomalaiset Plaston altakastelusysteemit irtosivat yhteensä 2 eurolla. Aion heti kevään tullen testata kahteen kookkaampaan viherkasviin tällaista kastelusysteemiä. Tämä on ainakin teoriassa todella hyvä ja kätevä juttu – ja aikamoisen paljon kauniimpi, kuin kokonainen muovinen altakasteluruukku.

Vihreä-harmaat kynsikkäät (tai mikä tällaisen nimi on?) on selvästi jonkun itse tekemät. Aion pukea nuo nahkahansikkaiden kanssa. Nuo mustat hansikkaat (4,50 euroa) löysin myös ennen joulua vielä Kaisaniemen kierrätyskeskuksesta Helsingistä. Itse nahkaosa on ihan oikeaa nahkaa, mutta tuo tekstiilinen osio oli todella ällöttävän tuntuista sähköistä akryylineuletta. Leikkasin ronskisti kangaosan pois ja voilà, hansikas on paljon käyttökelpoisempi!

Samaisesta Majakasta löysin myös aika hauskan Aarikan ysäriperhosen. Tuo kustansi noin 3 euroa.

Sotkamon toinen kirppis oli nimeltään Tuulan tori. Paikka on perinteinen hyllykirppis. Tuolta nappasin matkaani vanhanaikaiset siniset kierrekynttilät 2 eurolla ja eurolla pussillisen vanhoja kuusenkoristeita. Huippulöytö oli myös ei niin kuvauksellinen TamSilk-merkin käyttömätön merinovillaa ja silkkiä yhdistävä kypärämyssy (kuvassa alempana). Samainen kotimainen kestävää vaatetta tuottava firma myy edelleen samaa myssymallia, mutta hinta on totta kai huomattavasti korkeampi kuin kirppisversiossa. Myssy maksoi 8,90 euroa.

Sotkamon kolmas kirppispaikka oli enemmänkin vanhantavaran liike, Sotkamon divari. Tuolta bongasin vitosella Scandia-tarjoilulusikan ja punotun omapelukorin kympillä. Puolisoni hurahti neulontaan loppuvuodesta (opetteli YouTubesta alusta asti neulonnan salat – iso respect) ja tuo kori on hyvä lisä lankojen ja puikkojen säilytykseen. Kori on kaunis esine, siihen voi myöhemmin säilöä jotain muutakin, jos neuleharrastus hiipuu.

Kajaanissa kävimme myös muutamalla kirppiksellä. Kierrätyskeskus Entringissä oli alepäivät, mutta ihmeekseni joulukuusen koristeita ei juurikaan ollut tarjolla (ehkä ihan hyvä, koska noita tuli hamstrattua aikamoisen paljon muualtakin). Koruhyllystä löytyi jälleen Aarikkaa. Minulla on tällainen samanlainen, mutta sinisenä. Koru maksoi 3,50 euroa.

Vintage-astioiden hyllyssä katseeni kiinnittyi sinisenharmaisiin laseihin. Lasit näyttivät jollakin tavalla tutuilta ja lasi oli ilmiselvästi vanhempaa tuotantoa. Ostin siis 50 %:n alesta lasit (à 3,50 euroa). Aloin selailla nettiä kuumeisesti ja  ja etsiä laseista lisätietoa, mutta en löytänytkään omin avuin mitään johtolankoja. Onneksi on Instagram, koska sieltä sain hyvin nopeasti vinkin, että kyseessä Sakari Pykälän (1926–1996) suunnittelemat Kulma-lasit Riihimäen lasille. Näitä laseja on tehty vuosina 1956–1968.

Moni kommentoi, että lasi muistuttaa Iittalan nykyistä Essence-sarjaa. Ja toden totta! Lasin muodossa on selvää yhdennäköisyyttä. Kulma-sarjaa on tehty myös maljakkoa ja kahvallisia laseja sekä kannuja. Voitte arvata, himoitsenko nyt sekä maljakkoa että kannua?

Kajaanin Lähetystori Immanuelista löysin totta kai jälleen kuusenkoristeita ja pari muuta juttua. Vitosen mustat nahkaiset rukkaset ovat osoittautuneet varsin hyödyllisiksi. Kunhan nyt vielä talvi tulisi takaisin. Löysin myös pari englantilaista leipälautasta yhteensä eurolla mökille. Näitä samoja yksilöitä bongasin kesällä Imatran kierrätyskeskuksesta.

Paluumatkalla kävimme Kuopiossa vielä parilla kirppiksellä: Kontista keräilin setin joulukoristeista (jälleen oli laarit, parasta) ja Kirpparilla.fi:stä löysin myös koristeita. Tässä vielä hallittu kuvatodiste koristeista. Oikeasti niitä irtosi tältä reissulta huomattavasti enemmän.

Oletteko jo kirppistelleet tänä vuonna? Seuraavaan postaukseen varmasti tämän vuoden puolella tehtyjä löytöjä! Olen yrittänyt olla hamstraamatta, mutta paria kivaa juttua en ole pystynyt vastustamaan. Oikein hyvää tammikuuta!