Lomailijan kirppiselämää

Kesäloma on nyt takana. Kolme päivää duunissa on haudannut jo lomafiiliksen, mutta ainakin on vielä postaamatta useampi kesäinen kirpparikuva. Kirppistelin vähän yli neljän viikon aikana ennätyspaljon: kaksi massiivista kirppismatkaa, loman aloittajaiskirput ja siihen päälle vielä suunnittelematonta kirpputorien koluamista.

Tällaisissa maisemissa vietin aika ison osan lomastani ja en olisi uskonut, että Turun saaristossa pääsisin vielä kirppistelemäänkin. Näin kuitenkin kävi. Mikä ihana yhdistelmä, suorastaan täydellinen!

Kirppisten kiertelyiden tuloksia.

Ensimmäinen kirppiskokemus tuli yllättäen. Norrby löi ällikällä, koska pienistä myyntikojuista aivan rannassa löytyi myös kirppiskamaa. Samaisella reissulla huomasin kyläkaupan ilmoitustaululla mainoksen Jumon saaren kirpparista ja siitä alkoikin sitten kärttäminen, josko pääsisin pienelle kirppisvisiitille Jumoon.

Norrbyn rannan kirppiskoju.

Onnistuin Norrbysta tapojeni mukaisesti tekemään löytöjä: kaksi korua (à 1 euro) ja liesisuojus (2 euroa).

Varsinainen kirppisretki tehtiin eräänä lauantaiaamupäivänä. Tuulet olivat suotuisia ja sade yllätti vasta iltapäivällä. Matkasimme kohti Jumon saarta ensin veneellä, sitten lossilla ja perille talsimme ihan jalan.

Lossimatkailua.

Vielä 0,4 km kirpparille!

Kirppistavaraa oli noin yhden huoneellisen verran. Paikan pitäjä oli erikseen sijoittanut Arabian astiat ja design-lasin vitriiniin. Huomasin lautaspinossa kuitenkin aika nopeasti pari kookasta Kilta-lautasta ja minulle uuden lautastuttavuuden (myös Arabiaa).

Kaksi Kilta-lautasta sain kaupan päälle.

Arabian lautaset 0,50 euroa / kpl.

Hipelöin myös peruspinoissa olleita Arabian vuosilautasia ja päätin kysyä Kalevala-aiheisten lautasten hintaa. Myyjä heitti hinnaksi 8 euroa, mutta en viitsinyt edes tuohon hintaan seinälautasia hommata, vaikka 1970-lukulaiseen mökkiympäristöön lautaset sopisivatkin passelisti. Päätin samalla mainita myyjälle, että seinälautaset ovat Arabiaa ja hän ilahtui ikihyväksi.

Sain löytämäni (Arabian) muut lautaset siis oikeastaan puoli-ilmaiseksi. En kehdannut enää tässä vaiheessa kertoa, että käsissäni oli Arabiaa myös...Arvovitriiniin tosin jäi kaksi tällaista herkullista mukia. Jos en olisi törsännyt jo niin paljon, olisi mukit kyllä houkuttaneet.

Laukkuläjästä silmiini osui puolestaan ensin kulma hyvälaatuista nahkaa. Kun nostin laukun esiin, tajusin, että kyseessähän on ranskalainen Longchamp. Olin aika ihmeissäni, kun sain tämän laatulaukun 2,50 eurolla. En ole tietenkään varma, onko laukku aito, mutta ainakin se on laadukkaasti tehty ja paksua aitoa nahkaa. Tämän kaltaiset laukut eivät ole ns. osaamisaluettani, mutta toivotin laukun tuolla hinnalla tervetulleeksi kotiini.

Kapea nahkavyö (euron) ja mustakivinen sormus (0,50 euroa) lähtivät vielä matkaani ja siirryimme ihailemaan kirppislöytöjäni viereiseen Erkas Gårdeniin. Voin lämpimästi suositella Erkas Gårdenin itse leivotttuja herkkuja. Oli myös kaupunkilaiselle aikamoisen hauskaa törmätä pihamaalla marssivaan kukkoon ja kanaan.

Eteiskirppis Kustavin Parattulassa.

Kustavin Parattulasta bongasin itse asiassa aivan viimeisenä lomapäivänä eteiskirppiksen. Tämä itsepalvelukirppari toimi niin, että ulkoa löytyi yksi myyntipöytä ja talon eteiseen pääsi katselemaan lisää tavaroita. Myyminen perustui luottamukseen, koska rahan sai jättää rahalippaaseen.

Aluksi vaikutti siltä, että tyydyn vain katselemaan, mutta sitten bongasin ihastuttavan peilin. Päätin testata, josko peili sopisi mökin saunakammariin. Peililasi on hieman vaurioitunut tai tummentunut alaosasta, mutta ehkäpä se kosteissa olosuhteissa toimii edelleen ihan hyvin.

Peili muistuttaa jollain tapaa Mäkisen Kuvastimen tuotantoa, mutta peilin takaa ei löytynyt mitään merkintöjä. Tämä kaunokainen kustansi viisi euroa. Kotiini en ostele myöskään muovisia purkkeja, mutta mökille sopii mukavasti myös muoviset säilytysrasiat. Plastexin purkin ostin suoraan sanoen sen halvan hinnan takia (0,40 euroa).

Olin jo suunnilleen astumassa eteiskirppikseltä ulos, kun ystäväni esitti minulla relevantin kysymyksen: "aionko todella jättää jo aluksi bongaamani koirapurkin kirpparille?". Minua ei tarvinnut sen enempää ylipuhua, söpö rasia löytyy nyt kotoa.

Koirarasia euron.

Kustavintien kirppareista kirjoitin jo viime vuonna. Myös tänä kesänä Taivassalossa piti majaa useamman myyjän ylläpitämä hallikirppis. En kuvannut tänä vuonna hallia sisältä, mutta matkaani tarttui vihreä silkkipaita (2 euroa) ja huvitusta (ja kanssa-asujassa inhoa) herättänyt serviettiteline (euron).

Tämä punasilmäinen paholainen muistuttaa hieman Paavo Asikaisen muotoilemia vanerilintuja 1970-luvulta. Tämä yksilö näyttää kuulemma krapulaiselta tyypiltä. Odotan innolla, kun asettelen tämän uuden suosikin esimerkiksi jouluna pöytään, millaisen vastaanoton kullattu lintu aiheuttaa...

Samaista Kustavintietä ajettaessa, törmäsin pariin muuhunkin kotikirppikseen. Ensimmäisen pihaan kurvatessamme, tuntui että paikan omistaja ei ollut paikalla. Sinnikästä kirppistelijää ei kuitenkaan noin vain taltuteta, vaan menin varmuuden vuoksi riuhtomaan ovea ja kas, juuri kun olimme istumassa jo uudelleen autossa, tuli paikan pitäjä avaamaan oven.

Vanhassa kauppatalossa tms. sijaitseva kirppis on todennäköisessä  auki myös kesäajan jälkeen. Löysin sattumoisin samanlaisen Arabian lautasen (0,50 euroa) kuin Jumosta. Nuo astiat ovat jo tätä nykyä mökillä ahkerassa käytössä. Nappasin mukaani myös kynsileikkurin (0,50 euroa).

Mietoisten/Pyheen torin lähistöltä löytyi toinen kirppiskyltti.

Katselin nopeasti ulkorakennuksessa sijainneen kirpparin tarjonnan. Bongasin toisella katselmuksella pienen sienikorin (2 euroa). Kori pääsi jo käyttöön mökkiolosuhteissa. Vaikka kantarelleja tuntuu tänä kesänä olevan todella paljon, on tämä korikoko saaressa riittävä.

Matka jatkui vielä tutulle Wanha Nestori -kirpparille. Uusin Kilta-löytö maksoi neljä euroa. En ole aivan 100 %:n varma, että astia on Kiltaa, täytyy vielä hieman tutkailla asiaa.

Loman loppupuolella matkasimme myös Eurojoelle käymään ja Uudessakaupungissa sain luvan pysähtyä yhdelle kirpparille. Päätin siis testata Uudenkaupungin kierrätyskeskuksen. Keskus ei ole kovinkaan suurikokoinen. Olin positiivisesti yllättänyt, kun kuulin että vaatteet olivat ilmaisia. En voinut vastustaa ilmaisten silkkivaatteiden kutsua! 

Kierrätyskeskuksen vieressä on Kirpputori Kauppapaikka ja pääsin piipahtamaan myös nopeasti siellä. Viimeksi kävin kyseisessä paikassa (huh, millaisia kuvia...!) aivan blogin aloittamisen aikoihin. Tällä kertaa olin hieman pöyristynyt paikan hintatasosta ja jätin siis ylihintaiset peltipurkit tai Kilta-astiat muille. Matkaani tarttui kuitenkin kukallinen pussilakana kolmella eurolla mökille. Epäilen, että kankaan kuosi olisi haalistunut, mutta en ole ihan varma asiasta. En myöskään tunnista kangasta. Jos joku sen tunnistaa, niin otan tiedon ilolla vastaan! 

Hui, tulipa postauksesta pitkä. Seuraavaksi paneudun Itä-Suomen kirppisrundin anteihin. Luvassa siis lisää maakuntien kirppiksiä.

Kirppismatkan 2. päivä: Vaasa

Heinäkuun alkupuolen kirppismatkasta on vierähtänyt jo tovi, mutta palatkaamme vielä kolmen viikon päähän ja suuren kirppismatkan toiseen päivään. Matkan ensimmäisen osan voi lukea täältä.

Toisen päivän saalis.

Vaasa näyttäytyi kirppismatkan toisena aamuna koleana ja harmaana. Onneksi ei satanut. Kylmän kostea keli soveltui mitä parhaiten sisätiloissa kirppistelyyn. Päivän ensimmäinen kohde oli aikamoinen pommi: Oma-tori. Kurvasimme paikalle kymmenen jälkeen ja heti kirpparin ovella meidät otti vastaan ummehtuneen tunkkainen tuulahdus. Kiersimme kuitenkin hyllykirpparia sinnikkäästi, vaikka tavara oli todella sekalaista. En karsasta sekasortoisia ja kummallisia kirppiksiä, mutta en ehkä kuitenkaan voi suositella tätä paikkaa, jos Vaasasta pitäisi vain yksi paikka valita.

Ensimmäinen kohde: Vaasan Oma-tori. 

Oma-torin takaosasta löytyy romu- tai varaosaharrastajille oma apajansa.

Emme kuitenkaan lähteneet paikasta tyhjin käsin. Nappasin mukaani hyvin vähän käytetyn, ellei jopa uuden vekkihameen 1,50 eurolla. En ole vielä käyttänyt hametta, mutta kesäpäivään tämä viskoosinen yksilö soveltuu varmasti hyvin. 

Oma-torin aiheuttaman pienen alkujärkytyksen jälkeen lähdimme metsästämään Palosaaren kirpparia. Paikka teki jo ulkopuolelta vaikutuksen ja törmäsin melkein ensimmäisessä hyllyssä Kilta-astioihin! Fiilis nousi heti korkealle.

Toinen etappi: Palosaaren kirppis, Vaasa.

Kirppis oli kivan kokoinen, siisti ja ainakin tällä kertaa hyllyissä oli myös mukavasti vähän vanhempaakin tavaraa. 

Ehkäpä myös koko kirppismatkan paras löytö löytyi täältä: bongasin Arisin retrovalaisimen 3 eurolla. Tämä kermanvaalea ihanuus menee todennäköisesti mökille, mutta ensin täytyy vielä putsata valaisin ja testata sen käyttövalmius.

Valaisimen lisäksi matkaani lähti harmaanruskea tunika (3 euroa) ja muki lahjaksi (ei kuvaa). 

Jonottaessa kassalle, huomasin edessä olevalla asiakkaalla Finelin Vegeta-kasarin ja yritin tiirailla astian hintaa huomaamattomasti. Huomasin, että kasarissa oli muutamia emalirikkoja, mutta kattila näytti muuten hyväkuntoiselta. Olin saada sätkyn, kun tajusin, että kasarin ja parin valokuvakehyksen yhteishinnaksi lyötiin kassalla nelisen euroa! Onneksi minulla on kaksi rakasta Vegetaa jo kotona, muuten olisin varmasti hyökännyt asiakkaan kimppuun ja riistänyt kasarin käsiini tuolla hinnalla...

Palosaaresta suuntasimme sekä täällä blogin kommenttiboksissa että Instagramissa useaan otteeseen suositeltuun Adam & Ewa -kippikselle. Odotukset olivat kaikkien kehujen vuoksi korkealla, mutta meidän ei ainakaan tarvinnut pettyä! Heti alkumetreillä ostoskoriin alkoi kerääntyä vähän liiankin tiiviillä tahdilla kaikkea ihanaa.

Kolmas ja viimeinen kohde, Adam & Ewa, Vaasa.

Kun kuvailin tätä tyylikästä kirppiskylttiä, tuli paikan omistaja (?) vitsailemaan, että "kai sä mainostat meitä!" ja minun oli ihan pakko kertoa, että oltiin Turusta asti tultu suositusten perässä kirppistelemään. Samainen mies näki minut myös myöhemmin, kun olin hakemassa toista ostoskoria (hahaa) ja hän suositteli meille ihan ostoskärryä! Paikassa oli siis myös mitä mukavinta ja huumorintajuista henkilökuntaa.

Emme tajunneet, että paikka on v a l t a v a. Loppumetreillä alkoi jo oikeasti jopa uuvuttaa, olimmehan kiertäneet paikassa vähintään kaksi tuntia. Tilanne ennen karsintaa ja sovituskoppia oli suhteellisen huvittava. Tuosta röykkiöstä saimme onneksi karsittua ihan mukavasti tavaraa pois, mutta toki kotiinkin jäi viemisiä.

Kilta-kannu oli kirppismatkan ehdottomasti kallein ostos, 20 euroa. En ole kuitenkaan nähnyt tätä pienempää kannua ja vielä kannellista yksilöä tuollaiseen hintaan. Keräilijän piti siis törsätä (ja kasvattaa kokoelmaa). 

Englantilainen Handiwaren peltinen Summer flowers -kukkatarjotin irtosi 4 eurolla. 

Seitsemän euron Fauna-laseja en voinut jättää hyllyyn, enkä kolmella eurolla Arabian kukkaruukkua. Vaatteita onnistuin sentään karsia roimalla kädellä, koska olin hamstrannut kaikkea muutakin jo niin paljon. Valitsin siis monen hyvän joukosta pilkullisen haalarin (5 euroa).

Massiivisen Adam och Ewa -kierroksen jälkeen painelimme syömään keskustaan 1 h + keittiö -nimiseen paikkaan ja samalla tajusimme, että meillähän oli pitkäksi venyneen kirppistelyn vuoksi a) nälkä ja b) kiire. Vaasasta jäi moni paikka näkemättä – myös kirpputoreja. Meidän täytyi kuitenkin lähteä tukka putkella kohti Kaustista katsomaan tuttujen musiikkiesitystä.

Jottei totuus kuitenkaan unohdu, tähän loppuun vielä kuvat kirppismatkan kokonaissaldosta. Pientä kirppiskrapulaa oli havaittavissa matkan jälkeen, mutta aika nopeasti toivuin oireista ja harhauduin jopa mökkiympäristössä saaristossa kirppareille (hienoja kokemuksia, postaus tulossa!). 

Kaksi päivää, 12 kirpparia.

Ystäväni kirppissaalis.

Huomenna suuntaan viimeisen lomaviikon kunniaksi Itä-Suomeen. Luvassa tietysti kirppiksiä, mutta myös oopperaa ja mökkeilyä. Varmaankin lähtee taas lapasesta kirppistely, vaikka juuri nyt sunnuntai-iltapäivänä tuntuu siltä, että ympärille hankittua roinaa on jo aivan tarpeeksi.